Tässä hyvää tekstiä kilpaurheilun tukemisesta kansanterveyden nimissä.
https://www.mustread.fi/artikkelit/h...ton-terveytta/
https://www.hs.fi/tiede/art-2000010627609.html
Laitan oheen kuvan kuntien ja valtion tukien määrästä kunnan liikuntapaikkojen kuluista ja tuloista, sekä investoinneista korjausinvestoinnit mukaan lukien.
Mutulla väittäisin, että suurimmat on uimahallit, monitoimihallit ja jäähallit , jalkapallostadionit (lisäys) ja urheilukentät, ehkä koulujen liikuntasalit
Pointti on se, että tuohon nykyiseen infraan menee noin 1.000 meur per vuosi
Huippu-urheilua tuetaan valtionliikuntabudjetista jotain 17 meur, johon kuuluu suorat avustukset, kihu, urheiluopistot, urheiluakatemiat yms.
Kuntien kautta lisäksi menee jonkin verran, mutta huippu-urheilu on vain pieni prosentti tuosta kokonaisuudesta. Sitten tietenkin voidaan pohtia, että paljonko noista suorituspaikoista on ja tukee kilpaurheilua omalta osaltaan.
Monissa maissa mm Norjassa kilpaurheilua ja menestystä pidetään tärkeänä mm. kansalliselle identiteetille ja nähdään myös korrelaatio menestyksen ja liikunnan harrastamisen kesken.
Kunnat urheilun tukena
Kirjoittajat: Lämsä J., Mäenpää P. & Holopainen A. V 2024
KIHUn julkaisusarja, nro 87. ISBN 978-952-7290-32-3 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 Jyväskylä 2024.![]()
Paralympialaisissa Suomea edustaa käsipyöräilijä Teppo Polvi. (käsipyöräily, H1)
https://www.paralympia.fi/ajankohtai...iajoukkueeseen
Toki urheilumenestys on identiteetille tärkeä asia, ja varsinkin hiihdon menestys Norjassa.
Mutta on kansalaisten huijausta sanoa, että kilpaurheilun tukeminen korjaa ihmisten elintavoista johtuvia ongelmia.
Rikkailla mailla on varaa työntää rahaa joka suuntaan, mutta köyhän Suomen pitäisi harkita tarkkaan minne ne liikunnan tukirahat ohjataan. Ja minun on helppo kuvitella, että mitä lähemmäs ruohonjuuritasolle se tuki saadaan, niin sen paremmin se kohdistuu tavallisten ihmisten liikuttamiseen.
"Urheilujohtajat perustelevat huippu-urheilun tärkeyttä sanomalla, että se tarjoaa nuorille esikuvia. Olisi hienoa, jos näin olisi, mutta väite on objektiivisen tutkimustiedon valossa vähintäänkin kyseenalainen (Liikunta & Tiede -lehti 5/2022: Urheilun esikuvavaikutus – totta vai tarua?)
Viime vuonna julkaistussa meta-analyysissa tutkijat kävivät läpi 12 563 tutkimusta, ja tulos oli selvä: urheilumenestys, eliittiurheilijoiden esikuvavaikutus tai urheilukilpailujen tai -tapahtumien järjestäminen eivät lisää väestön fyysistä aktiivisuutta tai liikuntaan tai urheiluun osallistumista."
Nono, noita tutkimuksia kyllä tehdään ja niitä sellaisia kuin haluaa etsiä. Sinä löysit nyt itseäsi miellyttävän.
Eihän se nyt niin mene, että yksittäinen kultamitali saa lapset urheilemaan, kuten tuossa tutkimuksessa tutkittiin.
Urheilemisen moti lähtee junnuilla kilpailusta ja kun urheilua tuetaan kaikilla tasoilla, niin portaat on auki aina ammattilaisuuteen asti. Junnut ottaa mallia niistä lähellä olevista. Jos sulla on esim koutsina jonkin lajin menestyvä urheilia, niin todellakin motivaatio nousee.
Ei oikein uppoa nämä ettei huippu-urheilua kannattaisi tukea kommentit. Suomessa syydetään sitä rahaa niin paljon muuhinkin turhaan.
En ole ylipäätään kovinkaan vakuuttunut, että mikään yhteiskunnan tarjoama palvelu tai tuki saa ihmisiä liikkumaan enemmän. Liikuntaan on nykypäivänä historiallisesti poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet, ja silti liikunnan harrastaminen vähenee ja terveyshaitat lisääntyvät. Liikuntainfran rakentaminen on ihan ok julkisilla varoilla, mutta liittojen, järjestöjen tai seurojen tukeminen ei. Mieluummin lasketaan veroja ja annetaan ihmisten itse päättää mihin toimintaan haluavat rahansa työntää.
Siis kuntien (ja valtion) toimesta laitetaan 300 miljoonaa vuodessa urheilupaikkojen rakentamiseen ja kunnostamiseen, sekä noin 600 miljoonaa siihen, että kansalaiset pystyvät ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi (suhteessa tosiasiallisiin kustannuksiin) käyttämään niitä palveluja.
Käyttömaksujen/tulojen pitäisi olla noin 5 kertaiset nykyiseen, jotta kunnat saisi edes vuosittaiset käyttökulut katettua. Tämä ei sisällä edes investointeja.
Minusta on täysin populistista väittää että kilpaurheilun/huippu-urheiluun suunnatuilla rahoilla (ehkä 30 meur+-/3 +- % koko potista), niiden uudelleen suuntaamisella, leikkauksilla tms. olisi tosiasiallista merkitystä kokonaisuuteen.
Olen Aakoon kanssa samaa mieltä liikuntainfrasta (lisäys), mutta liikuntainfran rakentaminen pitäisi olla selkeästi paremmin raamitettu ja kontrolloitu, mutta vaikea kait se on puuttua kunnalliseen päätäntävaltaan. Valtion liikunta-avustuksilla jonkin verran, mutta niiden osuudet on aika pieniä hankinnoista.
Tarvittaisiinko porkkanan sijaan keppiä? Olisiko parempi kannnustin?
Ei kun tämä meni ihan päinvastoin.
Olen luullut että urheilujulkkisten merkitys junnujen motivointiin on iso. Muistan kuinka uutisoitiin jousiampumaseurojen alkeiskurssien ryntäyksestä Nälkäpeli-leffan jälkeen. Tai minkä piikin karate Kid -leffa teki aikanaan. Niin siihen peilaten minulle oli yllätys tuo tutkittu tieto. Ja yleensä tutkittu tieto pitää paremmin paikkaansa kuin omat mielipiteet.![]()
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Pyöräilyyn panostaminen olisi luullakseni aika halpaa moneen muuhun lajiin verrattuna. Harjoituspaikkoja kun ei tarvi rakennella niin pelkästään tapahtumien järjestäminen riittäisi. Nythän tapahtumat on vähenemään päin kun se on aika vaativaan homma vapaaehtoispohjalta. Järjestäjät kun itse ei sitten pääse edes osallistumaan.
En tiiä miten laskema menisi että jos minun verovaroja käytettäisiin vaikka 100€ vuodessa pyöräilytapahtumien järjestämiseen niin lisääntyisikö harrastamaminen niin että saman satkun sitten säästäisi myöhemmin ikääntyvien lääkärikuluissa. Tai olisiko paremmat saumat saada olympiamitalisti pyöräilystä.
Panos-tuotto-prospektit jotenkin itselle tuntuu paremmilta tuossa kun vaikka futiskenttien rakentamisessa. En kyllä vastusta futiskenttien rakentamistakaan, päinvastoin.
Pyöräily urheilulajina on varmaan vähemmän tunnettu. On helpompi päätyä palloilulajien ja ryhmäliikuntalajien harrastajaksi kuin pyöräilijäksi.
Joukkuelajien harrastuspaikkoihin on panostettu paljon yhteiskunnan rahaa, ja se varmasti näkyy myös harrastajamäärissä. Toisaalta voidaan miettiä, onko todennäköisempää että jalkapallosta kiinnostunut olisi kiinnostunut myös pyöräilystä, vai se että joukkueurheilusta kiinnostumaton olisi kiinnostunut jostain yksilölajista kuten pyöräilystä?
Veikkaan että tässä yhteiskunta polarisoituu tässäkin ja "kisaa" liikkuvista lapsista käydään enemmän lajien välillä. Kansalaisten liikkumisen lisäämiseksi pitäisi saada useampi lapsi ja nuori liikkumaan. Pyöräily tapana liikkua paikasta toiseen ja ylipäätään (paikasta toiseen) liikkuminen ajanvietteenä ovat sellaisia asioita missä olisi paljon tehtävää. Mutta kotoahan se kaikki lähtee.
Toki pyöräilyä kilpaurheiluna harrastaneella on varmaan hyvät lähtökohdat elämän mittaiseen kuntourheiluun ja vieläpä vihreään liikkumiseen, eli olisihan pyöräilyn tukeminen kaikin puolin hyvä asia![]()
Hesassa ei kyllä pahasti pyörällä liikuta. Tarttisi ostaa ainakin jokin ritsa tuohon käyttöön erikseen.
Mä laitoin 13v pojan kävelemään 3.5km koulumatkan ja harrastuksiin kulkee bussilla ja kk lipulla. Tunteja tulee niin tolkuttomasti ja harrastukset kaukana/myöhään. Ei piisaisi millään energiat kulkea välejä enää fillarila.
Kun alkaa miettimään mikä sai oman tenavan liikkumaan, niin syy varmaan tuo mahdollisten lajien määrä täällä pääkaupunkiseudulla. 30min julkisella ja lajien kirjo on älytön.
Pääkaupunkiseudulla tuo toimii, mutta on aika turha sanoa, ettei seurat ja järjestöt tarvitse tukea jossain haja-asutusalueella.
Kerettiläistä tällä foorumilla. Mutta miksipä ei hommaisi tai rakentelisi koulumatkafillaria erikseen - siinä on muuten haastetta saada aikaan luotettava mutta ei varasta houkutteleva ajopeli siihen hintaan että sen vieminen ei harmita liikaa. Onneksi 90-luvun maastureita saa halvalla.
Kyllähän tässä pitkälti niitetään sitä vuosikymmenten aikana kylvettyä viljaa, missä monelta ja taas niin monelta tapettiin kokonaan liikunnan ilo koululiikunnassa pakottamalla ja suoranaisella vittuilulla, kun kaiken piti olla niin kilpailullista ja jos et ollut hyvä juoksemaan ja hiihtämään olit perseestä. Nyt ne on siirtäneet autoa pidemmät matkat autolla asenteen jälkikasvuunsa ja vielä se, että tuolle sukupolvelle yksityisautoilu ei ole enää luksus vaan itsestäänselvyys toisin kuin heidän vanhemmilleen.
Seurat on minusta edelleen tärkeässä asemassa, kun noille junnuille on myös tärkeää se sosiaalinen puoli ja yhteisöllisyys. Vaikka meikäläinen lähteekin kaiken informaatiotulvan keskeltä mielellään muutamaksi tunniksi tuonne ulos jyrskyttämään yksin sorateitä tai papattamaan polkuja niin ei noi junnut siitä innostu. Siksi seurojen jne. pitäis kyetä järjestämään matalan kynnyksen juttuja nuorisolle. Myös niitä ei kilpailullisia. Kuka muukaan niitä järjestäisi? Yhteiskunta? Ei taida onnistua...
Aika kivasti on kuulemma junnuja löytänyt tuonne alamäkihommien pariin täällä, kun paikallinen yhdistys rakenteli kaupungin luvalla radat. Sinne ovat faijojensa kanssa lähteneet ja huomanneet että siellä on muitakin ja kivaa ajaa porukassa.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000010644527.html
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000010645730.html
Tämä oli aivan paras: ”Avoimen kirjeen kritiikki on sen tyyppistä, että OKn operatiivinen puoli on luonteva sitä kommentoimaan. Katsotaan sitten mahdollisessa seuraavassa vaiheessa, pitääkö minun kommentoida OKn operatiivisen puolen kommentointia”, Vapaavuori kirjoitti.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Löysä ja vastikkeeton julkinen raha luo tehottomuutta, ja lisäksi tuet jakaantuvat epätasaisesti: jotkut saa paljon, toiset vähän ja suuri osa ei mitään. Varsinaista vaikuttavuutta ei arvioida lainkaan, kunhan raportoi ettei tukirahoja nyt ihan mihin sattuu ole käytetty. Tukihärdelli luo organisaatioihin ylimääräistä läskiä, joka ei tue varsinaista toimintaa milllään tavalla vaan työllistää pelkästään perseellään istujia.
Kolmas sektori on osa yhteiskuntaa, mutta ei se voi olla julkisesti rahoitettua. Vain suomalaiset ovat niin uunoja, että luulevat kierrättämällä omat rahansa julkishallinnon ja järjestöbyrokratian läpi saavansa rahalle enemmän vastinetta kuin että käyttäisivät sen haluamaansa kohteeseen suoraan.
Urheilijat kritisoivat rajusti olympikomitean touhuja: https://www.is.fi/urheilu/art-2000010645421.html
Mutta mistä se ohjaava vaikutus, jos otetaan seuroilta tuet pois ja lasketaan veroja? Millä ne ihmiset saadaan käyttämään se raha maksulliseen liikuntapalveluun eikä uuteen isompaan televisioon ja pizzaan?
Sinänsä tukien kohdistamisessa ja niillä saatujen hyötyjen valvonnassa on tekemistä ja paljon.
^Onko se joku ohjaava vaikutus, että veroeuroista tuetaan ei-vaikuttavaa toimintaa josta hyödyt koituvat harvoille? Eli jos joku nuori haluaa käydä vaikka salilla, niin vanhemmat maksavat kaupallisen toimijan salikortin ja veroeuroistaan tukevat jonkun toisen uinti/futisharrastusta? Ehkä siihen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen nuorella iällä tulisi panostaa enemmän, niin se oma tapa liikkua löytyisi. Aika monihan Suomessa harrastaa 16-18 vuotiaaksi jotain joukkuelajia ja sen jälkeen ei mitään.
Tukia ei pidä lopettaa vaan kohdentaa se seuratason toimintaan. Tietysti valvottuna, ei sitä nyt ämpärillä sinne pidä kaataa.
Mutta niin että arjen toimintaa pyörittäville (pääosin vapaaehtoisille) on varaa maksaa kulukorvaukset ja myös kurssittaa niitä toimijoita.
Jos noin oikeasti toimittaisiin niin kohta meillä ei olisi junnujoukkueissa kuin varakkaiden perheiden lapsia. Totta ihmeessä siihen tarvitaan avuksi julkista rahaa, että saadaan se lahjakas yksinhuoltaja äidinkin poika pelaamaan.![]()
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Ei ole. Siksi kirjoitin tuon jälkimmäisen lauseen.
Kotoa saatu esimerkki on se tärkein. Kuten sanoin monen vanhemman oma liikuntainnostus on tuhottu paskalla koululiikunnalla aikoinaan. Lisäksi seuratoiminta on nykyään liian kilpailullista. Moni putoaa aikaisessa vaiheessa pois ja se jää sitten siihen, kun kotoakin saatu malli on että autolla autoa pidemmät matkat ja sitten vanhemmat ostelee sähköskootit sun muut ettei tartte ainakaan ylimääräistä kävellä...Kouluunkaan ei voi lapsia päästää yksin menemään vaan autolla pitää viedä kun koulun ympäristö on niin vaarallinen kaahaavien autoilijoiden takia![]()
Kirjanmerkit