Näille videopromootioille on ihan oma ketjunsakin "Pyöräilyaiheiset videosi". https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...42#post3245042
Mainokset sinne, kiitos, voi sitten jokainen halutessaan katsoa tai jättää katsomatta.
Näille videopromootioille on ihan oma ketjunsakin "Pyöräilyaiheiset videosi". https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...42#post3245042
Mainokset sinne, kiitos, voi sitten jokainen halutessaan katsoa tai jättää katsomatta.
Tampereella Lempääläntien vieressä uudehko hyvin merkitty pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain. Samaan suuntaan kuin minä ajoi pariskunta vierekkäin varsin hiljaa. Soitan hyvissä ajoin kelloa ja kumpikin kuulee sen. Jatkavat edelleen rinnakkain ajoa ja soitan uudestaan kelloa. Edelleen ajavat rinnakkain. Soitan kolmannen kerran kelloa ja mies näyttää kädellään, että ohita jalkakäytävän kautta. Jouduin siis lopulta ajamaan jalkakäytävää pitkin. En kyllä yhtään pidä siitä, että jonkun lainrikkojan takia joudun itse rikkomaan lakia.
Ja nyt joku varmaan ajattelee minun ruikuttavan ihan turhasta. Kysynkin heiltä, että mitä kaikkia lakeja saa rikkoa silloin kun joku muu rikkoo lakia ja se vaikuttaa omaan tekemiseen? Ja kuka määrittelee mitä lakeja saa rikkoa?
Niin, kieltämättä tässä meillä on kaksi koulukuntaa. Tai kaksi ihmistyyppiä, jotka eivät yksinkertaisesti voi mitään sille että he näkevät asiat niin kuin näkevät eli perustoja myöten toisin kuin toiseen koulukuntaan kuuluvat.
Minulle sinä olet asiat itsellesi ja kanssaihmisille tarpeettoman vaikeaksi tekevä legalisti. Et varmaankaan pahimmasta päästä, oikeita mulkkujakin on olemassa, enkä halua sanoa että ruikutat turhasta, koska todella näet ja ymmärrät asiat vilpittömästi niin kuin teet - ja aivan varmasti toimit itse sen mukaisesti.
Itse en pysty vakavalla naamalla puhumaan tämmöisissä tapauksissa lain rikkomisesta enkä mitenkään koe rikkovani lakia silloin jos joudun tai jostain syystä siirryn jaetulla kelvillä jalankulkijoiden kaistalle. (Obs! Tämä ei tarkoita että ajaisin siellä niin että jalankulkijat joutuisivat väistämään tai ylipäätään silloin, jos joutuisin ohittamaan jalankulkijoita.)
Minulle tuo olisi vähän samanlainen tilanne kuin se mistä joskus on foorumilla keskusteltu: kaksi pyöräilijää - yleensä niitä spandekseja - tulee vastaan rinnakkain ajarn ja "pakottaa" minut väistämään. En koe joutuvani yhtään mitään vaan yksinkertaisesti toimin niin kuin mielestäni on helpointa, yksinkertaisinta ja sujuvinta kaikille eli väistän jalankulkijoiden puolelle (tai vain kelvin oikeaan laitaan).
Tietysti voidaan olla samaa mieltä että pariskunnan olisi ollut fiksumpi ajaa peräkkäin, mutta kuten sanottu: en olisi osoittanut ajatustakaan liikennelain suuntaan.
Ai niin, se raja missä alkaisin itse nähdä lainrikkojia kulkee jossain siellä missä sillä liikennesääntöjen vastaisella ajokäyttäytymisellä aiheutetaan vaaraa tai oikeasti hankaloitetaan muiden liikkumista. Normaali pieni ajolinjan muutos ei minua hankaloita. Pysähtymään joutuminen voisi sen jo tehdä...
No, esimerkiksi samaan suuntaan kulkevan oikealta ohittaminen tuntuu väärältä. Tai vastaantulijan kohtaaminen pakotettuna vasemmalta.
Eikö polkupyöräilijän ohittaminen oikealta ole kielletty?
@JN75 et ruikuta turhasta
Polkupyörällä ja mopolla saa ohittaa oikealta muun ajoneuvon, paitsi polkupyörän tai mopon.
Taitaa noilla sähköskuuteillakin olla sovellettava polkupyöräilyn sääntöjä.
Tuo väärään laitaan väistäminen aiheuttaa liikenteessä vaaratilanteita sekä turhaa arpomista, joten olen koittanut jokaisen kohdalla opastaa sääntöjen noudattamiseen sanallisesti tai kelloa soittamalla.
Ohjeiden vastaanotto ollut välillä ynseä, "miksi ei voi mennä oikealta ohi kun siinä on tilaa..".
(kerran osuin paikalle kun mummo tätä pää verissä vielä ihmetteli ambulanssia odotellessaan)
Vihdoin kehä 3:n kevarin kolot autokaistan ylityksessä Petikon kohdalla on paikattu. Pinta ehtikin olla auki pitkän aikaa, vuosikausia.....
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Tuossa risteyksessä Kalustetieltä tullessaan aika moni autoilija saa itselleen aika kovan vauhdin eikä katso risteyksessä ollenkaan oikealle koska eihän sieltä ole tulossa kuin korkeintaan kävelijä tai pyöräilijä.
Luulisi että tässä vaiheessa kesää autoilijat on jo huomanneet että pyöriäkin voi tulla mutta aika heikosti menee kun kauppamatkoilla joilla kohtaa 1-2 autoa väistämisprosentti on 0-50.
Huvittavasti työmaan takia kun on laitettu hiekkaa ja metallisilta on nyt yhden risteyksen ylittäminen miellyttävämpää kuin normaali asvaltti + kanttikivi.
On se kumma kun aktiivipyöräilijätkään (ainakaan kaikki) eivät ymmärrä että pyörätie saattaa olla yksisuuntainen. Jäpy-paita päällä eilen Kellokoskella tyyppi lasketteli väärää puolta vastaan. Että jos luet tämän, niin ensi kerralla sitten osaat, jookos.
Yksisuuntaiset pyörätiet on pääosin täyttä spedeilyä, joka vain johtaa ylimääräisiin ajoradan ylityksiin. Toivottavasti koko konsepti poistetaan laista.
Tuosta olen eri mieltä. Oikein oiva keksintö kaupunkimaisiin ympäristöihin. Muiden liikkujien on helpompaa hahmottaa, mistä suunnasta liikenne tulee kun autot ja fillarit esimerkiksi jalankulkijan näkökulmasta tulevat samasta suunnasta.
Jos jotain pitää poistaa, niin ne kevyen liikenteen väylät missä ei ole kaistajakoa tai erottelua ja joissa kaikki fillaroijat, jalankulkijat, rollaattorimummot, koirankusettajat, hullut ja humalaiset kulkevat samaa väylää itse valitsemaansa reunaa itse valitsemaansa suuntaan.
Fillari oli ennen todella kätevä kulkuväline. Ei ole enää kun yksisuuntaiset tulivat. Nyt sääntöjä noudattaessa todellakin tulee turhia ja vaarallisia ajoradan ylityksiä. Kaistajaoillakaan el ole mitään merkitystä. Laitetaan vaikka mitä väriä tai nupikiviä tai maalataan viivoja, niin kävelijät kävelevät missä huvittaa, Olkoon niin, toivottavaa olisi että käveltäisiin reunassa ja kahden koiran kanssa liikkujat eivät pitäisi koiiriaan itsestä katsoen molemmilla puolilla valloittaen koko väylän. Ihmisillä näyttää olevan myös tapa levittäytyä, Mitä leveämpi väylä sitä kauempana vaikka aviopari kulkee toisistaan, soittokellolle riittää käyttöä.
Yksisuuntainen pyörätie toimii loistavasti, jos se on oikein tehty. Mutta harvemmin Suomessa on. Pyörätie pitäisi ruuhkaisemmilla alueilla aina erottaa rakenteellisesti jalkakäytävästä. Pelkkä maalattu viiva tai erilainen samalle tasolla väylän kanssa asennettutiili johtaa siihen, että jalankulkijat valuvat vääjäämättä pyörätien puolelle joko huolimattomuuttaan tai tahallisesti. Turussahan on äärest järkevästi erotettu jalkakäytävä ja pyörätie siten, että jalkakäytävällä on pomputtavia betonilaattoja ja pyörätiellä sileä asfaltti. Laattahan ei sinänsä jalankulkijaa haittaa, mutta mitä jos käytössä mukana on perässä vedettävä matkalaukku, rollaattori, lastenrattaat, pyörätuoli jne?
Ylipäänsä liikenneinfraa pitäisi rakentaa niin, että väärin toimiminen olisi vaikeaa ja oikein toimiminen helppoa. Suomessa nojataan aivan liikaa infraan, jonka oletus on, että kaikkien pitää tuntea säännöt ja noudattaa niitä, vaikka merkinnätkään eivät olisi kunnossa.
Eikä toimi. Autoilijat eivät huomaa oikealta ohi tulevaa fillaristia, kun se pyörätie on ihan vieressä ristryksissäkin.
Samoin ihan turhia stoppeja ja mutkia ja valoja pyöräilijälle vs vanha malli.
Se, missä Turku on parantanut paljon, on ajoradasta erotettujen yksisuuntaisten pyöräteiden lisääminen verkostoon. Sinne ei harhaudu matkalaukunvetäjät eikä lastenvaunujen työntäjät. Ja pyöräilijät ovat osana liikennettä, eivätkä ilmesty yht´äkkiä pysäköityjen autojen takaa risteyksiin.
SLAVA UKRAINI! Oikeat päätökset eivät tunnu valinnoilta.
Uudemmat rakennettavat pyörätiet, tai pitäisikö sanoa pyöräkaistat, toteutetaan juuri näin. Stadissa esimerkiksi Mechelininkatu ja Hämeentie jo valmiina esimerkkeinä, Mannerheimintie työnallessa.
Jos yksisuuntaisuus toimii isoissa pyöräilykaupungeissa kuten Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa, niin miksi se ei toimisi Suomessa?
Jos mietin Mechelininkatua, niin kesäisin siinä on autoja parkissa, ei kun siis ”kuormaamassa”. Talvisin sen kunto on vaihtelevan hirveä. Mechelininkadun pyöräkaista on välillä ajoradan tasossa, välillä kävelytien ja joskus ihan omana metrin levyisenä tasonaan, joten tulee mieleen onko kukaan edes ajatellut miten se aurataan. Tää ja huonosti pimeässä/lumen alta näkyvät matalat kanttarit on ehkä se syy miksi suhtaudun aika varauksella kaikkiin erotetaan rakenteellisesti -ratkaisuihin Suomessa…
En ole pyöräillyt Amsterdamissa tai Kööpenhaminassa. Delftissä olen kävellyt joitakin kilometrejä, ja kävi hyvin äkkiä selväksi miksei siellä kukaan palloile nollat taulussa pyörätiellä. Pariisissa olen pyöräillyt enemmän: siellä homma toimii mm. koska vastaan ei tule mitään hv mene ajoradan toiselle puolelle siitä -liikennesuunnittelua, vaan eteneminen on sujuvaa. Sujuvuuteen vaikuttaa suuresti myös se, että kaikki tajuaa että ajoneuvot on erilaisia ja esim. pyörillä todellakaan ei jäädä turhaan valoihin seisoskelemaan jos liikkuminenkin on mahdollista.
Brysselin liikennekulttuuri ja -määrä on vähän hillitympiä, mutta sielläkin on ainakin keskustan alueella pääsääntöisesti merkein ja katumaalauksin ohjatut pyöräilyreitit: ei Helsingin tyyliin satunnaisia kadunpätkiä joiden ratkaisut eivät mitenkään liity toisiinsa.
Tässä välissä voi käydä katsomassa Street view’stä miltä meno näyttää sillä Kellokosken pätkällä. Kaikki pyöräilijät on koululaisia kävelytiellä, joista osa vaan haluaa kulkea yhdessä kävellen liikkuvan kaverin kanssa. Pyöräkaistat on tyhjiä ja liikennettä ylipäätään aivan naurettavan vähän. Mä en kertakaikkiaan pysty ymmärtämään miksei tässä ole molemmin puolin tietä kaksisuuntaiset yhdistetyt pyörä- ja kävelytiet.
Tänään kohdattua vaikeaa elämää:
Koiraa taluttava rouva tuli vastaan yhdistetyllä kävely- ja pyörätiellä. Leveä tie, ei muita liikkujia, löllyttelen hitaasti lounasta sulatellen työmatkapyörällä, molemmat kuljemme omaa oikeaa reunaamme.
Kun pääsen kohdalle rouva alkaa kääntyä edestäni suojatielle, havahtuu olemassaolooni, pysähtyy ja jupisee ”kello pyörään” loittonevan selkäni suuntaan.
Pyörässäni on kello. Ei kyllä tullut mieleenkään soittaa. Olisin kai voinut panna merkille itseni kannalta merkityksettömän suojatien ja jotenkin ennakoida että vastaantulija aikoo ehkä kääntyä sinne. Toisaalta vastaantulija olisi voinut katsoa edes omaan etenemissuuntaansa. Emmä tiedä, kovin vaikeaa.
Koiranulkoiluttajilla, varsinkin kaupunkiympäristössä on vaikeaa. Liikaa ärsykkeitä, liikaa huomiota puoleensa vetäviä tekijöitä. Tuohon kun lisää sen että koiran valtakuntaa on se viiden metrin talutusnuoran päässä.
Kellokosken kelvi on perinteinen räpellys vaikka se on uusi: Kiertoliittymässä pyöräilijät ohjataan kanttareiden kautta ja pohjoispäässä tekijöillä on loppunut ymmärrys kokonaan, kun kunnanraja lähestyy. Ei ole jatkoa Linjatien yli. https://www.google.com/maps/@60.5379...5409&entry=ttu
No rain - no gain.
Tuolla kelveillä liikkuu aika paljon näitä rouvia, jotka "luulee" että kaikkien muiden pitää väistää heitä. Taannoin eräs kääntyi fillarilla suoraan eteeni. Oli siis kääntymässä vasemmalle. Näytti kyllä suuntamerkkiä ja palautetta annettuani selitys oli, että hän kyllä näytti, että ajaa tuonne ja antoi ymmärtää, että minun olisi pitänyt väistää. Oli jo aamupalaveriin vähän kiire niin en jaksanut alkaa jankuttamaan sen enempää.
Kirjanmerkit