Suomen hinnoista en tiedä, mutta esim Rx sports briteistä esim Oakley Flakit 400eur ylöspäin, tai Julbot alkaen 700 eur
Jos tarvitsee erikoisempaa tai ei ajantasaista okulaaritietoa niin sitten stenuun yhteys.
Sent from my CPH2399 using Tapatalk
Mä en ole vielä osannut oikein muodostaa mielipidettä Siriuksesta. Vaikea päättää, että onko se hieno vai vaan omituinenMutta käy kokeilemassa, että mitä mieltä itse olet. Esim. Cafe du Cyclisten Marius vois olla sellainen kasuaalimpi bike packaajan poka, jonka kanssa ei kuitenkaan joudu tekemään ihan hirveästi kompromisseja nopeisiin laseihin verrattuna.
Esim. Rudy Projectin EU-suositushinnat on alkaen 405 € (edullisin kehysmalli, kovapintainen yksiteho kirkaaana tai kiinteällä värillä) ja tummuvilla NXT-linsseillä (esim. ImpactX Photochromic Red) alkaen 540 €. Kauppiailla on toki vapaus hinnoitella haluamallaan tavalla, joten vaihtelua voi olla jonkin verran. Julbon hintahaarukka on jotakuinkin sama. Joissain ketjuissa ainakin Rudy Projectia ilmeisesti myydään muilla kuin RP:n omilla linsseillä. Niitten käyttämistä hinnoista mulla ei ole tietoa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Omat Rudyt oli kalliit kun melkein kaikki omituisuudet ruksittu. Mutta synsamilla oli, ja varmaan edelleen kaksi yhden hinnalla, niin kun emännälle tuli samanlaiset jäi hinta kohtuulliseksi.
Jos tarvitsee lasit vahvuuksilla niin tarvitsee varmaan muutenkin laseja välillä. Eli 2-1 diiliä kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
Haa…hyvä huonio. Ihan kaikkea ei kykene muistamaan sanatarkasti
Maurice oli tarkoitus sanoa. Fabius on hauska malli, mutta pöllö toteutus tekee siitä vahvuuksista riippuen joko hankalan tai mahdottoman linssitettävän.
Ihan vaan tuon ylläolevan perusteella veikkaisin, että edelleenkin ostavat linssit niihin muualta, koska katteeton kauppa ei pidä edes ketjuja pystyssä, mutta mulla ei ole 100-prosenttista varmuutta. Rudy Projectin omat linssit tunnistaa siitä, että vasemman linssin ulkoreunassa on Rudy Projectin logo kaiverrettuna.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Optikolta tuli tilattua rudyn Photochromic Red, toimitus oli jotain aivan muuta. Photochromatic Rediä ei kuulemma saa tilattua.
Kyllä niitä saa. Meinasivat lopettaa RX Photoredien valmistamisen, mutta puhuin järkeä niille
Keväällä oli parin kuukauden pätkä, kun raakalinssit oli Italiassa loppu. Toukokuun tokalta viikolta eteenpäin Photorediä on pystynyt taas tilaamaan ja meillä on muutamat parit ehditty jo toimittamaan asiakkaillekin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Mulle useammassa Instrussa väittivät ettei Jawbreikereihin saa vahvuuksia, mutta saihan niihin Oakley omat.
Lähetetty minun CPH2449 laitteesta Tapatalkilla
Olen koettanut pärjäillä ilman otsikon tuotteita, mutta kun ei Polarista enää näe kuin keskeltä ne isoimmat numerot. Ja Apple paystä ei erota kumpi kortti on depit ja kumpi credit.
Niin kai se pitää lasit hommata.Ja oliko se niin että niillä tummentuvilla linsseillä pärjää kesät ja talvet?
Päästään bonussektorille kun pitää olla ajaessa 2-tehot: kaukolasit ajamiseen ja sitten mittareita sekä karttaa varten lähinäköä.
Minulla on useamman merkkiset itsetummuvat lasit.
Kaikissa on sama kiusallinen ominaisuus.
Vetävät liian tummiksi pakkasella ja lumella.
Hämärällä ja päivinä jolloin aurinko ei paista...
Nimenomaan lumisen ajan ongelma.
Reagoivatko sitten kylmyyteen vai lumeen.
Kuljetan sitten mukana kaksia laseja, toiset kirkkailla linsseillä ja toiset itsetummuvilla.
Tietenkin voi kompensoida kirkkailla ajovaloilla ja nuoremmilla silmillä ehkä pienempi ongelma, mutta ei ainakaan minulle ollut niin hyvät kun luulin.
Enkä ole ainoa joka on huomannut saman.
Linssien fotokromaattisuus on lämmön suhteen käänteinen kemiallinen prosessi, joten kaikki tummuvat linssit tummuvat kylmässä enemmän kuin kuumassa ja kylmässä tummuttuaan vaalenevat enemmän tai vähemmän nihkeästi ennenkuin saavat lämpöä.
Se, että kuinka paljon ne tummuu riippuu tummumissysteemistä ja -väristä. Osa (yleensä halvemmista) lisseistä reagoi ainoastaan UV-säteilyyn, jolloin näkyvän määrällä ei ole minkäänlaista vaikutusta tummumisen määrään. UV läpäisee pilvet tehokkaamin kuin näkyvä valo, joten UV:n ja näkyvän valon suhde vaihtelee. Modernimmat tummuvat linssit reagoivat UV:n lisäksi myös näkyvän valon aallonpituuksiin, mutta kuitenkin niin, että UV-aktivoi tummumisen eli näkyvään valoonkaan reagoivat tummuvat eivät tummu pelkästä keinovalosta, vaikka sitä olisi kuinka paljon. Sitten on vielä kolmas ryhmä ns. ”autotummuvat”, jotka tummuu muita herkemmin ja pääasiassa näkyvästä valosta, jotta ne tummuvat sisällä autossa.
Linssin väri vaikuttaa subjektiiviseen tummuuskokemukseen johtuen verkkokalvon neuronien erilaisesta herkkyydestä eri aallonpituuksille. Silmä mieltää harmaan linssin tummemmaksi kuin ruskean vaikka valonläpäisyprosentti olisi sama. Mitä enemmän linssin sävy taittaa keltaiseen tai oranssiin, sitä enemmän tuo korostuu. Lisäksi tummumissysteemien tummumisprofiileissa on jonkin verran eroja, mutta sellainen linssi, joka ei kaikenkaikkiaan tummu kovin tummaksi, voi joidenkin mielestä jäädä liian vaaleaksi aurinkoisella kelillä kesähelteillä.
Ohiampujan kysymykseen vastaus kuuluu niin, että se riippuu. Se riippuu linsseistä ja se riippuu lasien käyttäjästä. Sekä pärjääminen että näkeminen ylipäätään on subjektiivisia kokemuksia. Mitkään tummuvat linssit eivät ole täydelliset kaikkiin mahdollisiin keleihin, mutta jos puhutaan vahvuudellisista urheilulaseista, jolloin vaihtolinssien tai -lasien kustannus voi olla kynnyskysymys, on oikein valitut tummuvat linssit omasta mielestäni erinomainen kompromissi ympärivuotiseen käyttöön.
Mulla on työni takia mahdollisuus testata/käyttää erilaisia ja eri valmistajien vahvuudellisia linssiratkaisuja ja itse koen niin, että joillakin tummuvilla linsseillä pärjäisin ympärivuotisesti ja -vuorokautisesti, jos mun pitäisi pärjätä. Työmatkat poljen sujuvasti tummuvissa laseissa ympäri vuoden, koska niiden kanssa ei tarvitse miettiä, onko illalla tai aamulla valoa vaiko eikö mihinkin vuodenaikaan. Lenkit ajan kuitenkin pääsääntöisesti erilaisissa kiinteävärisissä laseissa, mutta sitten taas bikepacking-reissuilla tummuvat lasit on äärimmäisen kätevät, kun ei tarvitse roudata monia erilaisia laseja mukana. Sama kevään ja syksyn pidemmillä lenkeillä, jolloin pimeä voi yllättää kesken lenkin.
Sellaisen kiinteävärisenkin lasin tekeminen, jolla pärjää yksillä linsseillä ympärivuotisesti, on mahdollista ja jos on isommat vahvuudet, niin joillekin se onkin ainoa vaihtoehto. Silloinkin kuitenkin puhutaan varsin vahvasti kompromissista. Lasien käyttö, käyttäjän tarpeet, mahdolliset muut harrastukset, vahvuudet ja käytettävissä oleva budjetti määrittää sen, millaisten lasien kanssa kukin joutuu tekemään vähiten kompromisseja ja yleensä se aivan ensimmäinen kompromissi, mihin törmään asiakkaiden kanssa on lasien käytettävyys vs ulkonäkö, kun nekään ei aina ihan korreloi keskenään![]()
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
stenu tuntuu tuntevan silmälasikaupan ja -valinnan kiemurat. Melkoista tuubaahan se kaiken kaikkiaan on ja silmälasien pitäminen "optiikkana" ja niiden optisesta laadusta väittely on vähän hupaisaa. Silmälasithan ovat yksinkertaiset korjauslasit jolla kumotaan silmän taittovirheitä, eikä niissä ole kuin kaksi optista pintaa, ei värikorjausta eivätkä ne ole kuvaa muodostava systeemi ollenkaan.
Oikeastaan mikään ei ole eikä edes tarvitse olla eksaktia, kunhan nyt jonkinlainen parannus näkökykyyn saadaan aikaan. Näkeminenhän on kovin subjektiivinen asia ja jopa näön tarkkuus vaihtelee tilanteesta riippuen.
Hirvittävää rahastustahan se silmälasibisnes on, yksinkertaisten muovinpalasten ja mutkalle väännettyjen metallisuikaleiden myymistä jopa satojen eurojen hintaan. Youtubesta joskus katsellut aiheesta olevia kanavia joissa tätä palikkatason "optiikkaa" opetellaan niin onhan se lähinnä kiusallista ja myötähäpeää herättävää, näiden tulevien "optikkojen" ymmärryksen taso on järkyttävän huono eikä ole kehumista monessa opettajassakaan. Helppohan se on tietysti rahastaa kun näkökyky on tärkeä ja suurimmalta osalta ihmisistä puuttuu täysin ymmärrys ja kyky tiedostaa mikä silmissä on vikana joten ollaan täysin "optikkojen", näiden nykyajan poppamiesten, armoilla. Onneksi melko moni sentään ymmärtää mitä ikänäkö tarkoittaa ja osaa hakea kaupasta parin kolmen euron lukulasit sitä korjaamaan.
"Vaikeammissa" tapauksissa ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin nöyrtyä ja maksaa siitä että saa metallilankaan käärityt muovinpalaset silmiensä eteen. Niin paljon pseudotieteellistä höpötystä silmälasikaupassa on etten edes jaksa alkaa niitä oikomaan ja kritisoimaan, nehän on yksi osa sitä että voidaan rahastaa vielä enemmän hienoilta kuulostavilla termeillä ja tekniikoilla yms.
^ Ok, voinko tilata sinulta piilokarsastuksen korjaavat linssit sitten, sanotaanko satasella?
Mä kanssa tarviin jonkun youtube-ohjeen kuinka hioa hajataittoa lisää laseihin.
Appiukko on oikeasti tommoinen hörhö.
Se ei käsittänyt koko likinäön konseptia eikä mitenkään uskonut että niillä motonetin kolmen euron lukulaseilla ei pärjää.
Sent from my Takapalk
Muovinpalaset ne karsastuksenkin korjaavat linssit on, ei niissä ole mitään ihmeellistä. Satanen on kova hinta sellaisista, kymppi olisi lähempänä totuutta. Se että tehdään linssistä prismaattinen on aivan triviaalia.
Kuinka paljon sitä sitten voidaan tehdä, eli kuinka isoja karsastuksia voidaan korjata ja kuinka hyvin on jo toinen kysymys. Sinun aivosi korjaavat joka tapauksessa jo karsastustasi, ne ovat tottuneet siihen, ainakin jossain määrin. Jos karsastusta on paljon se on jo vaikeampi tapaus
Optiikan harrastajat eivät leiki pienten linssien kanssa kuten silmälasilinssit ovat. Se on triviaalia, epäkiinnostavaa eikä siinä ole haastetta. Silmälasikauppias, tämä "optikko" on lähinnä naurun aihe niissä piireissä jossa suunnitellaan ja tehdään oikeita optisia systeemejä
Harvaa silmälasien ostajaa varmaan kiinnostaa optiikan harrastaminen, ei mua ainakaan, pääasia että näkee hyvin. Ja toisia kiinnostaa myös miltä näkemisen apuvälineet päässä näyttää. Laita kuvia niistä teidän optiikkakerhon itsetehdyistä halvoista rilleistä niin nähdään muutkin että miten turhasta maksetaan nyt itse.
'Linssiin viilaaminen' on klassikkosanonta. Osaakohan joku kertoa alkuperän?
Brändäys on kallista. Mainostaminen ja julkkisten kestitseminen maksaa. Julkkishuvit ja muut laskut maksaa aina kuluttaja. Turhamaisuus myy.![]()
Kotikaupungin katu oli hiekkainen tie, siinä Anglia katolleen kääntyi.
Gösta Sundqvist: Teuvo, maanteiden kuningas
Itse ymmärsin mennä ikänäön ensi vuodet juurikin marketin laseilla. Valitettavasti sitten jossain vaiheessa hurahdin siihen ilmeiseen harhauskoon että monitehot ovat paremmat ja paluuta ei ole. Kas kun monitehoja ei tarvitse koko ajan olla ottamassa pois ja takaisin nenälle eivätkä ne ole siten myöskään jatkuvasti likaiset ja hukassa.
Maksan mieluusti siitä että yksi perusaisteista, näkö, toimii paremmin ja helpommin. Ajatko muuten kaikki fillarilenkit 70-luvun Tunturilla? Sehän toimii yhtä hyvin kuin nykyiset hiilikuituhuijauspyörät.
Tämän lisäksi on huomattava että näillä leveyspiireillä ei talvella juuri UV-valoa tule johtuen auringon matalasta paistokulmasta ilmakehän läpi. Myös tämä pitää lasit tummina. Ilmiö näkyy myös mm. autojen automaattivaloissa jotka talvella pitävät herkemmin oikeita valoja päällä vaikka olisi kirkastakin.
Runkomateriaali pyörässä ei ole minulle mikään kynnyskysymys. Maasturi on kuiturungolla, käyttöpyörässä on Tangen putkea oleva teräsrunko, maantiepyörä ja toinen maasturi on alumiinirunkoisia. 70-luvun Tunturia en omista mutta 60-luvun alun Monark miestenpyörä löytyy ja se onkin laatupyörä. Siinä on 630 rengaskoko ja minulla oli siihen hienot Trelleborgin renkaat joilla se rullasi ihmeen hyvin, sitten kun aika jätti niistä niin uudet pistosuojatut renkaat oli selvästi huonommat ajaa.
En todellakaan halua käyttää silmälaseja koko ajan, se olisi askel väärään suuntaan. Monitehot on yksi silmälasikaupan tärkeimmistä rahastuskeinoista, niiden yhteyteen on keksitty hyvinkin paljon teknologiahömppää. Ikävä ja kiertämätön totuus kuitenkin on että yhteen linssiin eri taittovoimakkuuksien ymppääminen on aina kompromissi, se on vähän sama kuin jos yritetään yhdistää kuutio ja pallo - pieni alue voikin olla kuutiota ja toinen alue palloa mutta siinä välillä ollaan todellakin siinä välillä, ei kumpaakaan. Laseissa tämä tarkoittaa sitä että väliin jäävä alue toimii miten toimii tai on toimimatta.
Tässäkin jälleen luotetaan siihen että käyttäjä oppii katsomaan laseilla "oikein" ja että hänen aivonsa jättävät huomiotta epätarkkoina tai jopa vääristyneinä toistuvat alueet. Optisesti ajatellen monitehot ovat todelliset kökkölasit mutta niin kuin sanottu ihminen tottuu kaikenlaiseen ja oppii jopa pitämään sellaisista - erityisesti sen jälkeen kun niistä on saanut maksaa itsensä kipeäksi
Tietenkin se kuinka vahvat monitehot ovat vaikuttaa paljon niiden käyttökelpoisuuteen. Pienillä vahvuuksilla ne voivatkin toimia ihan hyvin mutta jos tarvitaan enemmän korjausta ja halutaan vielä tinkiä lasien koosta homma menee hyvin pian mahdottomaksi.
Lasikauppiaalle monitehot on se paras tuote, niissä on aivan hirvittävä kate. Kun muovinpalasia myydään jalometallin kilohinnalla on vaikea keksiä parempaa bisnestä
Tuossa oli joku ajatusvirhe. UV on siis se, joka aiheuttaa fotokromaattisen linssin tummumisen, ei vaalenemisen ja kyllä Suomessa on talvisin UV:ta sen verran, että se riittää tummentamaan linssit. Autojen ajovaloautomatiikkaa en tunne, mutta voisin kuvitella, että se ei perustu UV:hen lainkaan.
Nykyään on myös sellaisia laseja, joissa tummumismekanismi on sähköisesti aurinkoenergialla toimiva. Ne reagoivat valon määrän muutoksiin välittömästi ja niiden tummumisen määrään vaikuttaa pääasiassa näkyvän valon määrä, ei UV.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Meinasin, että jätän lomalta vastaamatta tähän, mutta kun nyt satuin satuin heräämään aikaisin..
Harvoinpa sitä saa lukea tekstiä, jossa jonkin ammattikunnan osaamista aliarvostetaan näin. Ensinnäkin optikko, tai nykyään optometristi, on näkemisen, näköongelmien ja jossain määrin silmäsairauksien asiantuntija, ei varsinaisesti optiikan. Optisten järjestelmien osaajia koulutetaan teknillisissä korkeakouluissa.
En tiedä minkä maan optometrian koulutusta koskeville videoille olet naureskellut, mutta voin kertoa, että optometrian koulutus ei ole ihan läpihuutojuttu fiksullekaan opiskelijalle. Suomessa annettava optometrian koulutus tähtää optometrian Eurooppa-diplomaan (Metropolia AMK on akkreditoitu, Oulun AMK ei vielä). Akkreditoituja oppilaitoksia on Euroopassa viidessä maassa. Suomalainen optometrian koulutus on Euroopan ja maailman huipputasoa.
Kaukoputki keksittiin 1600-luvulla ja siitä eteenpäin on osattu laskea kuinka linssejä pitää laittaa jonoon, jotta niillä saadaan kuvan kokoa pienennettyä tai suurennettua. Jokainen optisten järjestelmien kanssa oikeasti pelaava tietää, että suurin ongelma ei ole siinä kuinka sen jonon rakentaa, vaan siinä, miten kuvan laadun saa pysymään hyvänä ja silloin palataan yksittäiseen linssiin ja sen aberraatioihin.
Esittämäsi moniteholinssianalogia kuutiona ja pallona ei toimi. Palikkatasolle yksinkertaistettuna se menee niin, että sylinterilinsseissä on yhdistetty pallo ja kartio, silmälasiprismalinsseissä pallo ja prisma (mikäli laseissa on muutakin kuin prismavahvuutta), prismallisissa sylinterilinsseissä pallo, kartio ja prisma. Meni jo aika paljon monimutkaisemmaksi vai mitä? Kun tuohon yhdistetään monitehoisuus eli samaan pakettiin lisätäänkin pallo, jossa on useita eri kaarevuussäteitä, asiat muuttuvat niin paljon monimutkaisemmiksi, että Galileon ajoista ehti kulua noin 350 vuotta ennenkuin ensimmäisiä sellaisia osattiin tehdä.
Nykyään onneksi osataan tehdä sellaisiakin silmälasilinssejä, joissa ei ole vaan yhdistelty eri muotoisia palikoita ja siksi esimerkiksi kaarevien urheilulasilinssien valmistaminen sellaisiksi, että edes reuna-alueet eivät vääristele häiritsevän paljoa, on mahdollista tai yksiteholinssien, joissa aberraarioita on vähemmän ja moniteholinssien, joita on oikeasti miellyttävä käyttää.
Ainoa asia, mikä kirjoituksissasi piti täysin paikkansa on se, että sfäärinen yksiteholinssi on optisesti yksinkertainen muovin- tai lasinpala ja olenkin useampaan otteeseen maininnut, että silmälasikäytössä niiden hinta- ja laatuerot syntyy lähinnä pinnoitteiden kestävyydestä, helppohoitoisuudesta, jäännösheijasteen määrästä jne. enemmän käyttömiellyttävyyteen kuin optiseen laatuun liittyvistä asioista.
Mitä silmälasikehysten hintoihin tulee, niin niiden valmistus on edelleen melko käsityövaltaista touhua. Kiinassa halvoista materiaalista valmistettuja brändäämättömiä pokia saa muutamilla eurolla, jos millään muilla arvoilla kuin hinnalla ei ole merkitystä.
Noin keskimäärin paras prosentuaalinen kate ei ole kalliissa moniteholinsseissä, vaan halvoissa peruspokissa ja linsseissä eli sinun talousmatikallasi paras business olisi sellaisten myyminen. Niille ei vaan ostajia ole ihan hirveän paljoa, koska suurimmalle osalle silmälasien käyttäjistä merkitsee myös sellaiset asiat kuin käyttömukavuus, kestävyys, huollettavuus, ulkonäkö, ekologisuus, eettisyys ja joillekin myös brändi tai muu vastaavan tyyppinen asia. Suurin osa asiakkaista myös antaa arvoa optikkoliikkeissä saamalleen palvelulle.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kirjanmerkit