Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
^ näemmä riittävällä mielikuvituksella saa petusteltua mitä vaan. Hömötintithän suorastaan tuntuu odottavan avohakkuita.

Ja kuten HS:n artikkelissa todetaan se metsän palaminen tuottaa lopulta sellaista hyvää jota avohakkuista puuttuu.

Tsekkaa muuten mitä Virkkala sanoo näistä ihannoimistasi talousmetsistä…
Ha-ha-ha. Oliks toi Hesarin juttu joku aprillipila, Metsien puut polttamalla metsien maaperän hiilivarastot nousuun ? Puun polttaminen on ilmastoteko :-)

Virkkala on ihan ok sen tutkimusartikkelin perusteella jonka linkkasin. Siinä oli ihan asiaa liittyen hömötiaisen ja muuttolintujenkin siirtymiseen kohti pohjoista ja mitkä tekijät sitä aiheuttaa. YLE näköjään oikoi juttuja ja jätti asioita kertomatta liittyen siihen artikkeliin mutta ei se mua haittaa.

En tiedä onko tuo YLE juttu Virkkalasta ja talousmetsistä ihan yhteen Virkkalan ajatusten kanssa, vähän epäilen. Virkkala on tutkija jolla on kompetenssia mutta onko jutun kirjoittaneella toimittajalla kompetenssia tulkita oikein Virkkalan juttuja ? Talousmetsä ja sen erilaiset käyttötapausmallit ja kasvatustavat ovat aika moninaisia. Asioita voi tehdä monella eri tavalla ja lisäksi erilaisiin tapoihin liittyen hyvin, huonosti tai jotain siltä väliltä. Samaan lopputulokseen voi päästä myös monilla eri tavoilla. Mä luulen että Virkkala ymmärtää asioita enemmän mitä tuo YLE artikkeli sanoo. Metsäntutkimuksella on Suomessa on hiton pitkät perinteet ja osaamista löytyy ihan valtavasti.

Mulla itsellä on se hytinä että tiedän metsästä, metsien kasvamisesta, hoidosta, metsien luontoarvoista, metsien eläimistä jne. ehkä keskimääräistä enemmän ihan omien käytännön kokemusten perusteella joita elämän aikana on kertynyt. Lisäksi tulee luettua jonkin verran alaan liittyvää tutkimusta. Enkä ole metsäyhtiöiden agenttikaan. Hyvää keskustelua täällä välillä, mutta esim. HS ja YLE juttujen linkkaaminen ei mielestäni oikein täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.

Aika monella tuntuu olevan kyllä se käsitys että metsien taloudellinen hyödyntäminen olisi aina jotenkin vastakkain luontoarvojen, luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden ja vaikka sukupolvien välisen jatkuvuuden kannalta. Kärjistetysti vaikka hakkuutapoihin liittyen avohakkuu on iso kuollut kenttä ja vanha aarnimetsä on todellinen aarre tai että nuoressa talousmetsässä on puissa päällyskasvillisuutta paljon vähemmän kuin nuoressa ei-talousmetsässä. Mistähän puu tunnistaa että sitä joskus käytetään niin että joku tekee sillä rahaa jos kasvuolosuhteet ovat muutoin samat ? Mun mielestä tehdään aika isoja yksinkertaisuuksia ja oijotaan aika paljon mutkia, mutta näillä mennään.