Aktiivijäsen
Ohessa mielenkiintoiset kommentit ja arviot liittyen velonewsin gravelrengas-testiin ja rollingresistance testeihin yleisesti.
Silcan tj Josh Poertner ja Tom Anhalt Cycling Analytics.
Näkökulma on juurikin tuo kulminaatiopiste, milloin renkaan tärinän ja pomppimisen aiheuttama energiahäviö nousee suuremmaksi kuin kovemman rengaspaineen tuoma pienempi rullausvastus (teoreettinen/täysin tasaisella alustalla)
https://www.velonews.com/gear/techni...-verification/.
Aktiivijäsen
Sinänsä mitää uutta tuo juttu ei tuonut mutta mukavahan näitä on lukea.
Mitä tuohon tärinään tulee niin sen vaikutushan pitäisi olla ilmiönä tiedossa jokaisen takaraivossa ainakin heillä jotka ajopeliään on hinkannu.
Veteraani
Tää oli varsin mielenkiintoista ja mulle täysin uutta tietoa:
…our athletes are the fittest in the world, so the breakpoint is likely higher than for the average consumer, as these data were produced with athletes all having very low body fat percentage and therefore, lower hysteresis than most normal people!
Eli mitä enemmän läskiä, sitä enemmän tärinäwatteja hukkuu kehoon. Taviskuskille nopeimmat rengaspaineet on matalammat kuin prolla. Pro-kuskit voi siis speksata renkaansa (ja kiekkonsa ym.?) enemmän aero edellä, koska heitä tärinä hidastaa vähemmän.
Mä nautin myös hyvästä ruuasta, joten ilmankos musta tuntuu, että se tärinä häiritsee mua enemmän kuin joitain toisia….
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Onhan tärinänsiedossa ihmisillä valtavia henkilökohtaisia eroja miten sen kokee. Tai se raja milloin tärinästä, oli se sitten minkälaista tahansa, tai mistä tahansa johtuva koetaan häiritseväksi.
Ja tuosta jos aletaan erottelemaan se mukavuus aspekti jolle ei oikein löydy varsinaisesti mitta-asteikkoa tai yhteistä suuretta jotta se olisi samanlainen ja verrattavissa, niin muuttujia löytyy vielä kosolti lisää.
^Se, että tykkääkö kivusta ja sietääkö mäiskettä ei vaikuta siihen paljonko läski hytkyessään watteja haukkaa.
Aktiivijäsen
Juu. Yritin pitää tärinänsiedon yleisesti ottaen viittaamatta läskiwatteihin.
Aktiivijäsen
Toisaalta massan hitaus vähentää tärinän vaikutusta ajoneuvoyhdistelmään. Siihen mä ainakin asetan toivoni.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Veteraani
Tärinänsietokyky on tosiaan eri asia, mutta se liittyy kyllä samaan yhtälöön, koska tärinänsietokyky vaikuttaa siihen, että kuinka paljon watteja kykenee tuottamaan. Tärinä väsyttää ja väsyneenä ei jaksa polkea. Tärinänsiedon suhteenkin uskoisin, että prot vetää pidemmän korren, joten se kasvattaa suhteellista eroa tavisharrastajaan vielä suuremmaksi.
Siksi pro-kuskit voi vedellä kapeilla nakeilla, aerokiekoilla ja tempotangoilla Unboundit ja muut, mutta samat speksit ei välttämättä olekaan nopeimmat Mr. Stenun alla. Aero is everything on ollut helppo slogan myydä loputtomasta ostetun suorituskyvyn ja uuden nälästä kärsiville harrastajille, koska siitä voi esittää mitattavaa dataa markkinointilupausten tueksi. Sillä, että onko data suoraan verrannollista harrastajakuskin suorituskykyyn ei ole väliä, kun eurot ja dollarit ratkaisee.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Tärinänsietoa jos toinen kuski painaa 60 kg ja toinen 88 kg. Molemmat ajaa samaa nopeutta samalla tiellä samanlaisella kalustolla. Eikös jo fysiikanlakien mukaan raskaampi koe suurempia kiihtyvyyksiä ja hidastumisia kuin se kevyempi heppu rinnalla?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Aktiivijäsen
Edelleenkään en usko että vanteilla olisi isokaan merkitys tärinän vaimennuksessa ja jos on niin täytyy ne kiekot olla melkein narupinnoilla kasatut. Samaa markkinamiesten lätinää kun aerokin, sillä erolla että aeroetu voidaan ihan mitata ja näyttää toteen.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Moottoriturpa
Niin, mutta tartteeko aeron ja smoothin ajon välttämättä sulkea toisiaan pois? Tuota teräslutteroa ei oteta laskuihin mukaanAlkujaan tämän lähetti stenu
Aktiivijäsen
Autoihin on kymmeniä vuosia myyty kaikenlaisia siipiä ja helmoja. Olisiko aika alkaa valmistamaan fillareihin kevyitä siipiprofiileja mitkä saa liimattua pyöräisiin putkiin tai vanteisiin...Niin, mutta tartteeko aeron ja smoothin ajon välttämättä sulkea toisiaan pois? Tuota teräslutteroa ei oteta laskuihin mukaan
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Veteraani
Joo tämä on ihan selvää kauraa. Samoin kuin se, että painavammalla kuskilla "breaking point" rengaspaineiden suhteen on korkeampi kuin kevyemmällä. Uutta oli se, että kahden saman painoisen kuskin rasvaprosentti vaikutttaa myös. Pienemmällä rasvaprosentilla varustettu kuski voi ajaa kovemmilla rengaspaineilla kuin samanpainoinen isommalla rasvaprosentilla varustettu.
Tuohon mäkin haluaisin vastauksen ja siitä kai tämä koko keskustelu sai alkunsa. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että ainakin osittain ne sulkee toisensa pois, mutta tulevaisuus voi olla toisenlainen. Kun aero-luu on kaluttu loppuun, pitää keksiä uutta. Toistaiseksi testaaminen keskittyy pääsääntöisesti niihin aerowatteihin ja sellaisia testejä, missä huomioitaisiin molemmat muuttujat ei ole. Vähän sama kuin tuossa JKO:n linkkaamassa vierintävastusartikkelissa; tuloksen tulkinnan suhteen olennaista ei ole se, mitä testataan, vaan se mitä jätetään testaamatta. Samasta syystä jotkut tönkkeröt touring-renkaat voi saada hyviä tuloksia rullaustesteissa, mutta sen perusteella ei voi vetää johtopäätöstä siitä, että ne olisi nopeita gravelrenkaita.Niin, mutta tartteeko aeron ja smoothin ajon välttämättä sulkea toisiaan pois? Tuota teräslutteroa ei oteta laskuihin mukaan
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
Mä en osaa ottaa kantaa yksistään vanteiden merkitykseen, koska mulla ei ole sellaisia kiekkoja, jotka olisi vanteita lukuunottamatta identtiset ja kuitukiekkoja ei ole ollenkaan, joten en tiedä, mitä kaikkea niiden kanssa voi saada aikaan tärinänvaimennusmielessä. Mutta sen verran monta paria mulla on erilaisia kiekkoja, että ihan satavarmasti voin sanoa, että kiekkojen välillä on eroja. Johan sen jonkun linkkaamaan Zipp-testin mukaan jäykimmän ja löysimmän kiekon jäykkyydessä oli ihan huima ero.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Kyllä minäkin uskallan väittää että kiekkojen välillä on eroja. Suuriakin.
Aktiivijäsen
Oma n=1: Alukiekot on mukavammat kuin 45mm korkeat hiilikiekot. Havainto tehty samoilla renkailla (GK SK 38mm) molemmissa kiekkosarjoissa. Laskemalla paineita 0,2...0,3 baria hiilikuitukiekkojen "mukavuus" on subjektiivisesti samalla tasolla kuin alumiinikiekkojen. Mukavuudella tarkoitan tässä terävien iskujen vaimentamista, tärinänvaimennuksessa on huomannut mainittavaa eroa kiekkojen välillä.
The older I get the faster I was
Moottoriturpa
Onko sisäleveys sama? Jos kuitukiekot ovat leveämmät, niin niistä pitääkin käsittääkseni laskea painetta.
Aktiivijäsen
Ei sama mutta lähellä. Alukiekoissa 24mm, kuitukiekoissa 23mm.
The older I get the faster I was
Aktiivijäsen
Näinhän se on vaikka ne olis valmistettu bambusta.
Ite en ole huomannut että kuitukiekot olis ollu epämukavemmat, en grävelissä enkä maastossa. Tai sitten niiden hyödyt vaan tuntuu niin paljon enemmän ettei tollasia sivuseikkoja huomaa.
No gravelissa tosin vaihtui myös runkomateriaali joten silläkin varmaan iso vaikutus
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Suurtietäjä
Hienoa, tämän luettuani kävin hakemassa pakastimesta korvapuustin kahvin kaveriksi.Toisaalta massan hitaus vähentää tärinän vaikutusta ajoneuvoyhdistelmään. Siihen mä ainakin asetan toivoni.
Suurtietäjä
Ilman muuta, noinhan se pitää mennä.
Eikä minun tarkoitus ollut mitenkään irvalla teidän watti-laskelmia, tietysti kaikki pitää huomioida jos kelloa vastaan ajetaan. Itse vaan mietiskelin että kuinka pitkään kesti, ennen kuin nautiskelupainotteinen ajelu kehittyi kilvanajoksi.
Ps. Tai siis jokainen ajelee sellaisella pyörällä ja sellaisia vauhteja kuin itse haluaa. Minä en omista vauhdeistani kehtaa sanoa yhtään mitään.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Veteraani
Ööö...mä olen ymmärtänyt, että kuitukiekkojen pitäisi olla alumiinikiekkoja mukavampia noin niinkuin yleisesti ottaen ja jos verrataan suunnilleen samanlaisella profiililla varustettuja kiekkoja.
Se siis kiinnostelisi, että jos mä haluaisin speksata Stigmatasta nykyistä nopeamman, niin ostanko siihen esimerkiksi Zipp 101:set, 404:set vai jotain siltä väliltä? Vai Enve G25:set? Ja ennenkaikkea muuttuuko se pyörä noilla ylipäätään nopeammaksi vai meneekö rahat hukkaan? Verrokkikiekot on DT CR1400 -aluvannekiekot.
Tällä hetkellä teräsluttero vaikuttaa olevan Stigmataa nopeampi sekä perstuntumalla että taatusti epätieteellisellä Strava-menetelmällä arvioituna. Placebon vaikutustakaan ei sovi unohtaa, koska jo se, että mielestäsi toinen pyörä on nopeampi, voi riittää tekemään siitä nopeamman. Varmuudella teräsluttero on Stigmataa mukavampi erityisesti etupään osalta. Takapää mennee melkolailla 50/50. Aeroeroavaisuuksia en osaa arvioida.
Jos nyt jotain oikeita gravelkisoja Suomeen tulee ja niitä tulee ajettua, olisi Stigmata ehkä turvallisemman tuntuinen kisapyöräksi (jopa mun kisavauhdeilla) johtuen esim. levareista. Mutta jos se on lutteroa hitaampi, ei sillä ajamisessa ole järkeä eikä oikein sen omistamisessakaan. Viimeisin ja ainoa gravelkisa, jonka olen ajanut, oli 2019 Fiskars. Siellä ajoin lutterolla, matalilla aluvanteilla ja Steilacoomeilla. Keskari suht haastavalla 92 km reitillä oli 25 km/h ja sillä olin Masters-sarjan 2. (sarjassa 3 osallistujaa).
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Ai nyt vasta. Tämä ketjuhan on ollut jo vuosikausia yhtä millispeksirunkkaustaKyllä on hienoksi gravel-ajelu mennyt kun noin pitää watteja laskeskella. Minä luulin että gravelointi oli puhdasta pyöräilystä nautiskelua flanellit lepattaen.
Nyt on sitten tämäkin pilalla. Onneksi fatti-ketjuissa ei olla vielä näin pitkällä.
Veteraani
Juu en irvailuna sitä ottanutkaan tai ehkä vähän, sillälailla kiltisti
Tällainen keskustelu on kuitenkin minusta mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi se, että onko Grizl X parempi kuin Grizl Y ja kumpaa löytyy varastosta. Ja vaikka keskustelu olisi pelkkää spekulointia, niin itseasiassa nämä tämäntyyppiset keskustelut ovat olleet koko tämän ketjun ja ehkä koko foorumin suola joidenkin rengaskeskustelujen lisäksi.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Moottoriturpa
Niin, kovaa ajaminen on kivaa ja kaikki keinot otetaan tietysti käyttöön.
Moottoriturpa
Joo tosiaan, etenkin noille varastosaldotiedotteille voisi olla oma keskustelunsa vaikka kaupat-osastolla.
Suurtietäjä
Totta, näissä kirjoittaja tuo itse jotain lisäarvoa koko juttuun.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Aktiivijäsen
Tässä on asiaa!
Ja kun kilometrejä tulee niin ei se hukkaan mene. Se kalustorunkkaus eikä ne kilometrit. Tietysti positiivista olisi että kuntokin kehittyisi.
Aktiivijäsen
Mäkään en ymmärrä miksei nautiskelu ja vauhti mahdu samaan yhtälöön? Mä en todellakaan hio mitään viimeisiä sekuntteja, mutta kun ei löydy 400w kynnystehoja niin pakko vähän speksailla.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Vakiovieras
Voiko tämän siis tiivistää niin että kaksi samanpainoista kuskia, toisella lihakset ja kunto kohdillaan, toinen on pehmeä ”läski”.
Yllättäen se jolla on rasvan tilalla lihasta kestää höykytystä paremmin ja pidempään?
1:1 asiat ei tietysti koskaan ole, mutta onhan se nyt selvä lajissa kuin lajissa että etureppu ja pehmeys ei tuo mitään etua fyysisessä suorittamisessa.
Vähän kuulostaa turhalta / ylianalysoinnilta tässä yhteydessä.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit