Aktiivijäsen
Tää taisi olla paha rasti aerogravel, aerokiekot ja kapea ohjaustanko
Jo aiemmin mainitsemieni Jame Huangin ja Dave Romen (cyclingtips) lisäksi Delaney kuuluu minusta siihen joukkoon jolla kuitenkin vahvaa asiantuntemusta ja ammattietiikkaa, mielipiteet on perusteltuja, kerrotaan mistä pitää ja myös mistä ei
Veteraani
Ei lainkaan paha rasti vaan prioriteettikysymys. Riippuu yksinomaan siitä, että millaisia omimaisuuksia arvostaa, missä, miten ja miksi ajaa jne. Ymmärrän miksi mahdollisimman kapea tanko on ehkä sinusta, varmasti Paatonista ja varauksin Delaynesta ok tai jopa paras, mutta ymmärrän myös miksi jostain toisesta se ei ole. Sama pätee kiekkoihin, runkoihin ja renkaisiin ja oikeastaan kaikkeen
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Nimenomaan. Mutta ei se että jonkun toisen arvostus on eri tarkoita sitä että se on markkinointihömppää tai maksettu mainos
lisätään nyt vielä:
Vaikka nyt kommentoin aika usein aerosta, niin en ole mitenkään "aeromyönteinen": gravelini ei ole miltään osin aero ja maantiepyöräni on Emonda 50 mm kiekoilla.
Lähinnä itseni kiinnostaa jotenkin yrittää lukuina hahmottaa mikä minkäkin asian merkitys on, kun varsin aeron osalta viestintä on aika sumeaa ja markkinointiväritteistä.
Moottoriturpa
Sama juttu. Mun nineri ei ole aeroa nähnytkään. Touring gravel. Tiedostan kuitenkin mistä sitä vauhtia saa, kun jalasta ei löydy voimaa.
Nämä espanjalaiset ovat muuten hassuja maantiellä. Siis vielä enemmän mitä keskiverto kinnaajat suomessa. Ajavat tasamaat selkä suorana ja ovat tuon vuoksi naama punaisena jo pk-vauhdissa. Jokainen lyhytkin mäki kiskotaan sitten niin kovas kuin jaloista irtoaa.
Ajoasento on ilmeisesti optimoitu mäkiin.
Veteraani
^ jep, meitä on moneen junaan..
Ehkä espanjalaisenkin keskivertokinnaajan mielestä maisemien katselu voittaa keskinopeuden tuijottelun ja pullakahvit on tärkeämpi osa pyöräilyä kuin nenä stemmissä kiinni väkisin niellyt geelit.
Taitaa kuitenkin olla niin, että se ketkä on hassuja, riippuu siitä, että kenen kuplasta asiaa katsoo
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
En oikein tiedä mitä pitäisi tapahtua että tykkäisin tykitellä soramäkiä alas lähelläkään niitä rajoja joilla kisakuskit ajavat, tai tehdä mitään muutakaan mitä varten maastopyörissä on ne leveät tangot. Etenkään bikepacking kamojen kanssa. 40cm tankoa siis voisin koittaa keväällä nykyisen 44cm tilalle, veikkaan ettei vaikuta millä poluilla uskaltaa ajaa millä menee taluttamiseksi. 4cm kavennuksen aerotankojen kyynärnojien asentoon jo teinkin. Ohjaamon laskeminen alemmas ehkä vähän liian hurja ajatus vielä, kun tässä on kuitenkin aika kivasti pitkään ajoon sopiva asento.
Ehkä joskus sitten taas johonkin muuhun suuntaan.
En oikein tiedä mitä pitäisi tapahtua, että pyörääni aerotangot ripustaisin. Varsinkaan gravelpyörääni.
Aktiivijäsen
Mulla oli vasemman käden sormet puutuneet vielä kuukausia ekan midnight sun gravelin jälkeen. Se oli osittain kokemattomuutta ja väärät hanskat, mutta pyörää on sittemmin speksattu niin, että kroppa kestää peräkkäisiä päiviä yli 10 tuntia satulassa, kun kerran tykkään sellaisia ajaa. Tai vaikka randoällärit.
Lähteehän ne irtikin jos tarvitsee, mut harvoin jaksan.
Aktiivijäsen
Vaihdoin juuri Exploroon tavallisen maantiepyörän 42 cm tangon. Hyvältä tuntuu ainakin yhden lenkin perusteella. Ennen oli 44 cm 3T Superghiaia, joka on alhaalta jopa 52 cm leveä, eli melkoinen häkkyrä.
Aerotankoja meinaan ensi kesänä kokeilla mukavuuden takia. Superghiaiaan niitä ei saa kiinni. En oikein tiedä, kuinka paljon mukavuutta leveä alaote tuo. No ehkä joustoa ainakin, sen on huomannut selvästi.
Renkaiksi vaihtui samalla 33 mm Challenge Grifo. Ne taas tuntuivat jarruankkureilta Rene Hersen 650b 47 mm slikseihin verrattuna. Cyclocross-speksiä siis oikeastaan testailen.
Pyöräily on kivaa!
Aktiivijäsen
Delaney testannut Diverge STR:ää Big Sugar Gravelissa.
Pitää itse erilaisesta ratkaisusta, eli normaalista pitkästä hiilaritolpasta joka joustaa jonkin verran muttei liikaa, on kevyt ja yksinkertainen
Huolimatta siitä pitääkö sitten siitä spessun joustosta vai ei, niin joustavalla satulatolpalla sama lopputulos eikä voi suositella tuota spessun ratkaisua kenellekään koska hinta on korkea ja sille ei saa vastinetta. Uskoisi että Pepsi challangessa ei pystyi erottamaan joustotolpasta. Lisää myös yhden huollettavan ja hajoavan kohdan lisää.
Pyörä muuten ilmeisen ok. Etupään jousto siitä hyvä että se joustaa ylös-alas ja käsien kulma ei muutu samalla lailla kun joustavassa stemmissä.
Vähän samaan taitanut porukka täälläkin päätyä.
Tietenkin jos muutoin on kaupoilla ja haluaa joustoa eteen ja taakse, niin sitten tilanne ja hinta vähän tasoittuu, mun mielestä
https://www.youtube.com/watch?v=LE1ysGIDtB0
Veteraani
Graveloinnin voisi esittää geometrisesti kuvaajalla, jossa on x-akselina jana maantiepyöräilystä maastopyöräilyyn ja y-akselina pyöräiltyjen matkojen pituus. Kun sellaiseen koordinaatistoon alkaa laittamaan pisteitä omien ajojen mukaan, muodostuu siitä oma gravel-kupla. Eri ihmisillä kuplien koot ja muodot voi olla varsin erilaisia, mutta kuplilla ei ole paremmuus- tai oikeammuusjärjestystä.
Tarvittaessa kuvaajaan voi lisätä vielä z-akselin, jolloin kuplasta muodostuu kolmiulotteinen. Kolmannella akselilla voi olla esimerkiksi oma taitotaso ajajana, mukana kuskattavien tavaroiden määrä, tavoiteltu ajonopeus tms.
Oma pyörä taasen kannattaa speksata suunnilleen niin, että vastaavilla asteikoilla se sijoittuu jonnekin sinne melko keskelle oman kuplan sisään. Mitä pienempi kupla on, sitä helpompaa myös speksaaminen on ja ainakin sitä vähemmän joutuu tekemään kompromisseja suhteessa omiin käyttötarpeisiinsa. Jos kupla on iso ja haluaa painottaa pyörän ominaisuuksia johonkin suuntaan, pistettä voi siirtää lähemmäksi kuplan jotain reunaa, mutta tuskin kannattaa viedä sitä ainakaan kovin paljoa kuplan ulkopuolelle.
Ja tähän voikin päättää tämän topicin
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Suunnilleen noin omissa pyörissä voimansiirron ja renkaat on speksattu. Käyttänyt (noin) 90 % sääntöä. Jos lenkillä alamäessä välitykset loppuu niin ei haittaa kun vastaavasti 90% välitykset on optimaaliset. Ja samoin mielummin tunkkaa pari mäkeä kesässä kuin ajaa overkill renkailla tai pitää lyhyttä välitystä varalla. Mutta niin kuin sanoit, jokainen tehkööt itselle parhaan ratkaisun.Alkujaan tämän lähetti stenu
PS Tuskin päättyy topic!
Moottoriturpa
Nyt selvisi mistä on kysymys.
Shimanon lähettämässä spostissa sanotaan: "Hei Jukka, Gravel on tutkimusmatkailua. Siinä on kyse uusiin paikkoihin, maisemiin ja myös omiin rajoihin tutustumisesta..."
Naulan kantaan! Jos ette aja hiekkatiepyörillänne em. ideologiaa toteuttaen teette asiaa väärin.
Vakiovieras
"Oletko aina ajanut pyörälläsi väärin? Tässä opas, miten pyöräilet oikein"
Moottoriturpa
Jep! Ja tuon vuoksi vaihtelenkin yleensä tässä kohtaa alle karkeaa nappulaa. Eli unohdetaa lenkin 90% osuus ja panostetaan siihen hauskempaan 10% eli niihin mukavan mutaisiin ja upottaviin polkuihin!
Aktiivijäsen
Tuollaisia Unbound 2022 tutkimusmatkailupyöriä tuli vastaan.
https://esmtb.com/10-bicis-de-la-unbound-gravel-2022/
Tuttuja merkkejä pääosin pienillä aeromausteilla ja/ tai agressiivisella ohjaamolla
mm. Grizl, 3T, Crux, Santa Cruz, Checkpoint
Pinarellokin näyttää musta/ruskea-kultaisena yllättävän hyvältä.
Barrin ja Pron rinkula ohjaamossa aika neutraalin näköinen mutta Checkpointin aerobar hyppää kyllä silmille pahasti.
Moottoriturpa
"Tutkimusmatkapyörä", onhan siitä aikaakin kun luotu uusi pyöräkategoria...
Moottoriturpa
JKO, tarkoitat varmaankin Farr...
Jäsen
Minä olen edelleen sitä mieltä, että gravel-pyörää tulisi kutsua murtomaapyöräksi.
Murtomaapyöriä on ollut jo kauan ennen kuin joku keksi typerän gravellin.
Moottoriturpa
Jos nimi on vieraskielinen niin uppoaa paremmin tälläisiin takametsien henkilöihin...
Siis sovitaanko että kysytäänpä kielitoimistolta että onko tuo Murtomaa gravelin oikea versio?
Moottoriturpa
Totanoin, murtomaa on ainakin ennen ollut cross countrya, eli XC:tä. Pyöräilyssä ja hiihdossa.
Väitän, että melko harva ajaa hiekkatiepyörällään "maastossa".
Aktiivijäsen
Kielitoimiston sanakirja antoi tämän vastauksen.
(maastopyöräily on jo varattu, ja ei oikein sovi kuten em. todettu)
murtomaa
TAIVUTUS
urh. pinnanmuodostukseltaan vaihteleva maasto; yhdyssanojen alkuosana paremmin: maasto-.
Veteraani
Käyttötarkoitus (explore) voi kaikilla pyörillä olla sama, mutta rengastus asettaa alustan kanssa rajoituksia.
Maantiepyörillä ajetaan pääosin päällystetyillä reiteillä.
Gravelille päällystämätönkin käy, mutta kivikkojuurakkopoluille ei ole asiaa.
Maastopyörällä pääsee maastossakin, mutta karkeat renkaat tekevät asfalttiajosta tympeää.
Talvella maantiepyörä on trainerilla, gravel auratuilla reiteillä ja maasturi kantavilla poluilla.
-Murtomaa hiihdossa sisältää mäkiä, ylös alas. On tasamaan verrokki (joka siis pellolla tai jäällä). Tai mäenlaskun (painovoima tuo alas)
Aktiivijäsen
Eikös murtomaa eli cross country pyöräilyssä ole perinteisesti cyclocrossia
No ei. Cross Country on maastopyöräilyä.Eikös murtomaa eli cross country pyöräilyssä ole perinteisesti cyclocrossia
Aktiivijäsen
Sana ”perinteisesti” oli tossa viestissä aika oleellinen.
https://youtu.be/JaXWxWoTKZo
Cyclocrossi on perinteisesti puistoissa jne. rakennetuissa ympäristöissä tapahtuvaa toimintaa. Ei mitään tekemistä murtomaan kanssa.
Aktiivijäsen
Mistä sä luulet että se cross cyclocrossissa tulee?
Vakiovieras
Tietty krossaamisesta, me ainakin krossailtiin lapsina fillareilla jo 40 vuotta sitten.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit