Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
"Puutavaraa etsivälle rakentajalle myydään kuraa, ja siihen on kaksi syytä."


https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008324221.html

"Nyt hakataan metsiä, jotka on perustettu sotien jälkeen avohakkaamalla. Näissä metsissä on tähdätty koko ajan maksimaaliseen puun kasvuun. Se tarkoittaa pehmeämpää ja oksaisempaa puuta, joka on parhaimmillaan selluna, ei sahatavarana."
Sotien jälkeen tämä maa rakennettiin ja isot sotakorvaukset mm. Venäjälle maksettiin metsätalouden tuotteilla. Sotien jälkeen istutettujen taimikoiden aikana ei ole ollut tiedossa että lannoitteen eli CO2 määrä ilmakehässä kasvaa ja samoin lämpötila. Nämä tekijät yhdessä ravinteiden, valon ja veden kanssa määrittävät sen miten puu kasvaa. Kohtuullisen varmaa tällä hetkellä on että seuraavan 100v aikana puut kasvaa edelleen nopeammin ja puuraja siirtyy kauemmas pohjoiseen. Metsänhoitosuositukset sitten muuttuvat sen mukaan.

Muutokset liittyen puun kasvua lisääviin tekijöihin kuten CO2 ja lämmön lisääntymiseen ovat hitaita eikä ne näy hetkessä. Metsänhoitosuosituksissa on lisätty mm. havupuiden taimien istutustiheyttä kun tiedetään että puut tulevaisuudessa kasvavat nopeammin. Nämä muutokset esim. sahatavaran laadussa kuitenkin näkyvät vasta viiveellä useiden kymmenien vuosien päästä (70-100v) metsien hakkuissa kun niistä tukit korjataan pois ja sahataan käytettäväksi rakennuspuuna.

Oheisessa PG-tutkielmassa on tutkittu eri-ikäiskasvatetuista kuusikoista saatavan sahatavaran laatua ja verrattu sitä tasaikäiskasvatetusta kuusikosta saadun sahatavaran laatuun:

https://core.ac.uk/download/pdf/16390784.pdf

Sahatavaran laatuun ei hakkuutavalla (johon vaikuttaa kasvatustapa) ole oikeastaan merkitystä. Puu on kasvunsa kasvanut siinä vaiheessa kun se hakataan eikä siinä hakkuuvaiheessa voi enää mitään tehdä. Laatuluokkakin määräytyy monen muuttujan perusteella. Jotkut sahatavaran laatuominaisuudet on tasaikäiskasvatuksessa parempia kuin eri-ikäiskasvatuksessa ja päinvastoin.

https://www.luke.fi/blogi/metsanjalo...aineen-laatua/

Havupuiden ytimen ympärille muodostuvat ensimmäiset parikymmentä vuosilustoa ovat niin kutsuttua nuorpuuta, joka on tiheydeltään ja lujuudeltaan myöhemmin syntyvää aikuispuuta heikompaa. Sahatukin lujuuslaatu riippuukin ratkaisevasti nuoruusvaiheen järeyskehityksestä, johon vaikuttavat eniten käytettävissä oleva kasvutila ja kasvupaikan viljavuus. Ravinteikkaalle pellolle harvaan asentoon istutettu taimi kasvattaa varttuessaan jopa kymmenen kertaa leveämmän vuosiluston kuin ravinneköyhällä kankaalla. Sahatukki koostuu tällöin suurelta osin heikkolaatuisesta nuorpuusta, ja sen laatu on pilalla. On todennäköistä, että kuusisahojen havainnot koskevat juuri tällaisista vanhoista viljelymetsiköistä korjattua puutavaraa.
Puun runko koostuu seuraavista osista: ydin, nuorpuu, sydänpuu, pintapuu ja kuori. Sahatavaran laatuun varsinkin havupuissa vaikuttaa eniten ensimmäiset 15-20v eli ns. nuorpuun eli puun heikoimman aineksen muodostuminen puun ytimen ympärille. Nuorpuun osuus ei saa kasvaa liian isoksi ja tähän vaikutetaan erityisesti taimiston tiheydellä jolla pidetään nuoren puuston järeytyminen eli puun ympärysmitan kasvu maltillisena (nuorpuun osuus pienempänä). Kun taimikko on tiheää puut kilpailee keskenään valosta, ravinteista ja vedestä. Puu kerää valoa varsinkin latvusoksien välityksellä (kurkottaa kohti taivasta), erityisesti mänty tarvitsee paljon valoa. Samalla puu kasvaa sekä pituutta että järeyttä kun se juurten ja pintapuun välityksellä saa ravinteita ja vettä maaperästä. Pituuskasvu suhteessa järeytymiseen on suurempaa kun kilpailua varsinkin valosta syntyy.

Sahatavaran laatuun ja hintaan liittyen olisi ihan hyvä jos laatu olisi merkittävämpi tekijä. Sahoillakin on eroa, sahapuustakin n. 60% pystytään hyödyntämään, loppu menee muuhun käyttöön. Pienemmät sahat saattaa kuitenkin sahata suuremman tuoton vuoksi niin että ns. hukkapuuta syntyisi vähemmän. Isoilla sahoilla parempilaatuinen sahatavara voi mennä vientiin jossa siitä saa paremman hinnan.