Pekka Torvisen tänään Hesarissa ilmestynyt essee Keinotekoinen maailmamme on hyvin ajateltu ja kirjoitettu. Harmillista, että se on tarjolla vain HS-tilaajille. Tässä siksi muutama lainaus.

Torvinen lähtee liikkeelle varsin kaukaa ja historiallista katsantoa ymmärtäen:

"ENNEN luonto oli ihmisen suurin vihollinen, kammottava paikka täynnä kauhuja. Luonto käytännössä kutsui kukistamaan itsensä.Muinaisen runoelman sankari Gilgamesh ei voinut kuvitella mitään kunniallisempaa kuin koskemattoman metsän tuhoamisen. Vanhassa testamentissa erämaa on jumalaton paikka, anti-Eeden.

Amerikan valloituksen aikaan luonnon kanssa enemmän tai vähemmän harmoniassa eläneet alkuperäiskansat käsitettiin osaksi luontoa, ja koska luonto oli tehty alistettavaksi, myös alkuperäiskansat saattoi täten alistaa."

Torvinen kuvaa karuja keissejä ja etenee pohdinnoissaan yksilön rooliin:

"Vuoto [maakaasuvuoto USA:ssa 2015] oli hälyttävä esimerkki siitä, miten ilmasto lämpenee ikään kuin vahingossa. Neljän kuukauden aikana vuoto lämmitti ilmastoa yhtä paljon kuin noin kaksi miljoonaa bensakäyttöistä autoa lämmittää sitä vuodessa. Vuoto lämmitti ilmastoa nopeammalla tahdilla kuin Armenia, Georgia tai Kenia lämmittävät tällä hetkellä.

Silti juuri kukaan ei välittänyt, ei yhtiön tai Yhdysvaltojen tasolla eikä varsinkaan kansainvälisesti. Mitä nyt yhdestä vuodosta, kun päästöjä on kaikkialla. Mitä yhdestä Suomesta, kun isompia päästäjiä on ympäri maailmaa? Mitä väliä lomalentomatkallani on, sehän on vain yksi lento?"

"RICHIN kirja [Second Nature: Scenes From a World Remade, jota Torvinen tarkastelee laajemminkin] on enimmäkseen loistavaa journalistista kirjoittamista. Kertoessaan taisteluista tehotuotantoa tai suuryrityksiä vastaan se kuitenkin rakentaa perinteisiä tarinoita sankareineen ja konnineen. Tällainen narratiivi ei tunnu koskaan pääsevän tarpeeksi pitkälle, kun puhutaan ilmastokriisistä.


Päällemme langenneen katastrofin suuruus on nimittäin niin valtava, että on vaikea käsittää, että lopulta kyse on nimenomaan meistä yksilöinä. Yksilöistä, jotka tekevät päätöksistään suurimman osan puoliautomaattisesti, tiedostamatta niiden vaikutuksia, koska yhden teon vaikutus on niin minimaalinen.

Mutta siellä se vaikutus on! Se on termostaatin säätämisessä, se on kaasuhellan käytössä, se on teflon-pannussa, jonka valmistamisessa käytettyä myrkyllistä PFOA-kemikaalia on käytännössä jokaisen elimistössä, se on uuden älypuhelimen ostamisessa, se on automatkassa mökille, se on modernina ihmisenä elämisessä ylipäätään."