Ei nyt liity kepuun vaan Sipoonkorpeen, eikä edes koske pyöräilyä…
”KYLLÄ minä niin mieleni pahoitin, kun kävin kauniilla Fiskträskillä Sipoonkorvessa.”
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008934702.html
Ei nyt liity kepuun vaan Sipoonkorpeen, eikä edes koske pyöräilyä…
”KYLLÄ minä niin mieleni pahoitin, kun kävin kauniilla Fiskträskillä Sipoonkorvessa.”
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008934702.html
Allekirjoitan kyllä sen että sorastukselle pitäs keksiä poluilla joku toinen materiaali. Sen on toki se helpoin ja halvin. Oisko se juuri hake tai turve tai niiden sekoitus että sais semmosta multamaista pohjaa?
Sorastaminen on yksi asia, mutta toinen on sitten se, että niistä ”poluista” pitää tehdä autolla ajettavia. Kohta alkaa Uutelan kierto olemaan enemmän korpea kuin Sipoonkorven määrätyt reitit.
Mulle jo mökkärin levynen on vähän fiiliksen latistaja, samasta syystä bike parkkien valtatiet ei oikee houkuta.
Yhtenä kriteerinä maastopyöräilylle kelvolliselle polulle pidän sitä että polulla ei voi lykkiä lastenrattaita.
Flow trail -trendi tekee ainakin bike parkeista lastenrattaillekin sopivia.
Sorastaminen on kyllä ruman näköistä tarpeellisissakin paikoissa, siihen viereen tai osittain päälle ei ehkä voi tuoda multaa jotta se reuna häviäisi? Toinen esteettinen harmi on että kaikenmaailman ojitusputket jää usein näkyviin ja joskus nousevatkin näkyviin sulamisvesien virroista.
Liippaa tuo aihe topikkia, koska viime viikkoinahan on sorastettu liki autolla ajettavaan kuntoon se käpymerkein merkitty polku Paloheinässä. Taitaa suurin osa olla jo sorastettu Tuonelan pitkosten eteläpuolella. Eli se polku jonka moni ukrainapolun osaksi mieltä, vaikka siinä on käpymerkit eikä ukrainan lippu.
Trailmapiin jo päivitin tuota sorastettua pätkää, vaikka oli kesken Täytyy käydä vielä tarkastamassa valmis.
Käytiin pitkästä aikaa Haltialassa ”polku”juoksemassa ja todettiin, että eipä tarvi enää mennä. Kiitos vaan Helsinki..
Mutta mikäs se olikaan nykytilanme pyöräilyn suhteen tuolla? Saako esim. sitä Paloheinästä ison kiven kautta Pitkäkoskelle kulkevaa polkua vielä pyöräillä vaiko eikö? Jos saa, niin hyvää krossipätkää tosta tietty syntyy.
![]()
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Nyt sopii kysyä kannattiko ottaa kaupunki mukaan. Ilmeisesti ymmärrystä lajiin ei tullut sittenkään MBCF:n kautta riittävästi. Niin näen, miten koiranulkoiluttajat ottavat tuon omakseen ja muutaman todellisen tai keksityn vaaratilanteen jälkeen pyöräily onkin kielletty. Toki sitä ennen se kielletään muualla kuin merkityillä poluilla. Jotenkin tämän projektin aikana olen kyynistynyt entistä enemmän koko hommaa kohtaan. Jotkut asiat olivat paremmin ennen.
Roots, bloody roots
Kävin kans pitkästä aikaa tuolla kyseisellä pätkällä ajelemassa.
Ei tuossa ole kyllä enää maastopyöräreitistä tietoakaan, kivempaa ajella tuolla gravelilla tai cycklolla.
Taitaa olla pturunen ihan oikeassa..
Tarkentakaas nyt, onko tässä nyt aiheena Haltialassa olleiden vanhojen pitkospolkujen korvaaminen noilla silloilla ja muut sorastukset siihen päälle, alleviivaten että kyse Haltialasta?
Alueella joka tunnetaan myös Haltialanmetsän luonnonsuojelualueena? Eikös tuo ole ollut ns menetettyä maata jo aikaisemminkin niin pyöräilyn kannalta on ihan sama minkälaista siltaa siellä on?
Stenun kuvissa näkyy Haltialanmetsään rakenteilla olevaa (vai lieneekö nyt jo kokonaan valmis?) kävelyreittiä. Maastopyöräreitti menee eri linjausta noin sadan metrin pätkää lukuunottamatta, eikä ole näin perusteellisesti rakennettu. Toki tuon kävelyreitin alle jäi myös ihan ajettavaa polkua.
Haltialanmetsän luonnonsuojelualueella oli ainakin tarkoitus sallia pyöräily merkityillä reiteillä. Merkintätilanne on vaan nyt aika epäselvä, kun maastossa on eri aikoina tehtyjä vanhoja reittimerkintöjä (Metsäpolku, Haltiapolku, Korpi- eli Ukrainapolku...) ja uudet reitit on toistaiseksi merkitty puutteellisesti.
Ok, itse luulin että tuokin pätkä on osa työn alla olevaa maastopyöräreittiä.
Kauhean vaikea projekti tuntuu olevan niiden merkkien kiinni iskeminen jos linjaukset on ko päätetty ja alustavasti merkittykin.
Ehkä jengi sekoilee kaikki nyt sen palkanmaksusotkun parissa, taitaa olla valmista samaan aikaan mtb reitin kanssa.
Suunnitelma siitä, mitkä tulevat olemaan tuon luonnonsuojeluelleen ns. "merkityt polut" joilla saa maastopyöräillä löytyy tuuosta dokumentista sivulta 68 (kuva 46)
https://www.hel.fi/static/liitteet/k...aisu-04-19.pdf
Tämä nyt sorastettu osuus on yksi noista sallituksi kaavailluista poluista.
Kävinpä pitkästä aikaa keskuspuistossa ajelmassa. On aika jäätävässä kunnossa se Paloheinä - Laakso mtb reitti. Mangrove metsässäkin on vähemmän juuria, kun tuossa pätkässä. Edes/takas ajelin sen ja taisi kaksi sähkötäpäriä tulla vastaan. Hiljasta oli, enkä yhtään kyllä ihmettele
Voisi tulla nuo paloheinän pään "valtateiden rakentajat" sirottelemaan muutaman säkin soraa tuollekkin reitille![]()
Kiitos linkistä. Kuvat on kahdelta eri polulta. Eka kuva on siltä ison kiven kautta Paloheinästä Pitkäkoskelle kulkevan reitin varrelta, jota pitkin Paloheinän XCO PM -kisojen ratakin kulki silloin aikoinaan. Siltakuva on vähän idempää sellaiselta reitiltä, mitä mielestäni pyöräilijät ovat vähemmän käyttäneet. Tuon linkin kartan perusteella molemmat näytti olevan merkitty ”opastetuiksi luontopoluiksi”, mutta äkkiseltään lukien mistään ei käynyt ilmi, että onko sellaisilla pyöräily sallittua vaiko ei.
Sinällään mielenkiintoista, jos pyöräily noilla sallitaan, koska pyöräilyvauhdit tollasella sorabaanalla on helposti ihan jotain muuta kuin baanojen alle jääneillä poluilla, joten mielenkiinnolla jään seuraamaan, että mitä seuraavaksi tapahtuu..
E: löytyi sieltä tuollainen kohta, jonka perusteella voisi arvella, että pyöräily on sallittu (ehkä ja ainakin toistaiseksi). Hieman hämärä tosin toi alku, jossa ”samoilijat ja retkeilijät sekä talvisin jalan liikkuvat” eritellään luontopoluille. Seuraavaksi sitten kuitenkin puhutaan pyöräilijöistä poluilla.
”Opastetut luontopolut
Opastettuja luontopolkuja voivat hyödyntää samoilijat ja retkeilijät sekä talvisin jalan liikkuvat, kun muut ulkoilutiet ja pururadat ovat usein mm. pyöräilijöiden, rullasuksihiihtäjien, lenkkeilijöiden ja hiihtäjien käytössä. Luontopoluista on siksi tarpeen muodostaa oma verkosto, joka toimii itsenäisesti ilman ulkoiluteitä. Verkostoon kuuluvat opastetut luontopolut, joita ylläpidetään ensisijaisesti soraistamalla ja pitkoksilla sekä tarvittaessa kivituhkalla. Verkostoon kuuluvat myös merkityt ulkoilupolut, joita vahvistetaan ja ylläpidetään vain kulumisherkillä tai kuluneissa kohdissa.
Polkujen ylläpidossa on huomioitava kävelijöiden ja maastopyöräilijöiden yhteiskäyttö. Polkuja ei tule kunnostaa tasaiseksi, koska silloin maastopyöräilijöiden vauhti kasvaa liian kovaksi suhteessa kävelijöihin. Maastopyöräilijät hakeutuvat haasteellisiin paikkoihin ja karttavat ulkoiluteitä. Polkukunnostuksen vaarana on, että polkuverkosto laajenee entisestään, jos kävelijät hakeutuvat maastopyöräilijöiden alta pois pienemmille poluille, jonka jälkeen maastopyöräilijät löytävät uusia haasteellisempia pienpolkuja.”
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Maastopyöräilyn kannalta Keskuspuistossa olisi järkevintä panostaa kosteikkoylitysten silloittamiseen. Laajat kuralammikot ovat niitä asioita, joista luonnon tuhoamisen mielikuva muille käyttäjille muodostuu. Sinänsä maastopyöräilyn "jalanjälki" on aika pieni, jos ajetaa. järkevästi ja kohtuudella. Käyttäjämäärät ovat kuitenkin Keskuspuistossa sellaisia, että kohtuus jää toteutumatta. Oikea ratkaisu ei ole hiekoittamalla siloittaa kaikkea olemattomiin vaan panostaa muutamiin täsmäasioihin. Näitä ovat koskeikkojen ylittävät sillat, muutamien kriittisten kaatuneiden puiden poistaminen ja reitin kunnollinen merkitseminen. Tässä voisi käyttää monipuolisempaa värikoodausta, esim. sininen perusreitiksi ja musta vaihtoehdoiseksi reitiksi. Yksi esimerkki on Haltiavuori, missä merkitty reitti kiertää vuoren pitkin kelviä. Reitin voi myös ajaa Haltiavuoren yli, jolloin välttyy talvisin menemästä ladulle ja kesäisin saa aidosti haastetta halutessaan. Vakkareille tuo on tuttu, mutta merkintä tukisi vierailijoiden navigointia. vastaava tilanne on Maunulan kallioilla, missä "musta" reitti voisi ohjata ajamaan ylös kallioille. Lisäksi kaipaisin jonkinmoista koodausta esim. väistämisvelvollisuuksiin, kun tämä ei tunnu kaikille olevan selvää. Esim. Haltialan päässä reitti menee pururadan poikki keskeltä jyrkkää alamäkeä, jossa ilmeisesti talvisin on latu. Suksilla ei paljon pysty pysähtymään eli pyörän tulisi tässä kohtaa olla väistämisvelvollinen. Joku tuttu kärkikolmio molemmin puolin ajaisi asian.
Ajelin eilen ensin Haltialan suuntaan, enkä oikein hahmottanut mihin merkitty polku jatkuu Haltialan arboretumin lähellä, kun polku loppuu etelä-pohjoissuuntaiselle hiekkatielle (jonka päässä on opaste Ukrainapolulle). Ei minkään maailman merkintää, vaikka kyseessä on "T-risteys". Jos kyseessä on päätepiste, niin sekin voisi käydä jollain merkillä ilmi. Muuten pidän reitin pohjoisosasta, siinä on hieman haastetta.
Pirkkolan kohdalla uuden hallin kiertävä reitti on taas sellainen, joka on vedetty vähän erikoisesti turvepohjaiseen metsään. Taas syksyn tullen se on yksi kuravelli, josta sitten kuullaan kommenttia. Tällaisiin pehmeisiin kohtiin voisi minusta tunkea sitä hiekkaa sen sijaan, että siloitellaan märkänäkin ajettavat kohdat olemattomiin.
Roots, bloody roots
Paloheinässä ongelmaksi koetaan se, että talvella ei ole käveltäviä polkuja kun kaikki on latuna. Juurakkoisia polkuja ei koeta validiksi vaihtoehdoksi kävelyyn. Ehkä tämä tiettyjen luontopolkujen raju sileäksi sorastaminen ja leveät järeät sillat liittyvät tuohon, eli tässä yritetäänkin luoda sileitä houkuttelevia kävelyreittejä, jotka ei talvisin ole latuna. Siis sen sijaan, että yritettäisin luoda kävely-maastopyöräily -yhteensopivaa yhteispolkua. Eli maastopyöräily ei ehkä ole päällimmäisenä ollut tässä mielessä, tai mietitty vain että ajakoot sitä merkittyä mtb polkua. Jos tuo sorastus laajenee koko "merkittyyn" polkuverkkoon, niin eipä tuonne tosiaan jää jäljelle maaastopyöräiltävää kuin se merkitty mtb-polku.
Juostessa olen hylännyt nuo sitä mukaa kun niitä sorastetaan, juoksen omia uusia vaihtoehtoisia uria ja umpimetsää. Mutta voin kuvitella että valtaosa tuolle polkuja juoksevista ei samaan taivu. Mutta ehkä muutama vuosi puista putoavia neulasia ja nuo sorastukset koetaan ihaniksi sileiksi neulaspoluiksi?
Kaiken ei myöskään tarvitsisi olla latuina. Pienellä suunnittelulla sekin onnistuisi. Esimerkkinä siirtymä Pitkäkosken kahvila - Wanha Pehtoori latu voisi hyvin kulkea pellolla ja kävelyosuus olisi auki. Helppouden takia latu vaan vedetään suoraan parkkipaikalta. Jos tahtoa löytyisi, niin siihen mahtuisi rinnakkain siirtymä kävelijöille ja hiihtäjille, mutta kun ei niin ei. Matkaahan pellolle on alle 500 m...
Roots, bloody roots
Latuhommelien takia kivikkoonkin ollaan tekemässä uudet väylät, tai näin ainakin ymmärsin.
Hyvä että joku vihdoinkin ymmärtää MTB:n olemuksen, tosin sanoisin ainakin itse, että se "uusille pienille poluille " hakeutuminen on kyllä enemmänkin polun tasaisuudesta ja profiilista kuin koosta kiinni.
Paloheinä on ainakin itselle vielä(kin) epäselvä, eikä tämä linkitetty dokumentti selvennä kaikkea
"Maastopyöräily sallitaan merkityillä poluilla. Opasteissa suositellaan maastopyöräilyn välttämistäerittäin kosteina kausina kulumisen vähentämiseksi."
Eli saako siis kaikilla merkityillä poluilla (jossa ei erikseen kielletä) pyöräillä vai ovatko MTB:t sidottu HKP MTB-reittiin? Entä tuon hassunmuotoisen luonnonsuojelualueen ulkopuolella - eikö siellä päde ihan normi jokamiehenoikeus & vapaus?
"kun muut ulkoilutiet ja pururadat ovat usein mm. pyöräilijöiden, rullasuksihiihtäjien"
Eikö pururadoilla ole oletuksena Helsingissä pyöräilykielto?
^ Nythän siellä on uusittu frisbeerataa ja rakennetu valaistusta parille olemassa olleelle ulkoilutieosuudelle.
Minäkin olen kuullut toisen käden juttuja - ja taisin kertoa täälläkin että ainakin jotain on suunnitelmissah hahmoteltukin - mutta onko sinulla tarkempaa tietoa?
Koska kuulin asiasta innokkaan hiihtomiehen suusta, uutta oltaisiin (mahdollisesti) rakentamassa kävelijöiden takia. Mutta sekin jäi epäselväksi onko tarkoitus ohjata hiihtäjät uusille väylille vai yritetäänkö aikaansaada ihmettä ja saada kävelijät pysymään poissa ladulta
Yksinkertainen mutta ilmeisesti liika fiksu ratkaisu voisikin olla antaa nykyisen ympyrälenkin pysyä niin sanotusti yhteiskäytössä eli pertsahiihtäjät ja kävelijät sulassa sovussa - koska se on osoittautunut täysin mahdolliseksi, kenties lukuunottamatta loppukevättä jolloin kävelijät kuvittelevat hiihtokauden päättyneen ja ottavat oikein urakakseen talloa täysin kelvolliset ladut pilalle - mutta ohjata skeittihiihtäjät uusille, mahdollisesti sporttisemmalle uudelle väylälle, joka siis rakennettaisiin jonnekin lenkin sisäpuolelle.
Jotenkin olisi selkeämpää, että kävely/juoksu/talvipyöräilytie olisi erillinen laduista. Todella toivon myös. ettei maastopyöräilyä kiellettäisi muualta kuin merkityiltä poluilta. Loppuu tutkiminen sitten siihen, että hinkataan samaa polkua päivästä toiseen. Tai lähdetään autolla kauemmaksi, jota taas ei ole järkevää eikä ilmastotavoitteiden mukaista. Mitä vähemmän erilaisia sääntöjä on, sen parempi.
Roots, bloody roots
Koukkasin työmatkalla kepun kautta ajaen ton - onko se nyt sitten Korpipolku - pätkän. Aika lyhyt oli sorastettu osuus.
Paloheinän päässä se ennen pururadan ylitystä oleva kivikkoinen ja kallionousuun päättyvä pätkä näyttäisi ehkä kaipaavan sorastusta, kun sinne on ajettu polun sivuun uutta sileämpää uraa. MTB-henkilöiden tarpeiden mukaan polkujen speksaaminen on varmaan siinä mielessä haastavaa, että osa itkee, kun vaikeampia osuuksia helpotetaan ja samaan aikaa osa tekee uusia helpompia kiertoreittejä vaikeimpien osuuksien helpottamiseksi.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Tämä kyllä on oma haasteensa. Itsekkin kyllä ajelen ja välillä tykkäänkin ajella sitä "vit#£u, sa#ta$a, perk#le#tä", mutta se karkoittaa aika monta ajelijaa muille (uusille)reiteille, tai kokonaan pois alueelta. Voi mtb reittiäkin järkevästi sorastaa/parantaa, siitä on hyviä esimerkkejä ympäri suomea![]()
En malta olla tokaisematta tähän että niinhän ne jo ovatkinSillä siellä missä on ajettu latu, ei kävellä, juosta, sauvakävellä eikä pyöräillä.
Paitsi tietysti jos on erikseen merkitty että kyseessä on yhteiskäytössä oleva väylä - jollaisia on muutama esimerkiksi Kuusijärven puoleisessa Sipoonkorvessa. Tai silta jolle tulee sekä latu että kävelytie.
Mutta yhtenä ratkaisuna siellä missä muu ei oikein ole mahdollista tai on kovin hankalaa tai liian kallista toteuttaa voisi olla se nykyinen elävästä elämstä tuttu tilanne, että on pertsaladut molempiin suuntiin ja niiden välissä tila muille liikkujille. Tarvittaisiin vain olemassa olevan tilanteen hyväksyminen liikuntavirastossa ja normaalia kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta muiden liikujien taholta. Ja tietysti jokin porkkana skeittihiihtäjille, jotteivat he nousisi kapinaan![]()
vaatisi normaalin kohteliaisuuden lisäksi sen, että mäissä kävelijät menisivät nuosupuolen reunaan. Jäisellä kelillä aurataan ja varana on aurata kävelijöiltä jalat alta ja lisäksi olisi hyvä olla tila väistää keskeltä edellä kaatuvaa hiihtäjää. Pitkäkosken usein jäinen lasku pellon suuntaan on hyvä esinerkki, siinä minusta ennemmin kävelijä nousupuolen reunaan kuin keskelle.
^ Emme nyt tsida olla ollenkaan samalla ladulla? Puhutko nyt siitä 5 km lenkin ladusta ja laskusta joka kaartaa sen paljon puhutun tien vierestä Pitkäkosken suuntaan? Vai tielle ajetusta ladusta ja laskusta Pitkäkosken suunnasta?
Omassa (kieltämättä tarpeettomassa) heitossani tarkoitin sellaisia latuja, joilla nytkin kävelijöitä riittää - eivätkä ne kävelijät niin mäkisillä teillä viihdy että niillä arimmankaan hiihtäjän mieleen tulisi aurata.
siis siitä kuninkaantammentien laskusta majan suunnasta pellon viereen. Eihän se pahalta näytä, ennen kuin siihen menee talvella katsomaan menoa kun se on jäässä ja pururadan isoja mäkiä vältelevät vanhukset ja lapsiperheet yrittää siitä selvitä. Tai kun siinä joku auratessaan kaatuu eteen ja sitä pitää koettaa väistää kaatuneen ja vastaantulijan välistä. Iso osa ongelmaa on siinä että lunta on niin vähän kun isot kuuset päällä eikä sitä lumeteta.
Kirjanmerkit