Erähiihto

[fob]

Ne täydelliset sukset omaan erähiihtelyyn on vielä löytämättä. Päiväretket keskitalvella ja keväällä soilla ja metsissä pysytellen kohtuullisen loivissa maastoissa. Tällä hetkellä määritelmä on jotain seuraavaa:
- pituus 205 - 210 senttiä, jotta on hiihdettävät ja riittävät ketterät tiheässä metsässä
- leveys noin 75 mm, jotta on kantavuutta mutta vielä suksen saa kantille käännettyä kovalla lumella
- suomu- tms kuvio antamaan pitoa kovalla hangella muttei kuitenkaan tapa luistoa.
- lyhyiden ja pitkien pitokarvojen käyttömahdollisuus antamaan pitoa talven pehmeille lumille
- 3/4 tai täyspitkät teräskantit koville keväthankille.
- jonkin verran notkeutta, jotta kärki nousee pehmeässä lumessa

Siteiksi voisin ajatella Rottefellan uusimpia siteitä ja monoiksi joku hiihdettävä malli.

[Smo]

Kävin äsken testaamassa noita vanhoja Bear Claw romuja tuossa lähikeskuspuistossa ja en kyllä ole ihan varma noista suomuista.. tosin nuo on varmaan löystyneet ja murtomaa eikä eräversio mutta kyllä pitää meteliä ja jarruttaa. En tiedä mikä tuon parin historia on ennen minulle kulkeutumista.

[stenu]

Ne täydelliset sukset omaan erähiihtelyyn on vielä löytämättä. Päiväretket keskitalvella ja keväällä soilla ja metsissä pysytellen kohtuullisen loivissa maastoissa. Tällä hetkellä määritelmä on jotain seuraavaa:
- pituus 205 - 210 senttiä, jotta on hiihdettävät ja riittävät ketterät tiheässä metsässä
- leveys noin 75 mm, jotta on kantavuutta mutta vielä suksen saa kantille käännettyä kovalla lumella
- suomu- tms kuvio antamaan pitoa kovalla hangella muttei kuitenkaan tapa luistoa.
- lyhyiden ja pitkien pitokarvojen käyttömahdollisuus antamaan pitoa talven pehmeille lumille
- 3/4 tai täyspitkät teräskantit koville keväthankille.
- jonkin verran notkeutta, jotta kärki nousee pehmeässä lumessa

Siteiksi voisin ajatella Rottefellan uusimpia siteitä ja monoiksi joku hiihdettävä malli.

Mä olen nyt kiipeillyt tuntureita Åsnesin lyhyillä 58 mm mohairkarvoilla sen verran paljon ja sen verran jyrkästi, että luultavasti ei tule olemaan tarvetta pitkille karvoille ikinä muualla kuin korkeintaan Norjan vuorilla, jos sielläkään.

Suksina mulla on 180 senttiset Storetind Carbonit (103-68-93), joita ei valmisteta enää. Storetindit on melko jäykät bc-suksiksi, niissä on jonkinmoinen nordic rocker, mutta sitä on vähemmän kuin nykyisessä Rabbissa ja myös reilusti enemmän camberia. Hämmästyttävän hiihdettävä suksi niin kovalla kuin pehmeällä lumella. Toki täysin pohjattomaan höttölumeen ne uppoaa. Olen myös käynyt laskemassa etelän laskettelukeskuksissakin niillä. Siteinä Rottefella Super Tele Cable ja monoina Alpina Alaska 75 mm.

Mun käyttö on enemmän touring for turns -tyyppistä. Storetindit saa vielä riittävän hyvin kantille jäisessäkin tunturin kyljessä tuolla side-/monoyhdistelmällä. Laskiessa (kantakaapelit paikoillaan) riittävän hyvin, mutta pidempään off camberia hiihdellessä (ei kaapeleita) jalat väsyy vääntämiseen. Vaimon vähän kapeammat ja löysemmät Falketindit saa kantille helpommin. Sun toivelistasta ei käynyt ilmi, että meinasitko keskeltä vai kärjestä 75 mm leveyttä, mutta jos tarkoitit keskeltä, niin Xplor tarvitsee varsin jäykän monon, jotta niin leveän suksen saa kantille ja voi olla siltikin hankalaa.

Lapissa olen hiihdellyt noin 15 km päivämatkoja niin, että 58 mm mohairit on olleet paikoillaan koko ajan muulloin kuin pitempiä laskuja laskiessa. Jos käyttö olisi puhtaasti hiihtelytyyppistä ja erityisesti pidempien päivämatkojen (15+ km) hiihtämistä, mun taktiikka ”joka paikan sukseksi” olisi luultavimmin vähän kapeampi, pidempi ja pienemmällä sivuleikkauksella oleva Åsnes, esim. Ingstad. Tasaiset ja pikkumäet hiihtelisin pitovoiteella kelin salliessa ja nauttisin oikeasti hyvästä luistosta. Isommat mäet kiipeilisin leveillä nahoilla. Lämpimämmillä keleillä, jolloin pitovoide ei toimi (sinistä pehmeämpää ei voi käyttää nahkojen alla), hiihtelisin kapeilla mohaireilla.

Mulla on myös suomupohjalliset Hagan X Tracet (195 cm/68-59-64) Voilen 75 mm siteillä. Kyllä suomupohjallakin hiihtää, mutta äänekkyys häiritsee ja Åsnesien sintrattu voideltava pohja luistaa huomattavasti paremmin. 195 cm suksi alkaa olla mun makuun myös vähän siinä ja siinä, että onko turhan pitkä pusikkohiihtoon. Noista oikeastaan voisin melkein luopua..

[fob]

Nykyiset sukseni ovat 210 senttiset Åsnes Finnmarkit. Sivuleikkaus: 68-54-61 mm. Ne ovat kevyet ja mukavat hiihtää, kun lumen pinta on pehmeä. Käytännössä oman painoni alla keskiosa on koko ajan lumessa kiinni, joten aaltoilevalla ja kovalla pinnalla pitovoide tai pitokarva jarruttaa vähän väliä eikä hiihtämisestä nauti suksien tökkiessä. Karvoina on 40 mm mohairkarvat, joiden pito on riittänyt tähän mennessä kaikissa olosuhtiessa. Pitäisköhän kokeilla luiston lisäämiseksi niiden lyhentämistä?

[Ohiampuja]

Kiirastorstain hiihtoretkeltä…

Kala paistumaan ja alkupalaksi pizzaa lämpiämään.

Tällä kertaa tällaiset eväät suoraan pannulta.

Anteeksi hiukan epäoleellinen kysymys, mutta aiheeseen liittyvä kuitenkin.

Kuinka paljon tämä retkiruokien kanssa herkuttelu lisää reppuun painoa ja kuinka kauan tuohon kokkailuun menee aikaa? Minusta kun tuntuu että oma reppu on lähes aina liian painava, vaikka koettaa vaan ne välttämättömimmät ottaa mukaan.

Mutta hienoja oli kuvat ja varmaan myös nuo hiihtoreissutkin.

[fob]

Itselleni retkessä on kaksi tärkeää asiaa: itse retki ja sitten eväät. Joskus nuorempana riitti energiapatukka tai -geeli. Luksusretkellä sitten grillimakkaraa. Iän lisääntyessä vauhti on hidastunut maisemien ja luonnon ihailun vuoksi, ehkä kuntokaan ei ole sitä mitä se oli nuorempana. Kilometrien sijaan kerään tunteja ja nautin hyvästä ruuasta.

Tämän kevään kuvissa olevien ruokien kanssa tulen teosta syömisen lopettamiseen on mennyt tunnista reiluun tuntiin. Yllättävän nopeaa, kun hieman valmistelee kotona ja suunnittelee etukäteen. Paistinpannun ja kattilan kanssa kokkailua nopeuttaa se, ettei tarvitse odotella hiillosta.

Painoa? Pihvi 130 - 180 g, vihannekset ehkä saman verran, leipäviipaleita/pitsan pala, vettä parisen litraa. Sitten taukovaatteita, tarppi, kirves, patja, ea-tarvikkeet yms pikkusälää. Kai tuo kokonaisuus alle 10 kilon jää?

Lapin reissuilla 2 viikon kamat painaa lähtiessä 26 kg, joten kevyt tuo siihen verrattuna on.

[SvaR]

Kaikkeen sitä erämaassa törmää. Meikä nukkuu teltassa -25 asteessa ja 500m päässä olis ollu melkein 20kpl lumikammia vapaana.

Nuo sileät Ingstadit on loistavat sukset ahkion vetoon ja pirun hauskat ilman ahkiota. 45mm karvoilla vetää jo ahkiota ihan hyvin, jos vaikka löytää kelkan jälen tai hanki kantaa ja ilman ahkiota nuilla pärjää tunturissakin. 58mm vetää jo tunturin kuvetta ylös oikeasti raskastakin ahkiota, jos vaan on joku kantava kerros mihin suksen polkaisee kiinni. Ja nyt kokeilin nippanappa kantavaan tunturin rinteeseen kokopitkää karvaa ahkio perässä niin pito ei lopu, mutta veturin reisistä loppu jerkku.

[fob]

Joinakin keväinä Kuopion alueella keväthiihdot loppuvat hetkessä. Niin myös tänä keväänä. Vielä sunnuntaina oli kova hanki, joka seuraavana yönä pehmeni pinnasta. Maanantaina aamupäivällä upotti jalkaisin kulkevaa kymmenisen senttiä. Illalla jalka upposi maahan saakka. Viidessä päivässä lähialueelta lunta on sulanut 30-40 senttiä. Samoin järvien jäät pehmenivät sen näköiseksi, etten ainakaan itse lähde enää jäille.Rautavaaralla olisi lunta, mutta kantaako se hiihtäjää vai ei.

[X-terra]

Mä olen nyt kiipeillyt tuntureita Åsnesin lyhyillä 58 mm mohairkarvoilla sen verran paljon ja sen verran jyrkästi, että luultavasti ei tule olemaan tarvetta pitkille karvoille ikinä muualla kuin korkeintaan Norjan vuorilla, jos sielläkään.

Suksina mulla on 180 senttiset Storetind Carbonit (103-68-93), joita ei valmisteta enää. Storetindit on melko jäykät bc-suksiksi, niissä on jonkinmoinen nordic rocker, mutta sitä on vähemmän kuin nykyisessä Rabbissa ja myös reilusti enemmän camberia. Hämmästyttävän hiihdettävä suksi niin kovalla kuin pehmeällä lumella. Toki täysin pohjattomaan höttölumeen ne uppoaa. Olen myös käynyt laskemassa etelän laskettelukeskuksissakin niillä. Siteinä Rottefella Super Tele Cable ja monoina Alpina Alaska 75 mm.

Mun käyttö on enemmän touring for turns -tyyppistä. Storetindit saa vielä riittävän hyvin kantille jäisessäkin tunturin kyljessä tuolla side-/monoyhdistelmällä. Laskiessa (kantakaapelit paikoillaan) riittävän hyvin, mutta pidempään off camberia hiihdellessä (ei kaapeleita) jalat väsyy vääntämiseen. Vaimon vähän kapeammat ja löysemmät Falketindit saa kantille helpommin. Sun toivelistasta ei käynyt ilmi, että meinasitko keskeltä vai kärjestä 75 mm leveyttä, mutta jos tarkoitit keskeltä, niin Xplor tarvitsee varsin jäykän monon, jotta niin leveän suksen saa kantille ja voi olla siltikin hankalaa.

Lapissa olen hiihdellyt noin 15 km päivämatkoja niin, että 58 mm mohairit on olleet paikoillaan koko ajan muulloin kuin pitempiä laskuja laskiessa. Jos käyttö olisi puhtaasti hiihtelytyyppistä ja erityisesti pidempien päivämatkojen (15+ km) hiihtämistä, mun taktiikka ”joka paikan sukseksi” olisi luultavimmin vähän kapeampi, pidempi ja pienemmällä sivuleikkauksella oleva Åsnes, esim. Ingstad. Tasaiset ja pikkumäet hiihtelisin pitovoiteella kelin salliessa ja nauttisin oikeasti hyvästä luistosta. Isommat mäet kiipeilisin leveillä nahoilla. Lämpimämmillä keleillä, jolloin pitovoide ei toimi (sinistä pehmeämpää ei voi käyttää nahkojen alla), hiihtelisin kapeilla mohaireilla.

Mahtaakohan noi Åsnesin Rabbit olla ihan typerä ajatus ahkioreissulle jossa on tarkoitus nauttia hieman mäenlaskustakin? Kun ne enemmän etenevät ahkion vedot Sarekissa taitaa olla takana, niin ajattelin kokeilla toista tulokulmaa ja hankkia laskettavammat sukset. Siteiksi ajattelin Xplorea, silloin samoilla monoilla menisi hyvin muutkin hiihtoreissut kovimpia pakkasia lukuunottamatta, jolloin jaloissa on Alfan Polarit. Kuinkahan hyvät noi Xploret ovat laskiessa, tuskin niin hyvät kuin 75mm monot ja siteet.

Sinänsä 60 kiloista ahkiota vetäessä taitaa olla melko sama mitkä sukset on jaloissa, kunhan vain pitoa riittää. Vauhti on jokatapauksessa luokkaa 3km/h.

Vaihtoehtona olen pyöritellyt Sbound 98:ja, niissä olisi suomupohja ja mielestäni Fischerin lyhyen skinin kiinnitys on parempi. Kolmas vaihtoehto olisi Åsnesin Falketind, mutta lasku käyttöä olsi tarkoitus painottaa paljon, joten ne taitaa olla pois laskuista.

[Ohiampuja]

Itselleni retkessä on kaksi tärkeää asiaa: itse retki ja sitten eväät. Joskus nuorempana riitti energiapatukka tai -geeli. Luksusretkellä sitten grillimakkaraa. Iän lisääntyessä vauhti on hidastunut maisemien ja luonnon ihailun vuoksi, ehkä kuntokaan ei ole sitä mitä se oli nuorempana. Kilometrien sijaan kerään tunteja ja nautin hyvästä ruuasta.

Kiitos vastauksesta.

Tämä evästyspuoli on minua kiinnostava aihe. Varmaan jostain mun ADD-taustasta johtuu, että tavaroiden kanssa säätäminen tuppaa menemään sähläämiseksi. Aina joku juttu unohtuu kotiin, tai sitten unohtuu sinne taukopaikalle. Jos mä yrittäisin kokata tuollaiset ruoat metsässä niin siinä ei olisi kellään kivaa. Osa palaisi pohjaan, loput lentäisi pitkin metsää ja lopputuloksena äkäilisin itselleni, että ei prkele enää ikinä.

Ja koska munkin pääasia on nauttia luonnosta, niin se ei onnistu kuin karsimalla kaikki muut häiriötekijät minimiin. Eli makkaraa on mukana, mutta sinapinkin jätän kotiin vaikka se hyvää onkin.

[stenu]

Mahtaakohan noi Åsnesin Rabbit olla ihan typerä ajatus ahkioreissulle jossa on tarkoitus nauttia hieman mäenlaskustakin? Kun ne enemmän etenevät ahkion vedot Sarekissa taitaa olla takana, niin ajattelin kokeilla toista tulokulmaa ja hankkia laskettavammat sukset. Siteiksi ajattelin Xplorea, silloin samoilla monoilla menisi hyvin muutkin hiihtoreissut kovimpia pakkasia lukuunottamatta, jolloin jaloissa on Alfan Polarit. Kuinkahan hyvät noi Xploret ovat laskiessa, tuskin niin hyvät kuin 75mm monot ja siteet.

Sinänsä 60 kiloista ahkiota vetäessä taitaa olla melko sama mitkä sukset on jaloissa, kunhan vain pitoa riittää. Vauhti on jokatapauksessa luokkaa 3km/h.

Vaihtoehtona olen pyöritellyt Sbound 98:ja, niissä olisi suomupohja ja mielestäni Fischerin lyhyen skinin kiinnitys on parempi. Kolmas vaihtoehto olisi Åsnesin Falketind, mutta lasku käyttöä olsi tarkoitus painottaa paljon, joten ne taitaa olla pois laskuista.

Mä en ole koskaan hiihtänyt ahkion kanssa, joten en osaa ottaa siihen kantaa. Telemartalk.com-foorumilla löytyy Xplor vs. NNN BC vs. 75 mm -keskustelua paljonkin. Niitten perusteella mä olen saanut sellaisen käsityksen, että riittävän jäykällä monolla X-plorella laskee siinä missä 75 mm vaijerisiteelläkin (ja pehmeällä monolla), mutta Xplore vaatii sen kärjen kumipalan vaihtamisen jäykempään hiihtomoodista laskumoodiin ja mä en välttämättä tykkäisi pulata irtopulikoiden kanssa.

Leveämpänä Rabb on Falketindiä parempi puuterinmetsästykseen, mutta kovemmassa tunturinkyljessä Falketind voi olla jopa parempi. Mutta kyllä Falketindillä pehmeätäkin laskee. Rouvan tyylinäyte kuukaden takaa Kukakselta. Suksi on se ekan sukupolven Falketind, joka on nykyistä löysempi.

Fisheristä mulla ei ole kokemusta, mutta arvelisin, että suomupohja vaatii jyrkempää rinnettä laskemiseen. Ruotsi-Norja-sektorilla sillä ei varmaan ole väliä, mutta Lapissa on paljon sellaisia loivia tunturinrinteitä, joissa hyvä luisto on tekee hommasta kivempaa. Fishereitä on kai saatu katki jonkun verran skinin kiinnityskohdasta, kun se reikä on poikittainen ja aika iso, mutta en tiedä kuinka todellinen riski oikeasti on.

[X-terra]

Sattumalta eilen kiipesin itse Kukakselle ja Ylläksellä tulee oltua muutenkin joku 4-6 viikkoa talvessa, joten yksi käyttö olisi myös näiden lähimäkien, kuten Kellostapuli, Kukas ja Kesänki laskeminen.

Luulen että hankin noi Rabbit, jos ne ei sovellut sitten ahkion eteen yhtään, niin sitten pitää hiihtää ahkion kanssa Nanseneilla. Tosin tuttu hiihteli yhden Huippuvuorten reissun kovilla telemark-rinnemonoilla, joten se soveltuvuus voi ehkä riippua kyvystä sietää epäoptimaalisuutta. Siteitä pitää vielä miettiä, kun joitakin 75mm vaijerisiteitä on jossain ropaamon syövereissä ja kai Alicon Doublella voi laskea edes vähän.

[usko juntunen]

.....

Tämä evästyspuoli on minua kiinnostava aihe. Varmaan jostain mun ADD-taustasta johtuu, että tavaroiden kanssa säätäminen tuppaa menemään sähläämiseksi. Aina joku juttu unohtuu kotiin, tai sitten unohtuu sinne taukopaikalle. Jos mä yrittäisin kokata tuollaiset ruoat metsässä niin siinä ei olisi kellään kivaa. Osa palaisi pohjaan, loput lentäisi pitkin metsää ja lopputuloksena äkäilisin itselleni, että ei prkele enää ikinä.

Ja koska munkin pääasia on nauttia luonnosta, niin se ei onnistu kuin karsimalla kaikki muut häiriötekijät minimiin. Eli makkaraa on mukana, mutta sinapinkin jätän kotiin vaikka se hyvää onkin.

Jatketaan eväsjutuilla. Kyllä ennen kaik oli paremmin. Retkieväät ongittin järvestä ja kypsyteltiin rakovalkealla valurauta pannussa eikä voita säästelty
e: mainittu kermapyllyily koskee siis vain itseäni

https://photos.app.goo.gl/BVktIcheRe9rzHsc2

https://photos.app.goo.gl/N05OziaohKL92tDx1

https://photos.app.goo.gl/PPk2d0gwdkNXfSRV2




Nykyisin eväät ongitaan lähi-cittarin kala-altaasta ja kypsytellään kaivon renkaassa valmiita klapeja poltellen
Vähän sama meno noiden laavujen kanssa.

[stenu]

Sattumalta eilen kiipesin itse Kukakselle ja Ylläksellä tulee oltua muutenkin joku 4-6 viikkoa talvessa, joten yksi käyttö olisi myös näiden lähimäkien, kuten Kellostapuli, Kukas ja Kesänki laskeminen.

Luulen että hankin noi Rabbit, jos ne ei sovellut sitten ahkion eteen yhtään, niin sitten pitää hiihtää ahkion kanssa Nanseneilla. Tosin tuttu hiihteli yhden Huippuvuorten reissun kovilla telemark-rinnemonoilla, joten se soveltuvuus voi ehkä riippua kyvystä sietää epäoptimaalisuutta. Siteitä pitää vielä miettiä, kun joitakin 75mm vaijerisiteitä on jossain ropaamon syövereissä ja kai Alicon Doublella voi laskea edes vähän.

Kääntyy keskustelu ehkä enemmän lasketteluketjun suuntaan, niin siirrän sinne: https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...56#post3255256

[usko juntunen]

Muutaman mätövesikeli vrk:n jälkeen aivan loistava keli ainakin Oloksen maisemissa. Latu-hönsäilyjen lomassa verryttelyä OAC:lla.

https://photos.app.goo.gl/5tb2w1kVixo416P29

[usko juntunen]

Noniin mehtäsukseilu aloitettu Jyrkän Volokinpolun tutuissa maisemissa. Pieni epävarmuus oli, että miten mahtaa onnistua hiihto kapeimmilla harjuilla lauhan jakson jälkeen?
Vaan ei mitään ongelmaa sen suhteen. Samoin soilla/lampien jäillä oli mitä mainioin keli. Suojakelin jälkeinen pakkasyö (-9) oli muodostanut jopa osittaisen hankikannon ja karkea pintalumi tarjosi mainion luiston. Siihen vielä auringon paiste sekä illalla majapaikan sauna lumikylpyineen.

https://photos.app.goo.gl/BP8aaRPxDSw2DkrV9

[usko juntunen]

Retki lehti nro 5-6/ 2024 bongasin tällaisen linkin:
https://rinkkajapulkka.com/

Varsinkin tämä tarina Norjasta oli mielenkiintoinen. https://rinkkajapulkka.com/norjan-halki-2024/
Jutun kommentti osiossa puidaan ahkio vs rinkka pitkällä talvivaelluksella.

[X-terra]

Varmaan riippuu miten "pitkän" talvivaelluksen tekee, toi Norjan halki hiihto on oikeastaan varusteiden suhteen useiden talvivaellusten sarja, jolloin rinkkakin tulee kyseeseen. Paljoakaan yli kahta viikkoa ei liene mahdollista hiihdellä rinkan kanssa ilman täydennyksiä, vaan ahkio on melkein pakko olla käytössä. Ja omalla kohdalla kun talvivaellus on muuta kuin kevytretkeilyä, ahkio on käytössä myös viikonloppuretkillä. Huhtikuussa pitäisi lähteä Sarekiin 12 päiväksi, luulen että ahkion lähtöpaino on yli 60 kiloa tuolla, ruokaa vajaa 15 kiloa, bensaa 12 litraa. Noista on omalla kohdalla tehty hyvät talvireissut ja siihen ei rinkka taivu. Vielä pitäisi päättää lähdenkö laskettavalla suksella, vai valitsenko Åsnesin Ouslandit jalkaan.

[Yedi.]

Itse käyn nykyään päiväretketkin ahkion kanssa. Pienin Fjellpulken kulkee kevyesti perässä, hartioille ei tule painoa ja selkäkin tuulettuu mukavasti, kun ei ole reppua. Pidemmille retkille 168 cm version kanssa, johon mahtuu tavaraa reilusti ja päälle saa kiinni "sleeperin", jossa on nukkumisvarusteet suorana valmiina käyttöön. "Speelerin" päällä on myös hyvä ottaa päiväruokailujen jälkeen pienet torkut .

[marco1]

Perinteiseen eräsiteeseen sopivia kenkiä alkaa olla rajallisesti tarjolla, lähinnä Nokian kumisaappaita ilmeisesti. Vanhat mutta vähän käytetyt Naalit toimii vielä mutta uusia on väitetty helpommin hajoaviksi.
Ennen oli jotain hiihtorantillisia talvikelin varsikenkiä Ruotsista(?)mutta en onnistunut niitä enää löytämään.

Varastosta löysin vanhat Sievin hiihtorantilliset nahkasaappaat mutta niistä halkesi kumipohja jo sisällä tepastellessa.

[Yedi.]

Pakkasille minulla on ollut Parkanon Jalkineen 'Talvikas' saappaat 10-15 v. Näköjään tekevät edelleen, mutta epämääräisiä Gore-vaatimuksia mainitaan, mutta
toivottavasti eivät ole paskoneet hyviä talvisaappaita Goretex:llä: https://talvikas.fi/ Edit: On näkäjään kalvotonkin versio olemassa .
Leudommilla keleillä olen käyttänyt Nokian Kairoja.
Norskien M77 hiihtorantilliset vuorettomat varsikengät https://www.varusteleka.com/fi/produ...sikengat/25108 ostin joskus, mutta ovat vähän kapeat suomalaiseen eräsiteeseen. Menevät kyllä ok svedujen leveyssäädettäviin eräsiteisiin. (Noita siteitä oli/on niissä n. 15 v. sitten markkinoilla olleissa Ruotsin armeijan alasajon yhteydessä poistomyydyissä puusuksissa)

[usko juntunen]

Itse käyn nykyään päiväretketkin ahkion kanssa. Pienin Fjellpulken kulkee kevyesti perässä, hartioille ei tule painoa ja selkäkin tuulettuu mukavasti, kun ei ole reppua. Pidemmille retkille 168 cm version kanssa, johon mahtuu tavaraa reilusti ja päälle saa kiinni "sleeperin", jossa on nukkumisvarusteet suorana valmiina käyttöön. "Speelerin" päällä on myös hyvä ottaa päiväruokailujen jälkeen pienet torkut .

Joo sama Fjellun pikkupulkka on itselläkin. Mahtuu hyvin farkun takaronkkaan, kun kaataa selkänojat. Tykkään laittaa samaisen Fjellun pienehkön tukevalla lantiovyöllä & vetoaisojen kiinnitysrakseilla varustetun repun selkään. Siihen saa kätevästi esille otettavat eväät yms tarvikkeet. Toimii myös "päiväreppuna" jos ja kun tekee pistoja perusleiristä. Monestihan ainakin keväisin aamupäivän vaatetus alkaa tuntua iltapäivällä turhan kuumottavalta niin nakkaa palttoon reppuun ja jatkaa vaikka t-paitasillaan

[X-terra]

Itse kuljen aika isolla ahkiolla, yleensä mutta nyt olen yritellyt väkertää umpihankeen vähintään hyvää.

Tästä tuli ihan OK, enkä keksi paljoakaan parantamista, enkä viitsi alkaa tekemään enää kolmatta versiota. https://erah73.kuvat.fi/kuvat/vaellu...JPG?img=medium

Tällä on tullut Sarekin reissut pääosin vedettyä, liian iso ja liian kaikkea, kevääksi pitäisi tehdä noin 170 senttinen, 60 senttiä leveä. Gelcoatit on jo lestin päällä, kohta eka kerros mattoakin. https://erah73.kuvat.fi/kuvat/vaellu...jpg?img=medium

[Smo]

Mä hommasin tollasen pulkan jos joskus hiihtäisi tuosta lähirannasta johonkin saareen merelle yöpymään.

[X-terra]

Perinteiseen eräsiteeseen sopivia kenkiä alkaa olla rajallisesti tarjolla, lähinnä Nokian kumisaappaita ilmeisesti. Vanhat mutta vähän käytetyt Naalit toimii vielä mutta uusia on väitetty helpommin hajoaviksi.
Ennen oli jotain hiihtorantillisia talvikelin varsikenkiä Ruotsista(?)mutta en onnistunut niitä enää löytämään.

Varastosta löysin vanhat Sievin hiihtorantilliset nahkasaappaat mutta niistä halkesi kumipohja jo sisällä tepastellessa.

Eräsidettä paremmin toimii liki kaikessa NNN-bc side, omissa suksissa toi on liki kaikissa, ainoa poikkeus on laskettava pari, Åsnes Rabb ja Rottefellan XPLORE-side. Monoina mulla on Alfan Outbackit ja Polarit (laskettaville Alfan Freet), noilla menee kaikki reissut mainiosti.

[Yedi.]

...Tykkään laittaa samaisen Fjellun pienehkön tukevalla lantiovyöllä & vetoaisojen kiinnitysrakseilla varustetun repun selkään. Siihen saa kätevästi esille otettavat eväät yms tarvikkeet. Toimii myös "päiväreppuna" jos ja kun tekee pistoja perusleiristä...

Minäkin ostin tuon Fjellun repun, mutta on kaikista v-maisin reppu, minkä olen ikinä omistanut. Pohja on vino, melkein 45° kulmassa, joten reppu ei pysy pystyssä ja on äärimmäisen v-mainen pakata ja ottaa siitä tavaroita. Ovat näköjään ymmärtäneet muuttaa repun pohjan suoraksi nykysessä reppuversiossa, mutta ei jaksa ostaa uutta reppua, kun oikein muutenkaan tykkää pitää reppua selkää hiostamassa.

^^Paris-pulkasta tein itse ekan ahkion. Aisat Exel:n lasikuituputkesta ristikkäiset aisat nollavälyksellä kiinni ahkioon ja vyöhön, niin hyvähän siitä tuli. Oli/on helppo ohjata lantiota kääntämällä eteen- ja taaksepäin liikkuessa. Fjelluja hankin lähinnä peitesysteemin ja taitettavan aisan vuoksi, niin saa autoon ja autosta pois käyttövalmiina.

^BC-sidettä joskus katselin, mutta jäi vielä pois kun se vaatii monon. Mono on huono kävellä ja monesti tauot & leiriytymiset on mukavampi hoitaa kun ei tarvitse vaihdella kenkiä. Samoin monesti jäällä liikkuessa sukset tulee laitettua ahkion päälle ja kuljettua kävellen, jos on vähän lunta tai esim. hanki kantaa.

[Smo]

Perinteiseen eräsiteeseen sopivia kenkiä alkaa olla rajallisesti tarjolla, lähinnä Nokian kumisaappaita ilmeisesti. Vanhat mutta vähän käytetyt Naalit toimii vielä mutta uusia on väitetty helpommin hajoaviksi.
Ennen oli jotain hiihtorantillisia talvikelin varsikenkiä Ruotsista(?)mutta en onnistunut niitä enää löytämään.

Varastosta löysin vanhat Sievin hiihtorantilliset nahkasaappaat mutta niistä halkesi kumipohja jo sisällä tepastellessa.

Ei toimi vaelluskenkä?

[SvaR]

^ Perinteinen side vaatii kengältä hyvin taipuisan pohjan.

Itsellä ei ole ikinä käyny mielessäkkään lähteä hiihtovaellukselle rinkan kanssa. Intissä tuli ihan tarpeeksi temuttua LJK selässä suksien kanssa, joten ei kiitos enää sitä.
Ahkiot vaan isontunut tässä salakavalasti. Kesällä tuli ostettua tuo isoin fjellu niin ei pidemmälläkään reissulla ahkiosta tule kerrostalon korkuista. Ja voi siskon pojalle lainata pienempää milloin vaan, kun ei opiskelevalle jullilla ole varaa ostaa omaa.
Itse tykkään vedellä fjellun repulla niin ahkiosta ei tarvitse päivällä ottaa kuin termari peräkontista.

[marco1]

Ei toimi vaelluskenkä?

Ei pysy eikä taivu tarpeeksi.

NNN BC olisi varmasti parempi itse hiihtoaktiin mutta muu peuhaaminen maastossa ehkä sitten niillä ei ole niin huoletonta. Muutamia kommentteja luin siitä että kärkirauta olisi irronnut NNN BC monoista maastossa kaatuillessa mutta aika se harvinaista taitaa olla.
Nyt on kuitenkin kahdet sukset perinteisellä eräsiteellä ja pysyn niissä toistaiseksi.

[X-terra]

Itse luulen että noi kärkiraudat irtoaa sen vuoksi, ettei viitsitä poistaa jäätä siteen ja kengän välistä, silloin kuin sitä kertyy. Jokainen voi kuvitella, millainen vääntö siihen rautaan tulee, kun on vaikka 4 millimetriä ylimääräistä päkiän alla ja päkiä taipuu väärään suuntaan joka askeleella. Itse olen hiihdellyt NNN-bc siteellä noin 50 vaellusta ja mitään ongelmia ei ole ollut. Eniten hiihdetyllä monoparilla on noin 3000km takana.