Juu, noissa kelissä uskon kyllä siitä oman uransa hakevasta lutterosta teräsrungosta olevankin hyötyä
Mulla ei ainakaan tuo ninerin touring keula jousta tasan yhtään.
Moottoriturpa
Juu, noissa kelissä uskon kyllä siitä oman uransa hakevasta lutterosta teräsrungosta olevankin hyötyä
Mulla ei ainakaan tuo ninerin touring keula jousta tasan yhtään.
Veteraani
Jep ja sitten vielä tollanen ”slam that stem” -runkodesign, missä on pitkä emäputki ja vaaka- ja viistoputket kiinnittyy ihan sen ylä- ja alapäähän, niin ei anna rungon etuosakaan anteeksi yhtään. Lyhyt emäputki, vaaka- ja viistoputkien kiinnitys lähellä toisiaan ja spacer stack on setämiehen ratkaisu.
Jos olis reittä ajaa gravelilenkkejä metsäteillä 30+ km/h keskareilla, niin Stigmatan hyvät ominaisuudet tulisi varmaankin ihan eri tavalla realisoitua ja silloin se saattaisi olla nopeampikin kuin luttero. Mun vauhdeilla luttero on sekä nopeampi että mukavampi oikeastaan kaikissa olosuhteissa ja ehkä jopa cyclocrossissa. Mutta tulipa testattua ja oppirahat maksettua
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
^ tuota lyhyttä emäputkea pähkäillyt kovasti omaan projektiin.
Yrittänyt etsiä siitä tietoa/testejä, mutta ainoat maininnat on tullut Stenun kirjoittamana vastaan.
Löytyykö siitä jostain netin syövereistä juttuja.
En tässä epäile Stenun kirjoituksia yhtään, päinvastoin siitä olen tuon ajatuksen perään lähtenyt.
Oman fillarin runkoputket on jigissä soviteltavana ja ole kahden vaiheilla tuon lyhyen ja pitkän putken välillä.
Haluaisin stemmin lähelle ylälaakeria, ulkonäöllisen ajatuksen tähden ja sen tähden täytyisi olla pitkä emäputki.
Lyhyellä emäputkelle ohjainkannattimesta tulee toki pitkä korkeus suunnassa, tulee siis kierre putkella haarukka ja perinteinen ohjaustangon kiinnitys. Tuohan olis toki joustavampi ratkaisuna, luulisin.
Pyörän runkoputket tulee olemaan erittäin pienellä ulko halkaisijalla. 24mm vaaka ja vino, satulatolpan putki pikkasen enemmän.
Ajatuksena ko. pyörän rakentamisessa mukavuus pääpainona.
Etuhaarukka terästä ja reilulla taivutuksella.
Vannejarrut.
Ohut satulatolppa.
Renkaat 29x2"
Veteraani
Mun jutut perustuu vaan taannoiseen yritykseen oikoa emäputkea rautakangella vääntämällä. Eihän se kolarissa banaaniksi taipunut rosteriemäputki minnekään oiennut, mutta siinä väännellessä kiinnitin huomiota siihen, että rungon etupää jousti yllättävänkin paljon. Tämän seurauksena syntyi ajatus siitä, että etupään mukavuus ei olekaan pelkän teräshaarukan ansiota, vaan myös runko joustaa ihan oikeasti.
Suunnitelmasi kuulostaa kyllä sen verran notkealta, että eiköhän joustoa synny joka tapauksessa (liikaakin?), mutta jos sulle on siis tulossa tuumainen kaulaputki ja quill-stemmi sekä droppitanko, niin ihan vaan puhtaasti ulkonäkösyistä pyrkisin ainakin lähes vaakasuoraan vaakaputkeen. Jos muu kuin droppi, niin sitten ei ole niin väliä.
Mielenkiintoinen projekti kyllä. Juuri aamulla fiilistelin tätä Kirk Frameworksin IG-postausta. Hienosti mahdutettu Steilacoomit mid-reach-maantiejarruihin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Vaakaputki tulee laskevaksi, vielä en päättänyt kuinka paljon, sillä haen satulatolppaan maksimaalista joustoa.
Juu droppitankoinen tulee.
Ei vaan kykene täristävillä pyörillä enään ajamaan.
Osasarjan otan tuohon pyörästä jossa runko painoi 750g. Ei vaan toimi enään moisella ajelu.
Vakiovieras
Stemmin päälli pinta, droppitangon yläosa ja vaaka putki olis tarkoitus laittaa samaan loivaan kulmaan.
Vakiovieras
Jotain tuollaista tekeillä.
Veteraani
Hyvää tekemistä!
Mielenkiinnolla jään odottelemaan raporttia ajofiiliksistä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Pikkasen tuolla ajamisesta on jo kokemusta vaikka ei ihan siltä näytä. Nuo putkethan sai alkunsa vanhasta retkipyörästä, oli vaan mitoitukseltaan liian iso.
Siihen tein testiä varten takahaarukkaan muutoksen leveämmälle renkaalle ja etuhaarukkaan tein kruunun samasta syystä.
Jotenkin kireän maantiekisapyörän jälkeen tuo vaan tuntui niin eri maailmalta ja tosiaankin hyvässä mielessä.
Nuo putket vetäsin sorvilla pikkasen ohkasemmiksi päältä ja samalla toki keveni mukavasti.
Projektin idea oli testailla omia taitoja rungon tekemiseen.
Keskiökin on sen tähden kierteetön, että tuohon tulee epäkeskolla keskiölaakerit, niin saapi testailtua eri bb droppeja.
Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä columbus spirit putki setistä runko. Aika näyttää kuinka lopulta käy.
Vakiovieras
Rautasahalla palasiksi ja sorvilla ylimääräiset pinnasta pois.
Aktiivijäsen
Jokin aika sitten täällä oli keskustelua aerovanteista gravelissa. Swisside on julkaissut mielenkiintoiset testitulokset aeroasioista gravelissa, ja siellä yhtenä testinä oli
heidän Gravon 420 vs Gravon 250 vanteiden vertailu, ja renkaina G-One Allround 40 mm.
Erot ovat tuossa.
Sellaisena sivuhuomautuksena ja väitteenä, että todennäköisesti, että Gravon 420 = DR Swiss GRC 1400 ja Gravon 250 = DT Swiss 1800 G.
Speksit kehien osalta ovat samat ja navat ovat samat, ja kun tietää po. yritysten yhteistyön ja tuotteet muutenkin.
laitan vielä tähän linkin po. julkaisuun https://www.swissside.com/blogs/news/gravel-report
Veteraani
Jep. Eli tavallisen kuntoilijagravelistin 25 km/h sorakeskareilla korkeaprofiilisten kehien keskimääräinen aerohyöty on alle 1,5W. Vielä kun joku tutkisi sen, että kuinka paljon enemmän korkeaprofiiliset vanteet hukkaa watteja epätasaisella alustalla tärinän vuoksi. Sitten voisi laskea niiden todellisen ”hyödyn” harrastajalle.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
^Miksi korkeaprofiiliset vanteet hukkaisivat watteja tärinän vuoksi vs. matalat vanteet?
Aktiivijäsen
Korkealaippainen vanne on lähtökohtaisesti jäykempi kuin matala. Se on sitten eri asia, kuinka paljon edes se matala vannekehä myötäilee tärinässä.
Aktiivijäsen
Ai,muistelin että jostain lukaisin korkealaippaisen kiekon rakenteen nimenomaan joustavan pystysuunnassa enemmän vähän niin kuin lehtijousen tapaan. Se vannehan on ontto. Sivusuunnassahan se on toki jäykempi.
Taivuttelin mielessäni reilusti ovaalia putkea ja kyllä se on huomattavasti jäykempi siihen halkaisijaltaan isompaan suuntaan.
Veteraani
^ Joo kaikennäköistä faktaa internetistä löytyy ja kaikennäköisillä argumenteilla erilaisia asioita meille myydään tai ainakin yritetään myydä. Siksi oliskin kiva, että joku testaisi noi erilaiset väitteet. Luulen, että myytinmurtajille riittäisi hommia enemmän kuin kukaan uskookaan..
Toistaiseksi kuitenkin kaikki mukavuusargumentein myytävät gg-vanteet on matalia; Zipp Xplr, WTB Czr, Enve jne.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Moottoriturpa
Kai pinnan pituudella on myös jotain vaikutusta.
Aktiivijäsen
Toki näin, mutta vanne puristuu normaalissa käytössä vain radiaalisesti. Tarkoitin että sivusuuntaan on varmaankin jäykempi kuin matala vanne. En kyllä usko että +40mm renkailla noi juurikaan joustelee, onhan kiekossa pinnatkin olemassa.Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Aktiivijäsen
Tästä onkin sopiva jatkaa kehäkeskustelua. Aion kasata toiset kiekot Secaniin ja kehät olisi hakusessa, DT350 28h takanapa löytyy jo.
Sormi on ollut liipaisimella seuraavien vaihtoehtojen kohdalla:
Light-bicycle FALCON AR24 (22mm sisäleveys, 24mm korkea, hookless, 360g +-15g)
https://www.lightbicycle.com/bead-ho...ompatible.html
Newmenin alukehä Evolution SL X.R.25 (25mm sisäleveä, 17.5mm korkea, hookless, 415g)
https://www.bike-components.de/en/NE...28-Rim-p81359/
Etunapaa ei vielä ole, mutta ajattelin 28 pinnaa myös eteen. Käyttö on retkeilyä ja kaikenmaailman pöljäilyä lähinnä soralla ja ajoittain myös poluilla.
Hinta on kiinakuidulla vähän yli tuplat, mutta pysyy edelleen budjetissa. Nyt haetaan nimenomaan matalaprofiilisia kehiä. 35mm Hollowgramit löytyy jo. Laitan näille tuleville kiekoille leveämmät renkaat ja Hollowgrameille kapeammat maantiepainotteiseen ajeluun sopivat nakit. Siksi myös hakusessa juurikin about 22-25 mm sisäleveä kehä.
Jokin muu fiksu vaihtoehto jäänyt huomioimatta? Tällä hetkellä vaaka kallistumassa Newmenin kehiin..
Veteraani
No just sen takia olisi kiva, että joku innostuisi tärinäwattitesteistä, niin renkaiden, kiekkojen kuin runkojen ja etuhaarukoidenkin, jotta ei tarvitsisi pelkän uskon varassa tehdä kulutuspäätöksiä. Toi sveitsiläisten testi antoi aika hyvää osviittaa noista aerojutuista (myös renkaiden) ja sen perusteella pystyy vähän arvottamaan niiden asioiden tärkeyttä omiin ajoihinsa suhteutettuna.
Renkaiden jousto on hyvin progressiivinen, koska ilma käyttäytyy niin. Pienen röpön tasoittamisessa renkaat toimii tehokkaasti, mutta mitä isommasta möykystä on kyse, sitä suuremmaksi muodostuu muiden joustavien elementtien merkitys. Pienistä puroista jne..
Se kannattaa muistaa, että ne pyörää - ja kuskia - yläalasuunnassa liikuttavat watit ei synny tyhjästä, vaan jokainen tärinäliike on suoraan pois eteenpäin vievästä energiasta. Siksi mä uskon, että ainakin harrastajavauhdeilla tärinäwattien minimoimisella on isompi merkitys kuin rungon tai kiekkojen aeroudella tai mahdollisimman ”polkemistehokkaalla” rungolla tms. asioilla, joihin markkinointijargon vielä toistaiseksi näyttää kuitenkin pääasiassa keskittyvän.
E: Toki vaikuttaa myös, että missä ja millasilla alustoilla ajelee.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Fiksusta tiedä, kun tietäjien mukaan keveiden alukehien ei pitäisi gravel-käytössä kestää mitään, mutta mulla on ollut pari kesää Stanin Crest MK3:t ja hyvin pelaa. Näyttää tulleen MK4-versio, joka on pikkasen leveämpi kuin tuo MK3. Vähän myös kevyempi kuin Newmen, mutta varmaan loppuviimein melko sama kummat ottaa.
Jäsen
Tiedä sitten onko ihan suoraan verrannollinen, mutta tämä teksti tulee kyllä heti mieleen: https://silca.cc/blogs/silca/road-to-roubaix
Moottoriturpa
Mä olen myös ajanut pitkään jo vanhoilla dt 1501 kiekoilla. Kapeat ja kepeät. Hitaathan ne on, mutta kestäneet ihmeen hyvin vanteellekkin paukkumista.
Veteraani
Joo noi Zippin kiekot on ainakin keskenään vertailukelpoisia, kun ovat materiaaleiltaan ja rakenteeltaan oletettavasti suunnilleen samanlaisia. Kiekoksi kasattuna 58 mm korkea vanne näyttää olevan yli 25% jäykempi kuin 32 mm korkea, vaikka 58-millisessä on pinnoja vähemmän. Tohon vertailuun olis kiva saada se XPLR vielä mukaan. Tosin toi jäykkyysero pelkästään ei kerro mitään siitä, että paljonko se vaikuttaa tärinään hukkuviin watteihin erilaisilla nopeuksilla.
Nyt tuolla Hesalan ulkoilureiteillä on kyllä ihanneolosuhteet testata sitä, että kuinka tärinä syö vauhdin ja voimat
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
No jep, työmatkat ovat saaneet "pari-rupee" -mausteen. Ranskalaiset mukulakivet ovat silkkiä jäisen perunapellon rinnallaNyt tuolla Hesalan ulkoilureiteillä on kyllä ihanneolosuhteet testata sitä, että kuinka tärinä syö vauhdin ja voimat
Aktiivijäsen
No mutta tämähän on yksi hyvä vaihtoehto. Kiitos.
Veteraani
Saiskohan Stigmataan mahtumaan 27,5” x 2,25” Ice Spikerit jollain ei niin hirveen leveällä vanteella..? Ei kellään sattuisi olemaan tarkkaa leveyttä tiedossa tollasille?
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Moottoriturpa
Paljonkohan mitat poikkeaa 29tuuman versiosta? Niitähän varmaan porukalla alla...
Aktiivijäsen
Tiedä noista setämiesvauhdeista, mutta jos noin 25kmh keskareilla ajelee gräveliä niin kyllähän sellasella lenkillä mennään kovin usein tuota +30kmh matkavauhtia.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit