Topicin mukaisesti päivän riemun on tämä keskustelu tarjonnut, kiitos

45 vuotta penkkiurheilua takana, futis ehkä lähimpänä sydäntä, mutta ei vaan voi tajuta sitä, että jonkin lajin suomalainen menestys olisi pois jostain? Täysin absurdi ajatus. Jännitin kun piru ehtoollista eilisiltana finaalin ratkeamista ja tuntu hyvältä, kun Suomi voitti. Ihan kuten liikutuin viime kesänä, kun miesten futismaajoukkue vihdoin pelasi jalkapallon arvokisoissa.

Erityismaininta vielä foorumistille, joka mainitsi olleensa tietämätön kisojen olemisesta Suomessa. Mä olen tottunut, että tietämättömyys on osoitus pöljyydestä, mutta aina sitä oppii!