Suurtietäjä
Aivan, nyt kun sanoitte, niin tuohan se selittääkin asian ja hämmennykseni, kun omat tiedot ja kokemukset on todiaan edellisen vuoden malleista. Uusissa laskenta alkaakin siis keskeltä, siihen asti laskettiin täysin suljettu ääripäästä.Alkujaan tämän lähetti zort
Jäsen
Kyllä, ja säätäminen aletaan nollakohdasta
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Aktiivijäsen
Jousituksen säätö ei ole rakettitiedettä, mutta perusteet tarvitsee toki tietää. Niihin lukeutuvat yleisesti jousituksen toiminnan tavoitteet ja arvio miten komponenttien toiminta täyttää ne nykyisellään. Lisäksi ajotekniikan perusteet tulee hallita, sillä toimet pyörän päällä liittyvät saumattomasti jousituksen toimintaan ja vastaavasti toisin päin. Yleisellä tasolla säätötoimet voi summata jokseenkin seuraavasti:
1) Jousivakio/ilmanpaine, paluuvaimennus, sisäänpäinvaimennuksen hidas liikenopeus ja viimeiseksi korkea liikenopeus (jos tämä säätö löytyy).
2) Muutosten tekeminen yksi säätö kerrallaan. Bracketing/haarukointi on yksi hyvä ja systemaattinen tapa: Vorsprungsuspension.com – Bracketing
3) Muutosten arviointi binäärisellä linssillä: parempi vai huonompi? Jos analyysiä yrittää tehdä huomattavasti syvemmältä, voi tehdä vain hallaa omaan suuntaan.
Haasteet tulevat vastaan tilanteissa, joissa senhetkisten komponenttien ominaisuudet tai säätöalueet loppuvat kesken ja erityisesti näiden tilanteiden tunnistaminen. Seuraava toimi on päätellä, että tyytäkö tilanteeseen sellaisenaan taikka, mikä on huomioiden ongelman korjaava toimi, onko sitten muutostyö tai kokonaan uuden komponentin hankkiminen. Jos tilanteessa on totaalisen hukassa, vaikkapa keulaa tai iskaria hankkiessa myyjäosapuoli pystyy antamaan hyvin lähelle oikeita olevat säädöt, jotka toimivat lähtökohtana ja loppu on vain hienosäätöä siitä eteenpäin.
Ja mainittakoon vielä erikseen, että komponenttien tulee toimia suunnitellulla tavalla eli olla tuoreeltaan huolletut, että niistä saa kaikki tarjolla olevat ominaisuudet irti. Säätöjen hakeminen esimerkiksi reilusti huoltovälin ylittäneellä keulalla käy melkein ajanhaaskauksen määritelmästä.
Suurtietäjä
Ei se rakettitiedettä ole, mutta on se nyt keskimääräistä vaativampi kokonaisuus. Ja pitää olla joku taju kuinka säätötöitä tehdään. Ettei väännellä joka ruuvia yhtäaikaa sinne tänne ja ihmetellä mitä tapahtuu. Sellainen tietty systemaattisuus pitää olla kuten kirjoitit.
Jäsen
Ja sitten kannattaa muistaa että vaikka kuinka on kokemusta iskareiden säätämisestä ja tietää miltä hyvät säädöt pitäisi tuntua niin ne iskareiden säätömanuaalit kannattaa lukea huolella. Itse kävin tuon Piken kanssa sellaisen korpivaelluksen johtuen omista vanhoista tottumuksista ja netistä löytyneistä kommenteista että tuppasi nuo Rockshoxin ohjeet jäämään taka-alalle. Olin jo varma että laitan keulan tuunattavaksi mutta ihan parin viime viikon aikana tehtyjen uusien säätöjen myötä löytyi se mitä olen etsinyt. Enempää yksityiskohtia avaamatta vastaus löytyi kuin löytyikin sieltä manuaalista ja Rockshoxin Trailhead -applikaatiosta. Viimeiset säädöt on lähes samat mitä applikaatio ehdottaa aloitussäädöiksi (84 psi, rebound -9, lsc 0, hsc 0). Omat luvut nyt 86 psi, rebound -11, lsc 0, hsc -1.
Ongelma oli alkuherkkyyden puute ja pääsyy siihen oli että jääräpäisesti yritin pitää liian matalia paineita (74-80 psi).
Nyt keula ja sitä kautta myös takajousitus toimii eikä pyörä hyydy juurakoissa/kivikoissa vaan jousitus auttaa pyörää etenemään ajajan jalkoja turhaa hapottamatta. Ja renkaat seuraa maaston muotoja parhaansa mukaan.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Palstajyrä
Avuksi säätämiseen on saatavilla myös shockwiz, jotku liikkeet näitä vuokraa ja tornarissakin oli vuokrattavana edukkaasti, harmi että ei muistanut sitä kokeilla.
Jäsen
Jossain vaiheessa harkitsinkin jo Shockwizin vuokraamista.
Tuosta tämän vuoden Pikestä ja sen oletetusta kovuudesta on paljonkin juttuja netissä. Nyt omassa keulassa kovuudesta ei ole merkkiäkään mutta kyllä siinä aluksi varmaan oli sitäkin vikaa ja se sai minut harhautettua vikaraiteille säätöjen suhteen. Tuli keulaan tehtyä alajalkojen huoltokin heti alkuunsa jotta näki ettei ollut ihan kuivat sisuskalut. Joskus kauan sittenhän Marzocchin keulat oli tunnettuja siitä että vaativat aika paljonkin kilometrejä taakseen että herkistyivät. Mielestäni Pikessä on tapahtunut selvää herkistymistä siihen verrattuna mitä se oli aluksi.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Suurtietäjä
Hienoa, että hyvät säädöt löytyivät. Mutta kertooko trailhead appi joidenkin keulojen kohdalla myös hsc ja lsc säätöihin vinkkejä/suosituksia? Mulla on antanut vain paineen ja paluuvaimmennuksen suosituksen.
Jäsen
Trailheadissa ainoastaan ilmanpaineeseen ja reboundiin ehdotukset. Ja 2023 Pikessä hsc ja lsc:n säätöä aletaan manuaalin mukaisesti säätämään nollasta eli napsujen keskikohdasta.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Jäsen
https://youtu.be/sG84WjHTc1A?si=ZW5ibaWc4TuUyp9A
Tässähän se on selkeästi artikuloituna mihin ansaan lankesin. Vaikka fillarin jousitusten kanssa olen pelaillut jo kohta 30 vuotta niin silti menin ”vanhanaikaiseen”. Taitaa dementiaa jo pukata.
Edit: korjasin oikean linkin… se dementia…
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Suurtietäjä
Mulle Zebiin trailhead on mielestäni antanut vähän (mutta vain 2-3 psi:tä) liian korkean paine-ehdotuksen mutta useamman kliksun verran liian hitaan paluuvaimennuksen. Toki korkeampi paine tarvii hieman enemmän vastavoimaakin eli paluuta. Mutta voishan tuota ehdotettua taas testata ja tunnustella toimintaa. Mulle alamäkiajokamojen kanssa paine-ehdotus 190 mm zebille on 54 psi ja rebound -9 laskettuna 2021 zebin täysin kiinni asennosta (kliksuja 18). Suosimallani 51 psi:n paineella -9 on melko hidas. Käytän -13 lukemia about.
Vaikka testiksi pudottaisin trailheadiin painokseni nakupainon 77 kg, antaa suositus 50 psi / -9 rebound. Olisi suhteessa vielä hitaampi.
Palstajyrä
Ite lisäsin nyt painetta noin suositukseen. Kohta poluille testaamaan. Tarvis kyllä tuo digitaalinen pumppu hommata, ei kovin tarkkaa puuhaa tämmösellä 400psi pumpulla.
Suurtietäjä
Suosittelen kyllä digitaalista. Mulla on rockshox-kopio. Noin 30 euroa tais maksaa.
Jäsen
Kirjoittelin kommentin Guy Kestevin Pike Youtube -videon kommenttipalstalle johon mies pikaisesti itse vastasi että hänenkin kokemuksen mukaan Piken kovuus johtuu tiukoista puslista jotka ajan myötä herkistyvät. Videossa nimenomaan kovuutta pidettiin -23 Piken ongelmana.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Vanha jäärä
Vaikea sanoa onko se digitaalinen mittari aidosti tarkka mutta on se paljon selvempi lukea kuin perusmittareiden kehä.
Digistä saa numeroarvon jonka voi kirjoittaa tallin seinään.
Aktiivijäsen
Parhaassa tapauksessa näin. Eteen on tullut yli 4 vuotta ajettu keula, jossa liukuholkit olivat edelleen tiukat. Tuolla aikajanalla sisäänajon olettaisi jo tapahtuneen, jos niin on käydäkseen.
Suurtietäjä
Pystyykö niille puslille tekemään mitään? Onko niissä joku pinnoitus, eli onko ainut vaihtoehto vaihtaa hiukan väljemmät?
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Vanha jäärä
Kyllähän niitä tuunataan sopivan kokoiseksi, osa pajoista kai hioo niitä (honing?) ja osa pakottaa niitä oikean kokoiseksi jollain välineillä. Liian tiukkojahan ne yleensä on.
Jäsen
Huh, aikamoista. Keskivertaista kärsivällisempi kuski kyseessä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mick Channon: "We've got to get bodies into the box! The French do it, the Italians do it."
Brian Clough: "Even educated fleas do it."
Jäsen
Mites tuo ulkolämpötila, oletteko huomanneet vaikutusta? Meinaan onko fiksua hakea säätöjä 0-5 plus asteessa ja miten sitten toimii kesähelteillä? Vaiko hakee sitten kesäsäädöt taas erikseen?
Vähän tässä jo täpärin talviteloille laittamista ja läskipyöräilyyn siirtymistä miettinyt, kun ei ole ollut tapana ajella alle +5 lämpötiloissa jousituksilla. Liekö sitten turhaa varovaisuutta?
Aktiivijäsen
Pystyy, uudelleenmuotoilu tai pakottaminen ovat varmaankin yleisimmät termit. Liukuholkki pakotetaan uuteen muotoon tuurnatyökalulla. Proseduurissa ei siis poisteta materiaalia, vaan muovataan liukuholkin sisähalkaisija hieman suurempaan halkaisijaan ja mahdollisesti aiempaa pyöreämmäksi.
Kuskilla ei tässä tapauksessa ollut välttämättä edes tietoa tilanteesta. Puute ilmeni vasta huoltopöydällä, kun sovite tarkistettiin toisen huoltotoimen yhteydessä.
Suurtietäjä
Silleen silleen huomaa mm. lämpötilan, että kun olin laittanut keulaan paineet +20 lämpötilassa ja eilen ajoin ilmojen nopeasti kylmettyä +5 asteessa, oliskin paineet pitänyt tarkistaa. Keula löi pohjaan kovasti kolahtaen dropissa, jossa oikealla paineella pohjaaminen on hyvin lievä tai sitä ei ihan tapahdu ollenkaan. Mutta jos olisin laittanut ennen lenkkiä sen paineen kohdilleen, olis se varmaan riittänyt, että olisin laittanut paineen siihen ihan samaan psi-lukemaan mitä kesällä lämpimämmässä käytin. Mutta kylmän ilman huomaa ehkä enemmän siinä, keulan toiminta muutoin hidastuu (vaseliinit ja öljyt jäykistyy) ja vaikka paluuvaimennusta saattaa joutua lisäämään kliksulla-parilla. Siinä mielssä kesä- ja talvisäädöt ovat siis hieman erilaiset. Tiedän, että osa vaihtaa vaimenninöljyt talveksi ohjaisempiin mutta helpompi olis olla koko ajan vain sellainen öljy, joka ei ole niin herkkä lämpötilanvaihteluille kuin jotkut toiset ovat.
Mutta sinänsä ei pyörää siksi tarvitse talviteloille laittaa etteikö keulalla voisi kylmässä ajaa.
Suurtietäjä
Juu, työmenetelmä on tuttu. En vaan tiennyt että sitä käytetään myös keuloissa.
Vakiovieras
Iskarin kanssa tuo ero on vähintään yhtä suuri järkytys - parasta viedä pyörä pakkaseen, säätää sitten paineet kun jäähtynyt. Itse en ole vielä sellaista iskariöljyä löytänyt, jokatoimisi fillarissa myös iisrtymien kylmyydessä. Itselläni max. 30 min. työmatka ja tönköksi meni myös Silkolene RSF 2,5W:llä (VI sentään yli 400), mutta kaveri raportoi ettei pelkässä kevari-ajossa juurikaan edes liikkunut, em. perin liemevin öljyin, 30 min. pakastettuna - coil keula kuitenkin.
Viime talvena oli itsellä tutustuminen DVO OTT, sen kanssa suurin vaikutus oli rasvojen vaihdolla. Vakiona siinä(kin) sellaista tahmakittiä, että melkein 20 % joustosta takertuu -15 C lämpötilassa - vaikka piti pyörää ulkona reilun tovin ennen kuin sääti paineen uudelleen. Mutta ei sekään autuaaksi tehnyt, kyllä telauraa ajaessa huomasi käytöksen muuttuvan ja hetkellisesti liukuputkikaan ei ollut käteen jääkylmä - ei montaakaan minuuttia ja taas oli. Eli aika nopeasti pitää havainnot tehdä, jos jotain mielii huomata.
Aktiivijäsen
Kysytään todella nolo "peruskysymys" (joka siis pitäisi itse ehdottomasti tietää...)
Kun täysjouston jousitusta päivittämässä, niin kun pyörässä on RockShox Deluxe Select, 185x55mm, niin millä "skaalalla" tuohon voi uutta etsiä että toimii vastaavalla tavalla (siis fyysisten mittojen puolesta)
Vakiovieras
Jos siis haluat, että toimii täysin vastaavalla tavalla kuin se vakio, niin sen on oltava 185x55mm. Kaikki muutokset siihen muuttaa joustoa tai rungon geometriaa.
Mikäli taas haluat jotain muuta kokoa sinne laittaa, niin pitäisi hieman tietää, että minkälainen linkusto on ja minkälaisia liikeratoja se sallii. Välttämättä tuota 185mm pidempää ei sinne mahdu. 55mm pidempi isku voi puolestaan aiheuttaa sen, että jouston loppuosassa linkustosta joku osa tai rengas ottaa kiinni jonnekin, kun jouston määrä kasvaa. Mittailemalla se selviää. Jos sinne mahtuu pidempi kun 185mm, niin toki se sit nostaa takapäätä, eli rungon geometria muuttuu hieman.
Eli 185mm on sen iskarin pituus ja 55m iskun pituus. Ja nämähän ei siis ole toisistaan riippuvaisia, eli 185mm on se iskarin koko pituus iskun pituudesta riippumatta. Iskun pituuden kasvattaminen pidentää siis joustoa. Ei tietenkään samassa suhteessa iskun pituuteen, mutta sen voit laskea nykyisen iskun pituuden ja jouston määrän perusteella.
Kovin suuria muutoksia ei välttämättä ole järkevää lähteä tekemään, jotta se takapää toimii jotakuinkin kuten sen on pyöränvalmistaja suunnitellut toimivan.
Nöösi
Morjes,
Tuli päivitettyä vanha jäykkäperä itselle vähän paremman kokoiseen ja nyt tekisi mieli siirtää vanhasta pyörästä keula uuteen pyörään. Ongelmana on se, että uudessa pyörässä on tuo tapered emäputki (1/2”) kun taas vanhassa suora (1 1/8”).
Lueskelin että hommaan riittäisi yksinkertainen sovitinrengas, “crown race reducer”, tämän tyyppinen: https://www.bikester.fi/nukeproof-reducer-crown-race-my2015-onwards-M1233514.html. Näitä näkyy olevan aliexpressit yms. pullollaan..
Kysymys on siis lähinnä, sopiiko mikä tahansa tuollainen sovitin yhteen minun ohjainlaakerin kanssa? Varsinkin kun en tuosta uudesta pyörästä (ostin käytettynä) tiedä edes ohjainlaakerin mallia.. FSA se on mutta mahtaako mallia olla missään merkittynä?
Keula on Rockshox Recon RL 29” (2019) ja uusi pyörä Orbea Alma vuodelta 2021.
Aktiivijäsen
Nyt kun erilaisia Black friday tarjouksia päällä, osa ihan hyväänkin hintaan (ja olin henkisesti valmistautunut että tälläviikolla on sitten ensikesän päivitysosien ostoviikko...) niin kuinka iso (negatiivinen?) vaikutus on vaihtaa täysjoustossa 44mm offset:llä olevan 140mm keulan tilalle 150mm keula joka on 51mm offset:llä?
Siis en usko että tuo 10mm pituuden lisäys omanaan vielä isoja eroja tekee, mutta mietityttää mikä on yhteisvaikutus jos sekä pituus että offset muuttuu.
Suurtietäjä
Ei sovi. Laakereita on kahdella eri sisäkoolin astekulmalla, muistaakseni 36 ja 45 astetta. Ja se kulma pitää olla oikea, muuten sillä merkillä tai mallinimellä ei ole merkitystä.
Suurtietäjä
Onko kokemuksia tai muuten tietoa kuinka geo muuttuu jos 120mm keulalle speksattu jäykkäperä saa eteensä 140 mm keulan?
Runko L-koko, Reach 439 mm ja stack 628 mm. Keula 69.3 ja satula 73.3 astetta.
Axle to crown mitta muuttuu noin 530 mm => 560 mm. Suhteellisesti kasvava Sag tietysti syö tuosta osan, eli olisko oikea muutos n 20 mm?
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit