Nyt on paha kysymys. Pelkän suksen kannalta ei ole, eli sidehän määrittää monon ja suksen nivelöitymispisteen. Toisin sanoen suksi kun nostetaan irti maasta sen pitäisi olla tasapainossa omia aikojaan. Siis ettei kärki painu tai nouse tarpeettomasti vaan on jokseenkin tasapainossa. Se sitten onko perinteisen tai vapaan siteissä jotain ikiaikaisia pikku säätöjä en osaa sanoa. Ajatushan on että kärki ei ainakaan ole jatkuvasti nosteltava vaan pikemminkin omia aikojaan lumen yläpuolelle nouseva, kun jalka nousee maasta.

Nyt sitten kun verrataan 36 ja 49 kenkää niin onhan hiihtäjän oma tasapainopiste eri kohdassa. Eli isompikenkäisellä nilkka on kiistatta suksen tasapainopisteestä taempana, kuin pienijalkaisella. Toisaalta iso ja pienijalkaisella on todennäköisesti erimittainen suksi, joka sekin taas vaikuttaa asiaan. Eli minusta kengän koko voi vaikuttaa suksen painealueisiin ja niihin sillä siteen paikalla on merkitystä. Eli jos sama suksi pistetään 36 monon hiihtäjälle ja 49 monon hiihtäjälle niin paine jakautuu ihan eri lailla. Toisin sanoen hiihtäjän ja suksen yhteinen tasapainopiste on erilainen eri kokoisella monolla. Sen mittaaminen mihin se sattuu on kyllä sitten tekemätön paikka. Varmaan jostain sivuprofiilikuvasta voisi arvella sen paikkaa suksessa.

Eli ehkä se vertailtava ja analysoitava asiat ovat:

1) Suksen tasapainopiste
2) Monon kärjen ja kannan suhteet suksen kärkeen ja kantaan

Eli pitäisi ehkä laskeskella prosenttimääriä, joka esimerkiksi suksesta jää monon kannan taakse ja vertailla niitä. Etupään pituuden laskeminen on aika vaikeaa, kun suksen kärjet ovat niin erimallisia. NIS levy auttaa tässä pelaamisessa, kun sidettä voi vähän siirtää, mutta nyt oli kyllä todella vaikea kysymys. Pitääpä jutella kokeneempien kavereiden kanssa, joilla kilpahiihtotausta alkaa jo 70 luvulta.