Avohakattu alue metsässä tai avohakkuun kaltainen alue - ei enää kasvavaa, pystyssä olevaa metsää - on osa metsämaan kiertokulkua kun puilla on oma, rajallinen elinkaarensa. Metsässähän on muutakin kun kasvavia puita eli alikasvos johon sisältyy mm. pensaita kuten kataja, pajut jne. puiden taimia ja varpuja, saniaisia, marjoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alikasvos
Luonnollisia avohakkuun kaltaisia alueita syntyy esim. metsäpalojen tai myrskyjen seurauksena kun koko puusto tuhoutuu tai kaatuu isoilta alueilta äkillisesti.
Toinen ns. metsänhoidollinen toimenpide missä avoimia alueita syntyy on ns. jaksollinen metsänkasvatus. Jaksollisessa metsänkasvatuksessa jakson lopussa tehdään ns. päätehakkuu jossa täyteen mittaansa kasvaneet tukkipuut korjataan pois. Sitä ennen on puuston elinkaaren aikana tehty muutama harvennushakkuu jossa on poistettu metsästä huonompaa, heikosti kasvavaa ainesta kuitupuuksi ja mahdollistettu samalla niiden tulevien tukkipuiden hyvä kasvu. Päätehakkuun jälkeen alueelle istutetaan sitten yleensä uudet taimet ja seuraavan puusukupolven elämä alkaa. Istutus on aika hyvä tapa uudistaa metsää koska ne taimet on jalostettu geneettisesti parhaiden puiden ja niiden risteytyksen siemenistä. Jalostuksessa suositaan puita, jotka selviävät hyvin monenlaisissa ilmasto- ja maaperäolosuhteissa.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonva...etsanjalostus/
Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa taas hakkuita tehdään useammin ja metsästä poimitaan vähän väliä vähän kaikenlaisia puita mutta metsä säilyy koko ajan enimmäkseen peitteisenä. Joitain pienempiä lohkoja voidaan hakata paljaaksi. Metsä siementää itse itseään eli keinosiemennystä ei yleensä käytetä.









Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit