Tuo pitää sinällään paikkansa, mutta kyse on suhteista.
Puhdas parafiinivaha vaatii aika paljon "tahmeaa" lisäainetta, ennen kuin se alkaa itse muuttumaan tahmeaksi. Toki öljyn, varastorasvan tai esim. tahmean vahan (kuten lanoliini) lisääminen alkaa lisäyksensä suhteessa pehmentämään parafiinia ja heikentämään sen ominaisuuksia muutenkin kuin liankeräysalttiuden lisääntymisellä. Lähtökohtaisesti kovempi on parempi, eikä pehmeä liiskaantuva vaha suojaa esim. vedeltä kovaa vahaa paremmin.
Jos esimerkiksi otetaan kilon vahaklöntti, niin 2g* ketjussa olevaa varastorasvaa lisää vahan öljypitoisuutta 0,2 %. Puhtaan parafiinivahan öljypitoisuus on siinä 0,5 % tienoilla. Eli lopputuloksena olisi 0.7 % öljypitoisuuden vaha. Noin pieni lisäys ei vielä vaikuta vahan ominaisuuksiin millään havaittavalla mittarilla.
Jos käytössä oleva vaha ei ole kunnolla valikoitua puhdasta parafiinia vaan kynttilöitä, askarteluparafiinia tjsp, on aivan yksi hailee paljonko varastorasvaisia ketjuja sinne tuuttaa putsaantumaan. Kynttilöiden ym. öljypitoisuus voi olla lähes mitä tahansa sinne 15 % saakka.
Mutta jos valikoidun puhtaan vahansa haluaa pitää puhtaana ja vahattavia ketjuja on paljon, riittää yksi kunnon ravistushuuhtelu riittävän jytyllä liuottimella. Tällöin ketjussa olevan varastorasvan määrä tipahtaa niin lähelle nollaa, ettei sillä voi olla mitään vaikutusta vahan ominaisuuksiin.
*2g on mutuheitto, jonka keksin MWspeedwaxin maininnasta, että vahatussa ketjussa on noin 5g vahaa. Varastorasvaa on vähemmän, eikä siinä ole painavia lisäaineta, joten 2g. Veikkaan todellista määrää vieläkin pienemmäksi.
Kirjanmerkit