Aktiivijäsen
Kyllä Zipp on muistanut myös vannejarrujen ystäviä. Tai ainakin 303 löytyy. Muistelisin että löytyi muitakin. Tuubikiekkoja ja jopa 650b koossakin joka taitaa hävitä markkinoilta kun ei noita kauheasti enää kaupoissa näe.
https://www.bike24.com/p2379224.html...p%20303s%20cli
Vakiovieras
Ja eihän se ole poissuljettu, että hommaisin 105 osarin levyjarruilla. Toisi ilmeisen paljon enemmän valinnan varaa kiekoissa.
Jäsen
No sitten menee runkokin vaihtoon vai miten meinasit laittaa levyjarrut vannejarrupyörään?Alkujaan tämän lähetti henetsu
Moottoriturpa
Höh, ali hoitaa.
https://m.aliexpress.com/item/32846555153.html?
Jäsen
Näyttää ratkaisulta!
Vakiovieras
Tuleekohan noi seatstayn puutikkuadapterit mukana #eijjumalauta
Vakiovieras
Amatöörimoka !
Vakiovieras
Jos laittaisi pari satkua lisää saisi jo huomattavasti kevyemmät esimerkiksi tällaiset https://www.bike-discount.de/en/mavi...o-ust-wheelset mitä mieltä?
Moottoriturpa
Mulla on nuo Espanjassa. Todella jämäkät kiekot ajaa mutkiin. Sisältä kapeat. Hankalat käyttää ainakin vanhempien gp5000tl renkaiden kanssa.
Vakiovieras
Okei! No mites jos ajattelis laittavan alukiekkoihin just ton 600-700€ ja spkekseinä hyvä rullaava ajotuntuma niin tasamaalla kuin mäessä ja sit vielä sais 28mm tai jopa 30mm renkaan halutessaan. Eli senmosista kiekoista kaipaisin esimerkkejä. Itellä tulee mieleen DT SWISS pr1400. https://www.bike-discount.de/en/dt-s...1mm-wheelset-2
Moottoriturpa
Omat saattoivat kyllä olla nämä vanhemmat sl mallit. Ottaisin siis mieluummin nämä. 19mm sisältä ja hinta halvempi.
https://www.bike-discount.de/en/mavi...um-sl-wheelset
Edit:siis tämä 19mm uudempi.
Aktiivijäsen
Itse vähän karsastan Mavicceja ja varsinkin näitä kalleimpia malleja. Firma ei ole vakaalla pohjalla (en tiedä uusimpia uutisia) mikä voi vaikuttaa varaosien saatavuuteen. Lisäksi ainakin kuituvanteissa ja sillä vahvistetuissa vanteissa ollut ongelmia kestävyyden suhteen. Extra keveys ja laatuongelmat yhdessä harvoin paras yhdistelmä.
Itse ostaisin kiekot, joissa on mahdollisimman vähän spesifistejä osia kuten firman omia pinnoja. Esimerkiksi Fulcrum ja Campa käyttää omia pinnojaan ja näitä ei monesta liikkeestä löydy ja nekin mitkä löytyy on suhteessa todella kalliita. Toisaalta taas DT swissin navat ja pinnat on hyvinkin yleisiä ja hyväksi todettuja minkä takia näiden kiekoillakaan ei usein pahasti mene pieleen.
Jos pyörä on tulossa 105 osiolla ja runko hinnat alkaen niin en lähtisi kiekoista hakeen premium versiota (= 700e alukiekot). Valitsisin mielummin keskihintaa enkä katsoisi liikaa painoa vaikka kevyet kiekot kivat olisikin. Mielummin sit vaikka säästyneillä rahoilla suoraan osasarja Ultegraan mikä ei ole merkittävästi 105 kalliimpi. Kannattaa myös pohtia vanhan pyörän täydellistä päivittämisen hyötyä verrattuna jälleenmyyntiarvo sellaisenaan ja uuden modernin pyörän osto.
Muutama esimerkkipoiminta:
DT P1800 23
https://www.bike24.com/p2395164.html...1868,1928,1933
Oma suosikki olisi custom kiekot leveämmällä vanteella jos DT:llä tälläisiä on edes valikoimassa. Saattaa tulla halvemmaksikin kuin valmiskiekot. Puolasta moni tilannut, mutta en muista nettisivua. Ehkä tämä?
https://www.wheel-builder.pl/en/conf...t-configurator
Moottoriturpa
Minäkin olin samaa mieltä aiemmin, mutta nuo omat alle 500e mavicit ovat kyllä tosi kivat kiekot ajaa. Selkeästi jämäkämmät ajaa mutkiin, mitä kevyet ffwd kuitukiekot. Painokin pysyy vielä aisoissa, eli eroa ajettavuudessa ei juuri huomaa.
Dt swissin kalliimmilla alukiekoilla hinta nousee taas jo vähän liian lähelle kuituja.
Vakiovieras
Kiitos kattavasta vastauksesta! Toisella foorumilla tätä samaa on pyöritelty (canyon maantiepyörät, jollaista olen myös pohtinut hankkivani). Ja miinuksena sekin, että uudet kiekot vannejarruilla olisivat seuraavan pyörän kohdalla melko varmasti käyttökelvottomat, sillä levarithan uuteen otan ilman muuta. Eli keskihinnassa paree pysyä maltillisesti, jos päätän päivittää kiekkoja nykyiseen pyörään. 105-osariakin saisin odottaa viimeisen arvion mukaan 20vk.
Moottoriturpa
Juu, kyllä kaikki yli 500e on liikaa alukiekoista. Tuo kasaamalla valittu setti kuulostaa myös hyvältä.
Aktiivijäsen
Juu en ammu täysin alas Maviccia. Ainakin nämä 499e olisi jo hankinnan arvoiset ja jotenkin vielä perusteltava hinta. Lenkkikaverilla taisi olla tuollaiset arvokkaamman pään Mavicit ja ne tuli tiensä päähän todella nopeasti. Toisaalta taas edullisemmista Maviceista harvoin ollut negatiivistä tekstiä.
Kannattaa tosiaan pitää mielessä tuota kauanko meinaa kyseisellä pyörällä ajaa. Vannejarrullisilla kiekoilla jälleenmyyntiarvo heikko.
Jäsen
Nyt voisi myös saada hyvään hintaan käytettyjä (kuitu)vannejarrukiekkoja kun moni päivittänyt pyörää. Jos löytää hyväkuntosien setin niin ei varmaan hirveästi ota takkiin jos parin vuoden päästä luukuttaa ne taas eteenpäin.
Jäsen
Kevääksi tarkoitus uudet kiekot hommata. Hakusessa vannejarrukiekot n. 500-800€ hintaluokassa, 25mm renkaille, tubeless saattaisi myös kiinnostaa.
Onko nuo visionin kiekot miten laadukkaita? Esim. https://www.bike24.com/p2430142.html
Vai onko DT Swissit parempi vaihtoehto esim. https://www.bike24.com/p2312070.html vai pitäisikö tuossa hintaluokassa jo katsella kuituvanteita?
Vakiovieras
Kannattaa kysyä MCarbonilta settiä. Itselle ostin sieltä Nextiet levareilla Erasen navoilla ja oon tosi tyytyväinen. Saman liikkeen Jukka Rouhe kasasi kiekot ja niistä sai mittauspöytäkirjan mukaan. Hyvätkin kiekot voi käytössä olla ihan skeidat, jos niitä ei ole kasattu huolella.
Aktiivijäsen
Uusissa välimallin hintaluokka. Tuohon hintaan saat joko huippu aluvanteet tai hinnat alkaen kuitua, kuten Wigglen Primeä.
Jos kehän korkeudella ei ole väliä ja omaksi iloksi ajelee ilman maksimaalista aerohyötyä niin valitsisin näistä paremman pään aluvanteet hyvillä hubeilla. Tosin itse enemmän sillä kannalla, että ostan kerralla sen verran hyvää ettei tule päivitysintoa heti ensi kaudelle. Halvoissa kuitukiekoissa voi tulla hyvin äkkiä ja näillä ei ole kovin vahva jälleenmyyntihinta. Esim. kuitukiekkojen jarrutehossakin samoilla paloilla on hyvin paljon eroa vaikka samaa sileää 3k kuitua olisi. Tämän huomasin FFWD ja Coriman kiekkojen kanssa, joista jälkimmäiset huomattavasti paremmat teholtaan ja tuntumaltaan.
Ulkonäöllisesti 32 mm korkea kehä näyttää hyvältä ja on rauhallinen ajettava kaikessa kelissä. Ajoin viime kesänä enemmänkin pk lenkkejä Coriman 32 mm kiekoilla ja meinaan jatkossakin ajaa nämä rauhallisemmat ajot. Ei sillä etteikö korkeillakaan kuitukiekoilla pärjäisi kovallakin tuulella, mutta silti tuollaiset matalemmat kiekot tuntu tosi mukavilta alla. Osittain pään sisällä, kun 50mm+ kiekoilla tekee mieli aina mennä kovempaa mitä pk vauhti olisi.
Visionien laadusta en tiedä oikeastaan mitään, mutta edelleen halvassa maineessa. Noiden kehä näyttää paremmalta, mutta painoa säästettyä 16/20 pinnamäärällä. Hubit ja tuon pinnoitteet laatu mysteeri. DT 1400 oxic olisi varmempi vaihtoehto dt240 hubeilla, mutta saa siitä maksaakin lisää.
Tässä muutama long term review noista DT kiekoista.
https://weightweenies.starbike.com/f...c.php?t=165488
Aktiivijäsen
Spessulta on nyt sitten tulossa Roval Rapidet tubelessina ?
Tuollaiset oli havaittu Boran pyörissä. Spessu ei ota muuta kantaa kuin toteaa että tuotteita testataan jne.. ja jotkut näistä tuotteista tulee markkinoille.
Spessu kutsuu tätä Project Blackiksi -hymiö-
https://cyclingtips.com/2022/02/spot...-roval-wheels/
Aktiivijäsen
Tourin 1/22 numerossa on vertailtu n. 60 mm kiekkoja, Dt Swiss ARC 62, Bontrager RSL 62, Dura-ace 60, Bora Ultra 60, Vision Metron 60 ja Zipp 454
Jos tuollaisia on ostamassa niin kannattaa ehkä tutustua. Aika samalla viivalla nuo ovat pääosin ominaisuuksiltaan, mutta sellaiset huomiot jäi mieleen:
- Zipp selkeästi kallein ja kevyin
- Vision Metron löysin
- sivutuuliherkimmät Bora ja Metron
-aero-omiaisuudet parin watin sisällä, Dt swiss paras (ja painavin), mikähän mahtaa noissa mittauksissa olla virhemarginaali ja oikeastaan koko mittaustapa- ja mittauspisteet eri tuulen kulmilla
Toisaalta kun tuota grafiikkaa yrittää tulkita, niin pääosa noiden kiekkojen aeroeroista tulee korkeammista yaw kulmissa, esim. Dt swissin ja Boran ero oli jotain 7 wattia 10-15 asteen yaw:ssa ja 45 kmh.
lisätään:
Eli minusta tuossa aeromittauksessa ja yhdellä luvulla ilmoittamisessa on haasteita siinä,
-että mittauksissa on varmasti jonkinasteinen virhemarginaali ja mitatut erot on luokkaa muutama watin kymmenys-2 wattia per 217 wattia
- nopeus 45 kmh
- tuulen kohtaamiskulmat liian pienet kun ne laskettu tuolle 45 kmh:lle ja muutenkin vietetty aika eri kohtaamiskulmissa ilmeisesti perustuu pitkälti triathlonissa tutkittuun jolloin nämä laskentapisteet ja painotettu aika "virheellisiä" normitilanteissa
Aktiivijäsen
Ohessa vielä em. asiaan liittyvää pohdintaa.
Mainitussa Tourin testissä jossa verrattiin 60 mm vanteita oli verrokkivanteena mm. Visionin 45 mm vanne.
Kun vanteiden aerokäyrää katsoo, niin 45 mm vanne pysyy käytännössä 1:1 korkeampien vanteiden mukana tasolle 7-8 asteen yaw-kulma. (samanlaisia havaintoja on myös muissa testeissä) ja sen jälkeen vanteesta riippuen erot voi nousta tuonne +- 20 wattiin saakka. Oheen laitoin Swiss siden sivuilta vastaavankaltaisen kuvan, joka havainnollistaa vanteiden eroja eri tuulikulmilla. Vanne alkaa toimimaan purjeen tavoin kun tuo kulma kasvaa, ja jossain pisteessä voidaan saavuttaa jopa se tilanne että vanteen ilmanvastus on negatiivinen
Netistä löytyneellä laskurilla katsoin että 35-40 kmh vauhdissa 4 ms tuulella ja 30 asteen tuulikulmalla yaw-kulma olisi tasolla 8 astetta (eli yaw on yhdistelmä omasta nopeudesta, tuulen suunnasta ja tuulen voimakkuudesta). Esimerkiksi jos tuuli olisikin 3 ms, niin pitäisi tuulla enemmän sivusta (40 astetta) jotta yaw kulma olisi tuon 8.
Yleiset arviot on sellaisia että n. 20-30 % reaalimaailman ajoista oli tuolla 8-20 asteen kulmissa.
Nämä on siis tuulitunnelitestin tuloksia.
Näistä kaikista testeistä voi ilmeisesti tehdä sellaisen päätelmän, että jos ajan 45 kmh tyynellä, vähäisessä tuulessa tai tuulessa joka tulee kohtuullisen vastaisesti tai kohtuullisen myötäisesti niin yleisesti ottaen semi-aeroilla ja aeroilla vanteilla ei käytännössä ole eroa.
Jos tuuli on noin 3 m/s tai yli ja tuuli tulee selkeästi etu/takaviistosta tai suoraan sivusta niin aeroedut on jo merkittäviä.
Jos ajan hiljempaa esim. 30 kmh, niin aerodynamiikan vaikutus auttaa minua ajansäästönä siinä että olen pitempään matkalla ja siinä että tuulen kohtaamiskulma on suurempi, vaikka numeraalinen wattisäästö olisi pienempi kuin korkeammilla nopeuksilla.
Näiden vanteiden aero-ominaisuuksien osalta lopputulos on vähän sama kuin pyörän painon suhteen, eli riippuen olosuhteista niin ne ei vaikuta yhtään, vaikuttaa jonkin verran tai vaikuttaa paljon.
Sitten kun tuota dataa yrittää puristaa yhteen lukuun, niin ollaan aika epämääräisessä tilanteessa jossa voidaan erilaisilla painotuseroilla saada erilaisia lopputuloksia.
Toisaalta kun data puristetaan yhteen lukuun, jossa kuitenkin selkeä painotus on aina noissa miedoissa yaw-kulmissa (joissa ei siis kauheasti vanteiden välillä ole eroja), niin tavallaan se lopputuloskin miedontuu.
Vastuu tässä sepustuksesta on sitten lukijalla
Moottoriturpa
Hyvää pohdintaa. Sivutuulella tosiaan tulee valtavia eroja kuskien kesken. Osa voi hyvinkin selittyä kiekoilla ja pyörien erolla.
Tuon eron huomaa siis kun ajetaan pienessä ryhmässä oikeasti kovaa.
Aktiivijäsen
Vakioreiteilläni on aika monia peltolaaksoja, joissa yleensä tuulee varmaan sellaista 3-4 ms ja sivusta (lounaasta) mennessä ja tullessa. Aika optimit olosuhteet korkeammille kiekoille.
Ominaisuuksiltaan nuo kiekot on pääsääntöisesti niin samalla tasolla että kaikkiin olisin varmasti tyytyväinen. Puhtaan datan perusteella Vision Metron ja Bora Ultra, myös hinta huomioiden, ehkä erottautuivat huonolla tavalla joukosta
Kun näitä omalla rahalla ostelee, niin oma valinta olisi dura-ace, dt swiss ja 404:n (454 sijaan) välillä.
Aktiivijäsen
Kivaa juttua… Aika samanlaisella ajatusmallilla mennään itsekin.
Aktiivijäsen
^Kiitos. Kirjoituspöytäharjoitus teemalla miksi minun on ostettava uudet aerokiekot.
Sellainen huomio vielä, että mainitusta sailing efektistä ilmeisesti n. 65 % tulee vanteista.
Nyt kun UCI on lieventänyt road- pyörän runkoon liittyviä leveys-paksuus suhteita, niin näitä uusia mittasuhteita hyödýntävä Simplon Pride II oli Tourin testeissä kaikkien aikojen "nopein pyörä" 199 W tuloksella. Vanteina oli dt swissin arc 62:t. Tämä tulos voisi osittain perustua pyörän kasvaneeseen sivuttaispoikkipinta-alaan ja sitä kautta pyörän kasvaneeseen sailing-efektiin.
Lisätään vielä, että pienistä eroista näissä on kysymys kun verrataan aeroa toiseen aeroon
Aktiivijäsen
Mä olen nyt varsinkin työmatkoilla pannut merkille tän purje-efektin, ja se ihan oikeesti tuntuu työntävän pyörää, tai oikeestaan se tuntuu siltä että tuuli pyörittää renkaita.
Mulla kylläkin vaan 42mm syvät dtswiss/swissside gravelkiekot ja nastarenkaat. En kyllä tiedä onko esim renkailla mitään merkitystä tuossa efektissä. Lisäksi korkeat kiekot tuntuu menevän paremmin auraamattomilla kelveillä
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Aktiivijäsen
Joskus kyselinkin, että mitenkä se sivuvastaisessa auttaa kun on korkea laippa ilmanvastuksena. Että ei kai fillarilla nyt ihan luovimaan purjeveneiden tyyliin pysty. Sain ihan pätevän vastauksen perusteluineen, että juurikin noin tapahtuu.
Aktiivijäsen
Minusta tuohon sopii hyvin ajatus lentokoneen siivestä ja nosteesta, siipi vaan on pystysuunnassa.
Tuossa on parissa kuvassa hieman erilaiset lopputulemat efektistä. Eli mitä tapahtuu eri vanteilla ja eri renkailla ilmanvastukselle tilanteessa, jossa
alkutilanteesta kun tuulee suoraan edestä ( yaw=0 eli kuvan keskiosa) rengasta käännetään 20 astetta vasemmalla ja oikealla
Ylin käyrä (yläkuvassa) = huonon aerodynamiikan omaava vanne ja gravelrengas, sailing efekti käytännössä 0,
vanteen ilmanvastus kasvaa sitä mukaa kun sitä käännetään enemmän tuuleen
Keskimmäiset käyrät (yläkuvan alimmat käyrät)= aerogravelvanne ja gravelrengas, pienessä kulmassa renkaan ja vanteen muoto sekä pinta-alan kasvu aiheuttaa ilmanvastuksen kasvamisen, sailing efekti havaitaan kun tuulen kulma kasvaa riittävästi jolloin ilmanvastus alkaa myös pieneneen vaikka tuuleen suuntautuva pinta-ala kasvaa
Alin kuva: maantieaerovanne + maantierengas, vaikka vannetta käännetään tuuleen ja pinta-ala kasvaa, niin vanteen ja renkaan muoto ja ehkä sailing efekti auttaa siihen että ilmanvastus ei ala kasvamaan, kun kulma kasvaa edelleen niin vanne alkaa toimimaan siiven tapaan ja ilmanvastus pienenee
Päätelmät noista on omia, että edelleen vastuu lukijalla. Kuvat on Huntin testeistä, samanlaista käppyrää piirtää myös dt swiss. Kuvat ei keskenään vertailukelpoisia.
Osoittaa ehkä sen miten aero-optimoitu vanne ja rengasyhdistelmä toimii vs. ei niin aero-optimoitu systeemi mm. sailing efektin suhteen.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit