Ymmärsin tuosta, että 15 vuotta sitten liki kaikki istutettu metsä oli miestä matalampaa, nyt tilanne on täysin eri.Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Palstajyrä
Ymmärsin tuosta, että 15 vuotta sitten liki kaikki istutettu metsä oli miestä matalampaa, nyt tilanne on täysin eri.
Suurtietäjä
"Kujalan mielestä vallalla oleva menetelmä suosii kolmea pörssiyhtiötä, UPM:ää, Stora Ensoa ja Metsä Groupia. Metsänomistajille taas, joista 80 prosenttia hoitaa metsiään alaharvennuksella, menetelmä on taloudellisesti ”järjenvastainen”.
”Alaharvennuksessa metsänomistaja saa puustaan vain muutaman euron kappaleelta, kun taas yläharvennuksessa hän saisi 30–60 euroa kappaleelta. Tämä on ihan matematiikkaa, ei mikään mielipidekysymys.”"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/s...2-cd120c603caf
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Vakiovieras
Ja vielä puuston kehityksestä, metsien rakenteen ja lajiston muutoksesta:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008245160.html
Aktiivijäsen
Mielenkiintoista. Oma käsitys oli että nuo vanhat puut on nimenomaan "loppu".
Puun kiertokulusta:
Puusta tulee päästölähde periaatteessa polttamisessa ja lahoamisessa. Kasvava puu on hiilinielu eli yhteyttäminen sitoo lisää CO2 ilmasta. Kuollut puu joka ei enää kasva toimii sitten hiilivarastona ainakin jonkin aikaa ennen lahoamista tai maatumista. Lahoaminen on ikäänkuin hidasta palamista ja siihen tarvitaan kosteutta ja mikrobeja jota hajottavat puuta. Suomen puulajeista mänty on pitkäikäinen hiilen varasto jos sitä käytetään rakentamiseen. Aika moni tietää kelomökit, joissa kelo on pystyyn kuivanut puu, Suomessa yleensä mänty. Kelo ei lahoa niin helposti kuin kuusi tai lehtipuut jotka ovat alttiimpia lahoamiselle. Kelohirsiä voi hyvässä tapauksessa kierrättää rakentamisessa useaan kertaan.
Maaperän hiilivarastoon puu vaikuttaa siten että puusta syntyy ns. kariketta eli puun maanpäällisistä osista karisee kuivia oksia, neulasia, lehtiä, kaarnaa, käpyjä jne. jotka sitten päätyvät maaperään. Lahottajasienet hajottavat maaperän kariketta jolloin siitä syntyy maaperään lisää ravinteita. Karikkeesta muodostuu yhdessä muun kivennäismaan kanssa humusta eli kansankielellä multaa.
Aika vähän on puhuttu puun korvausvaikutuksesta eli sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita varsinkin energiantuotannossa. Puunjalostusketjussa rakennuspuu joka ei kelpaa enää mihinkään ja kaikki muu kierrätykseen kerääntynyt puupohjainen jäte kannattaa lopulta vaikka polttaa lämpövoimalaitoksissa kivihiilen tai öljyn sijaan ja siten tuottaa sähköä tai kierrättää lämmintä vettä tai höyryä kaukolämpöverkossa. Samalla tavalla rakentamisessa puulla voidaan korvata betonia ja terästä sekä puupohjaisella sellukuidulla muovin sijaan säilytysmateriaalina tai vaatteissa.
Ero fossiilisten polttoaineiden CO2-päästöillä ja puunpolton CO2-päästöillä on se, että ensimmäisessä on vuosimiljoonien CO2 sitoutuneena maaperään, joka sitten polton yhteydessä lisätään ilmakehään. Jälkimmäisessä kierrätetään maanpinnalla jo olevaa CO2:sta, jos kaadetun puun tilalle kasvaa uusi puu CO2:sta kuluttamaan yhteyttämisessä. Kaikkein tyhmin tapa on polttaa puu, kasvava tai kuollut pystyyn. Silloin siitä ei ole oikeastaan mitään muuta hyötyä kuin tuhka ravinteena ja kaikki muu puun eliniän aikana sidottu CO2 haihtuu savuna ilmaan.
Kartonki ja WC-paperi kierrätetään eli ne ei mene ensimmäisen kierroksen jälkeen hukkaan jos ne päätyy jätteenkeräykseen tai jäteveden puhdistuslaitokseen. Kartongista osa poltetaan ja osa kierrätetään uudestaan esim. kartonginvalmistuksessa. WC-paperi päätyy jätteen käsittelylaitoksella lietteestä kompostiin ja siitä tehdään multaa tai puukuitujen osalta lietteen mädätyksessä biokaasua jota voidaan käyttää esim. liikenteen polttoaineena. Polttaminen tai kompostoinnin kautta vaikka multa on kierrätyksen viimeinen vaihe.
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierra...onki-ja-pahvi/
https://forest.fi/fi/artikkeli/viisi...an-se-ei-lopu/
Juu. Ei fossiilisia energialähteitä voi kokonaan tai edes suurimmaksi osaksi puuperäisesti korvata. Tarvitaan perusenergiaa kuten ydinvoimalat.Puukuidut kiertää länsimaisessa taloudessa 6–7 kertaa eri puutuotteissa: esimerkiksi hienopaperista sanomalehtipaperin ja kartongin kautta WC-paperiin.
Vakiovieras
Arvelinkin, että keskustelu siirtyy vessapaperiin. Ei sitä persettä edes tarvitse pyyhkiä. On muitakin konsteja. Ja oikein pihihän pesee vessapaperinsa.
Aktiivijäsen
Tästä kylkeen jatkokehitystä.
https://www.tivi.fi/uutiset/erilaine...7-10368711c2bc
Joo, lopetetaan tähän.
Aktiivijäsen
Talvi tulee Kiinaankin:
https://edition.cnn.com/2021/10/20/b...hnk/index.html
"The Chinese government has ordered the country's coal mines to "produce as much coal as possible" as it tries to increase production as winter approaches, and ease an ongoing energy crunch."
Aktiivijäsen
Suomessa Vihreät ajaisi varmaan mummot ja lapsetkin hankeen paleltumaan koska ilmastotuska. Onneksi niiden ei anneta tehdä niin, lämmitelkööt palopuheillaan sisäilmaa kun eivät hyödyllisempää osaa tehdä.
Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla
Aktiivijäsen
Ellen ihan väärin muista ihmiskunta on polttanut fossiilisia noin 1.6TtCO2 eli 1.6 miljoonaa miljoonaa tonnia. Suomen metsien hiilinielu lienee optimistisesti suuruusluokkaa 40MtCO2 vuodessa. Onhan se ihan mukavasti varsinkin verrattuna suomalaisten päästöihin mutta ongelma on kuitenkin globaali. Harmillisinta tuossa on että vaikka olisin muistanut suuruusluokat päin helvettiä ongelma on silti iso.
Suurtietäjä
”Ongelma on se, että vaikka maatalouden ilmastotoimiin ohjattiin jo viime seitsenvuotisella budjettikaudella sata miljardia euroa, tilojen päästöt eivät siitä huolimatta ole vähentyneet lainkaan vuodesta 2010, EU:n tilintarkastustuomioistuin kertoo.”
https://yle.fi/uutiset/3-12153135
Vakiovieras
Ei kyllä voi korvata ydinvoimallakaan. Ainakaan niinkun laajemmalti. Nykyisen kaltainen ydinvoima on pikkunäpertelyä.
Aktiivijäsen
"Puutavaraa etsivälle rakentajalle myydään kuraa, ja siihen on kaksi syytä."
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008324221.html
"Nyt hakataan metsiä, jotka on perustettu sotien jälkeen avohakkaamalla. Näissä metsissä on tähdätty koko ajan maksimaaliseen puun kasvuun. Se tarkoittaa pehmeämpää ja oksaisempaa puuta, joka on parhaimmillaan selluna, ei sahatavarana."
Palstajyrä
Et sitten lainannut sitä pääsyytä:
Aika huono bisnes kasvattaa tavaraa mitä ei kukaan osta.Siksi järeää laatupuuta ei kannata kasvattaa. Siitä ei kukaan maksa ekstraa.
Olen itsekin törmännyt tähän metsänomistajana. Palstallani seisoo valtavia ylispuukuusia, joista saisi komeita hirsiä, parruja tai lankkuja. Mutta eipä löydy ostajaa...
Aktiivijäsen
Eihän tuollainen tiivis vanha tukki ja siitä tehtävät tuotteet sovi millään lailla kertakäyttökulttuuriin.
Mieluummin ostetaan halpaa kuraa ja lennetään säästöillä etelään.
Mutta sitten kun siitä tukkipuusta ei kukaan maksa ekstraa niin selluksihan sekin menee ennen aikojaan.
Jäsen
Voi myös kysyä miksi Suomessa on niin vähän laatupuuta käyttävää teollisuutta. Jos laadukkaan puun saamisessa on ongelmia, näivettyy myös sitä käyttävä teollisuus. Jutussahan kerrottiin että parempaa puuta tuodaan Suomeen Saksasta ja Venäjältä mm puusepänteollisuuden tarpeisiin. Suomessa metsien kasvatus on viritetty sellunkeittäjien tarpeisiin.
Aktiivijäsen
Laatupuuta käyttävä teollisuus on kuollut koska kysyntää ei ole.
Palataan sinne kulutustottumuksiin. Teollisuutta ei kannata syyttää. Jokainen teollisuuslaitos elää tai kuolee lopulta kuluttajien tuottaman kysynnän ansiosta tai takia.
Ne harvat puusenpänlaatuista huonekalua tuottavat yhtiöt elävät julkisten hankkeiden varassa: tsekkaa vaikka kenen tekemiä tuoleja on viimeaikoina rakennetuissa kirjastoissa.
Forumilordi
Toisaalta onhan se riski metsänkasvattajallekin, jos tavara kelpaa vain selluksi. Sellutehtaan alasajo vie viikon. Metsän tuotantosuunnan muuttaminen sata vuotta.
Aktiivijäsen
Ebike-harrastelija lyönyt faktoja pöytään?
Palstajyrä
Antaa kasvaa vaan suuremmaksi, niin kelpaa se hyvin moneen paikkaan vallan mainiosti sahatavaranakin.
Sotien jälkeen tämä maa rakennettiin ja isot sotakorvaukset mm. Venäjälle maksettiin metsätalouden tuotteilla. Sotien jälkeen istutettujen taimikoiden aikana ei ole ollut tiedossa että lannoitteen eli CO2 määrä ilmakehässä kasvaa ja samoin lämpötila. Nämä tekijät yhdessä ravinteiden, valon ja veden kanssa määrittävät sen miten puu kasvaa. Kohtuullisen varmaa tällä hetkellä on että seuraavan 100v aikana puut kasvaa edelleen nopeammin ja puuraja siirtyy kauemmas pohjoiseen. Metsänhoitosuositukset sitten muuttuvat sen mukaan.
Muutokset liittyen puun kasvua lisääviin tekijöihin kuten CO2 ja lämmön lisääntymiseen ovat hitaita eikä ne näy hetkessä. Metsänhoitosuosituksissa on lisätty mm. havupuiden taimien istutustiheyttä kun tiedetään että puut tulevaisuudessa kasvavat nopeammin. Nämä muutokset esim. sahatavaran laadussa kuitenkin näkyvät vasta viiveellä useiden kymmenien vuosien päästä (70-100v) metsien hakkuissa kun niistä tukit korjataan pois ja sahataan käytettäväksi rakennuspuuna.
Oheisessa PG-tutkielmassa on tutkittu eri-ikäiskasvatetuista kuusikoista saatavan sahatavaran laatua ja verrattu sitä tasaikäiskasvatetusta kuusikosta saadun sahatavaran laatuun:
https://core.ac.uk/download/pdf/16390784.pdf
Sahatavaran laatuun ei hakkuutavalla (johon vaikuttaa kasvatustapa) ole oikeastaan merkitystä. Puu on kasvunsa kasvanut siinä vaiheessa kun se hakataan eikä siinä hakkuuvaiheessa voi enää mitään tehdä. Laatuluokkakin määräytyy monen muuttujan perusteella. Jotkut sahatavaran laatuominaisuudet on tasaikäiskasvatuksessa parempia kuin eri-ikäiskasvatuksessa ja päinvastoin.
https://www.luke.fi/blogi/metsanjalo...aineen-laatua/
Puun runko koostuu seuraavista osista: ydin, nuorpuu, sydänpuu, pintapuu ja kuori. Sahatavaran laatuun varsinkin havupuissa vaikuttaa eniten ensimmäiset 15-20v eli ns. nuorpuun eli puun heikoimman aineksen muodostuminen puun ytimen ympärille. Nuorpuun osuus ei saa kasvaa liian isoksi ja tähän vaikutetaan erityisesti taimiston tiheydellä jolla pidetään nuoren puuston järeytyminen eli puun ympärysmitan kasvu maltillisena (nuorpuun osuus pienempänä). Kun taimikko on tiheää puut kilpailee keskenään valosta, ravinteista ja vedestä. Puu kerää valoa varsinkin latvusoksien välityksellä (kurkottaa kohti taivasta), erityisesti mänty tarvitsee paljon valoa. Samalla puu kasvaa sekä pituutta että järeyttä kun se juurten ja pintapuun välityksellä saa ravinteita ja vettä maaperästä. Pituuskasvu suhteessa järeytymiseen on suurempaa kun kilpailua varsinkin valosta syntyy.Havupuiden ytimen ympärille muodostuvat ensimmäiset parikymmentä vuosilustoa ovat niin kutsuttua nuorpuuta, joka on tiheydeltään ja lujuudeltaan myöhemmin syntyvää aikuispuuta heikompaa. Sahatukin lujuuslaatu riippuukin ratkaisevasti nuoruusvaiheen järeyskehityksestä, johon vaikuttavat eniten käytettävissä oleva kasvutila ja kasvupaikan viljavuus. Ravinteikkaalle pellolle harvaan asentoon istutettu taimi kasvattaa varttuessaan jopa kymmenen kertaa leveämmän vuosiluston kuin ravinneköyhällä kankaalla. Sahatukki koostuu tällöin suurelta osin heikkolaatuisesta nuorpuusta, ja sen laatu on pilalla. On todennäköistä, että kuusisahojen havainnot koskevat juuri tällaisista vanhoista viljelymetsiköistä korjattua puutavaraa.
Sahatavaran laatuun ja hintaan liittyen olisi ihan hyvä jos laatu olisi merkittävämpi tekijä. Sahoillakin on eroa, sahapuustakin n. 60% pystytään hyödyntämään, loppu menee muuhun käyttöön. Pienemmät sahat saattaa kuitenkin sahata suuremman tuoton vuoksi niin että ns. hukkapuuta syntyisi vähemmän. Isoilla sahoilla parempilaatuinen sahatavara voi mennä vientiin jossa siitä saa paremman hinnan.
Suurtietäjä
Mikäli minä olen oikein ymmärtänyt niin nämä suuret kemiallisen metsäteollisuuden jättiläiset ovat vuosikymmenien aikana ohjanneet asiat tähän jamaan. Sellutehtaalle on eduksi kun tukkipuuhun nojaava teollisuus kuihtuu olemattomiin, näin on kuitupuutu sopivasti tarjolla. Minusta se on yksi suuri kusetus mikä tässä vuosien aikana on saatu tehtyä.
Aktiivijäsen
Joku muu kuin mutu-peruste tälle olisi hyvä olla.
Ihmiset ostaa huonekalunsa Ikeasta ja ne ei nykyään ole edes lastulevyä kuten ennen vaan paperimassaa.
Kotimainenkin huonekaluteollisuus on siirtynyt lähes 100% jalostettuun puumassaan, lastulevyyn ja hiukan kalliimmissa tuotteissa mdf:ään.
Vanerikin on kuluttajatuotteisiin jo liian kallista.
Forumilordi
Ei taida vaan korjata niitä virheitä, mitkä on syntyneet ensimmäisten 20 vuoden aikana.
Forumilordi
Huonekaluteollisuus on yksi, mutta rakennusteollisuus on sitten toinen puunkäyttäjä ja eikö puurakentamista pitäisi suosia. Tosin liimapuuta tekee sitten vaikka tulitikkuaskin kokoisista pätkistä.
Markkinataloudessa lopulta kuitenkin kysyntä ja tarjonta määrää. Kun teräksellä, betonilla, tiilellä yms. korvataan rakennuspuuta ja jos se vielä on edullisempaa niin ei sitä puuta useinkaan käytetä. Samalla tavalla käy kun muovia, lastulevyä yms. käytetään sitten muualla huonekaluteollisuudessa puun sijaan.
Mun mielestä ainakin yksityiset metsänomistajat haluaa siitä puusta parhaan mahdollisen tuoton ja tukki sen tarjoaa ihan sama millä tavoilla sitä kasvatetaan. Kuitupuun hinta ei vaan pysty kilpailemaan tukkipuun kanssa. Tukkien kasvamiseksi sitä kuitupuuta voi myydä harvennuksien yhteydessä, ei muuten. Jos kasvavassa, terveessä puussa on ainesta tukiksi niin ei sitä kukaan järkevä metsänomistaja myy ennen aikojaan kuitupuuksi kuin rahapulassa.
Hakkuumenetelmät on vuosien saatossa koneellistuneet. Enää ei puita korjata metsästä hevosella, kelkalla tai mönkijällä vaan ne on korvattu harvesterilla joka vaatii isomman tilan ja ajourat jolloin juurivaurioita ja kasvutappiota syntyy.
Aktiivijäsen
Pientalorakentamisessa puuta käytetään paljonkin. Paloturvallisuus - ym. määräykset ovat estäneet puukerrostalot tehokkaasti. Tässä lienee betoniteollisuus saanut lobattua asiat hienosti omalta kantiltaan mutta viime aikoinahan nuo syrjivät säännökset on purettu.
Tuossa on hyvä yleiskatsaus haasteeseen, olkoonkin että on 10 vuotta vanha.
https://docplayer.fi/7477185-Puutuot...ysnakymat.html
Edit: tässä myös valaisevaa infoa. Pölkky ei tee sitä kuuluisaa sellua mutta tarvitsee lähistölle sen sellunkeittäjän tai muun kuitupuujalostajan jotta bisnes on mahdollista.
https://docplayer.fi/158789-Quality-northern-wood.html
Palstajyrä
Kyllähän tuolla noita syitä kasvun hidastumiselle avattiin, siltä osin, kun tiedetään ja syykin on itsestäänselvä.
Vaikka lämpösummat nousee ja hiilidioksiid lisääntyy, niin ikuisesti ei puumäärä kasva, jos välillä ei hakata. Jos hakkuut lopetetaan ja ilmasto ei muutu, niin poistuma ja kasvu asettuu lopulta tasapainoon ja se tulee nimenomaan kavun hidastumisen myötä. Tällä hetkellä kasvu on poistumaa suurempi, josta suurin osa on hakkuiden ansiota, ilmastonmuutoksella on pieni osansa myös, mutta näin ei jatku loputtomiin. Tasapaino syntyy ennemmin tai myöhemmin hakkuumääristä ja metsän käsittelytavoista riippumatta. Hakattaessa yli kasvun metsät loppuu, hakattaessa alle kasvun metsät tulee niin vanhoiksi, että kasvu loppuu sen takia. Sopivasti hakattaessa tavaraa tulee ja metsät kasvaa sen mitä hakataan.Pohjois-Suomen metsien kasvun pienenemisen taustalla on myös se, että suuri osa metsistä on jo ohittanut ikävaiheen, jossa puuston kasvu on nopeinta.
https://www.luke.fi/uutinen/metsien-...nventoinnissa/
Kasvun hidastuminen näyttää liittyvän mäntyyn varsinkin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kuusen kasvu kompensoi hidastunutta männyn kasvua. Typen saanti voi olla yksi rajoittava tekijä. Sen on aikaisemmin todettu olevan erityisesti männyn kasvua rajoittava tekijä Pohjois-Euroopassa. Typen väheneminen johtuu mm. liikennepolttoaineiden puhdistumisesta. Ilmansaasteiden laskeumissa on todettu typen määrän pieneneminen.
Tuhkan ja typen yhdistelmän on todettu olevan hyväksi männyn kasvulle. Ravinteissa on tärkeää niiden riittävän saannin lisäksi tasapaino. Noissa ravinnetutkimuksissa on esim. havaittu että tuhkalla yksinään saattaa olla kasvuun jopa negatiivinen vaikutus. Sitten kun lisätään typpeä niin alkaa mäntykin kasvamaan paremmin.
https://tapio.fi/wp-content/uploads/...un-kasvuun.pdf
Kun kasvu lisääntyy typen riittävällä saannilla niin sitten voi kuitenkin käydä niin että kasvua rajoittavaksi tekijäksi muodostuukin esim. fosfori:
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/67...ssa+Euroopassa
Runsas typpi ja todennäköisesti myös lisääntynyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisäävät kasvua tiettyyn rajaan asti. Kasvua rajoittaviksi tekijöiksi voivat tällöin muodostua muut ravinteet, joita ei ole riittävästi käytettävissä.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit