Eikös jokunen aika sitten käsitelty noita maantiepyörien runkoja. Ja eikö niitä vikoja ja murtumia löytynyt vähän joka merkiltä. Vai muistanko väärin?
Eikös jokunen aika sitten käsitelty noita maantiepyörien runkoja. Ja eikö niitä vikoja ja murtumia löytynyt vähän joka merkiltä. Vai muistanko väärin?
lisää sivuprofiileja. tän nyt ainakin erottaa Rondo Ratt Allroad
![]()
Aika kamala. Ja jos satulaputki muotoillaan tuolla tavalla renkaan pitää olla melko kiinni siinä. Ruma tuollainen rako tuossa.
^Jo on vekkulin näköinen, kuinkahan suuri runko kun vaakaputki noin korkealla, toisaaltaan samaa linjaahan se Canyonin ruma mutkaputkikin noudatti. Ainakin persoonallisempi kuin nuo aikaisemmat.
Tolppahan tuossa on kauhein.
On vinksutuksineen ihan hirveän näköinen tekele ylipäätään, mutta satulaputken ja renkaan välinen rako on perusteltu jos ajatuksissa on lokasuoja. Senpä takia joku 3T-exploro olisi mulle mahdottomuus. No, en tiedä voiko tuohonkaan asentaa lokareita, mutta anyway.
Ok, on lokarit väärin, jne...
Eikö tuossa Rondossa ole vain kikkailtu keulassa, että sekä trail, että emäputken kulma saadaan halutuksi: haetaan isoa offsettiä, vaihdettavissa 50/60 mm.
Noin 600 km takana alumiini Graililla al 7:lla . Ohessa vähän omia kokemuksia ja mietteitä.
edit. Näköjään aika pitkä juttu tästä tulikin.
edit. olen siis vaihtanut pyörään aika paljon osia mm. kiekot selkeästi kevyempiin, joilla varmaankin jotain vaikutusta ajotuntumaan
Pyörä on ollut oikein hyvä lenkkeily- ja yleispyörä . Se tuntuu nopealta ja ketterältä. Vakionakin se on kevyt alumiinirunkoiseksi 9,5 kg ottaen huomioon hintaluokan ja pyörässä olevat gravel ln vanteet jotka painavat hieman vajaat 2,1 kg.
Pyörän geometria on moderni gravelgeometria, jossa runko on vähän pitempi ja stemmi lyhyempi, jos verrokkina on maantiepyörä. Vastaavan kokoiseen maantiepyörään verrattuna akseliväli on 4-5 cm pitempi, josta edessä on noin 3 cm. Tämä tekee pyörän selkeästi vakaammaksi ja rauhallisemmaksi, ja kun tämän yhdistää suurempaan rengaskokoon niin aivan eri pyöriä nuo on soralla. Lenkeilläni on kohtuullisesti nousuja ja vauhdikkaita laskuja jolloin tuo vakaus on minulle tärkeää varsinkin kun näköjään "gravelalustan" pinta saattaa muuttua aika äkistikin. Silti pyörä tuntuu ketterältä, ainakin omassa käytössä jossa ajaminen on kuitenkin aika leppoisaa.
Ajoasennon osalta pyörä on käytännössä maantiepyörä 3 cm korkeammalla ohjaamolla. Noin nopealla tutkimisella pyörä oli minulle aika lähellä cruxia sekä pyörän geometrian ja ajoasennon osalta, kun Grailin L kokoa vertaa cruxin 58:iin.
Pyörässä on alla terra trailit 40 mm ja olen pitänyt paineina vajaa 40 psi/n. 2,7 bar tubelessina/86 kg Pyörä on minusta jonkin verran kovempi kuin hiilikuituinen grizl 6. Ero on aivan selkeä kun verrokkina grizl 45 mm schwalbe biteillä (no on tuossa renkaissakin selkeä ero), ja sellainen mielikuva on että eroa olisi myös grizliin terra speedeillä. Muistikuvat on ehkä vähän heikot, mutta kun esim. kovalla vauhdilla ajaa nimismiehen kiharoihin, niin grizlissä ei olisi tullut noin läpi.
Verrattuna maantiepyörään niin noilla renkailla ja omalla ajoasennolla ero on assulla tasoa 2 kmh tunnissa 30 vs 32 noin 200 watilla . Tästä erosta valtaosa tullee renkaista ja pieni osa aerosta. Tämä siis ihan mutulla.
Pyörässä oleva sähköinen Rival on oikein hyvä ratkaisu. Pienin vaihde 40-44 riittää hyvin, muutamassa jyrkemmässä nousussa olisi saanut olla 1 vaihde lisää. Yläpäätä on ole kovinkaan montaa kertaa edes käyttänyt. Minulle tuo sramin vaihtosysteemi on helpompi ja tykkään siitä enemmän. Maantiepyörässä minulla on shimano, johon olen ohjelmoinut huppuihin vasemmalla alas ja oikealla ylös- vaihdesysteemin , eli käytännössä ole käyttänyt siinäkin pääosin sramin logiikkaa.
Ulkonäkö tuossa on ihan ok, hitsaussaumat on aika näkyvät ja rumat varsinkin emäputkessa ja vaakaputken ja satulaputjken "kolmiossa"
Jos sitten katsoo canyonin gravelmallistoa alimmassa hintaluokassa noin 1.500-2.300 euroa, niin graileja ja grizeleitä löytyy kymmenisen. Valinnassa kannattanee kiinnittää huomiota
-10-11 vaihteinen
-kiinnityspisteet ja rengastila,
-sähköinen niin alumiini (hinta nousee noin 3.300 euroon hiilarisessa)
-hiilikuitu vai alumiini
Grailiin ei sitten mahdu kuin 42 mm renkaat, eli sellaista jossain pyörissä ja malleissa olevaa pelivaraa ei minusta löydy.
Lisäksi on hyvä huomata että hiilari grizlissä on c1850 vanteet, jotka selkeästi kevyemmät mutta sisäleveydeltään kapeammat. Jossain canyonin sivuilla grizlin alumiinin rungon painoksi oli ilmoitettu vajaa 1800 g eli se olisi kaikkia muita vaihtoehtoja selkeästi painavampi, jos sillä nyt merkitystä.
Minusta tuo on kaunis - ainakin erottuvampi kuin kaikki muut samasta muotista tehdyt fillarit
[/QUOTE]
^Kaikkein rumin kuhta ehdottomasti tuo rungon ja tolpan "liitos", aiva kuin suunnitelijalla olisi tullut viikko täyteen ja kiire baariin. Olisi pitänyt jatkaa tolppa ylös ja siihen kiinitys tai vähintään joku aerotolppa. Toisaaltaan ehkä sekään ei olisi paljoa pelastanut.
En mäkään tuota nyt kauniiksi kehuisi (enkä tiedä käyttäisinkö sitä sanaa mistään polkupyörästä), mutta jotain kiinnostavaa siinä on ja pisteet rohkeasta yrityksestä, vaikka lopullinen toteutus vähän ontuukin. Tulee jonkinasteinen konnotaatio johonkin tämmöiseen, ehkä myös Mad Max -elokuviin. Etuhaarukan grafiikat olisin ensimmäisenä jättänyt suunnittelupöydälle.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
^Tuossa Bemarissa yhdistyy caferacer ja MadMax, tuossa fillarissa epäonnistunut erikoisuuden tavoittelu. Toisaaltaan tuskin huono pyörä silti.
Satulaputken liitos ei tosiaan kovin onnistunut.
Vaakaputki vähän kökkö mutta todennäköisesti hyvä kantaa pyörää vaikka umpimetsän läpi.
Sivuprofiilista tulee mieleen eteenpäin hyökkäävä härkä.
Muutama sivuprofiili taas. On nuo eri näköisiä kuitenkin.
Jos ja kun Rondon profiili on hyökkäävä, niin noissa liike vähän erilainen. Pinarello näyttää paikallaan olevalta rutistetulta paperipallolta.
Onhan noista Rondo ja Pinarello kuitenkin mielenkiintoisimmat
Ei koskaan nuo Pinarellon kiekurahaarukat kiehtoneet ulkoisesti. Miellyttävä ajettava kuitenkin.
En tiedä onko joku ehtinyt tunkea tämän jo jonnekin: https://m.youtube.com/watch?v=c3O38AzkoZg
En tuollaista itse laittaisi, mutta ajaisin kyllä mieluusti. Plastic is real.
Ei ainakaan toe overlap vaivaa.. Eikä ole edes aprillipäivä.
![]()
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Pitkään on puhuttu että gravelit ovat niitä ”90-luvun maastureita”, mutta tässä on jo vuoden 2015 trail-pyörän geometria. Keulakulma 67,5 ja L-koon reach 440…
Tottahan osittain tuo vertaus 90luvun maastureihin mutta tosiaan mielenkiintoisen näköinen tuo Marin, enemmän rengastilaa niin maasturistahan käy!
Toi lyhyt stemmi sattuu vähän silmään ja kun droppikahvat tulee pitkälle emäputken taakse. Mutta noinhan siinä väkisin käy kun kasvatetaan reachia ja lyhennetään stemmiä.
^Joku 100millinen -18asteinen olisi omaan makuun, sulava ja hieman "aerompikin".
Äärimmäisen sloupattu runko yhdistettynä -18 asteiseen stemmiin. Ei tulisi itselleni ensimmäisenä mieleen kutsua tälläistä yhdistelmää sulavaksi.
Eiköhän noihin silmä totu ajan mittaan..
Kyllä se on ihan ajettava polku...
Kirjanmerkit