"Gravel Grinding" -fillarit

[paaton]

Sama juttu se on vähän kaikessa. Renkaissakin. Koko lenkin loppunopeuteen merkitys on suht pieni. Kannattaakin valita aina sellaista fillaria/rengasta millä tykkää ajaa.

Tai sitten ajaa fillarilla joka sattuu löytymään ja renkailla jotka on paikallaan. Fillarin käytökseen tottuu aika äkkiä ja toiset renkaat on toisessa kohtaa hauskoja.
Eilen ajoin lenkin 40mm slikseillä ja niiden kanssa on kyllä hauskuus aika kaukana mutkaisilla hiekkateillä. Liukkailla poluilla jopa pelottaa. Sitten taas isolla soratiellä ja asfaltilla nuo ovat aika makeat.

[stenu]

Alustan laadusta riippumatta lenkkivauhtinen soranjauhanta on ajoteknisestikin iisiä verrattuna cyclocrossiin harrastelijavauhdeillakaan, joten sekin pienentää kalustoerojen merkitystä soralla.

E: Juu ja teidän elisen lenkin kaltaisella vedolla sliksit varmaan kuitenkin vähän säästää voimia noin niinkuin keskiarvoisesti

[stenu]

Fsa:n tärinää vaimentava gravelstemmi Eurobikesta. Kaikkea sitä yritetään keksiä lääkkeeksi ylikoviin etupäihin.

[MAS]

Sähkövaihteet vs. mekaaniset: Mikä olisi mekaaninen vaihtoehto jos haluaa graveliin saman käyttöliiittymän kuin SRAM eTAP Force antaa: isot kevytkäyttöiset läpyskät selkeällä tuntumalla joissa yksinkertainen ylös yhdellä-alas toisella logiikka? SRAM mekaanisella ajelin hetken, ei tykkää ranne eikä sormet kylmällä kelillä pitemmällä lenkillä. Maantiefillarissa on Shimanon mekaaninen, en pidä gravelissa rymytessä siitä (tuntumasta) että jarrukahva heiluu (hallitsemattoman) vapaasti, maantiellä se on ok. En tunnista tässä mitään markkinamiesten vaikutukselle taipumista "sähkö on tulevaisuutta", ainoastaan kysymyksen käyttöliittymästä vaihteisiin joka sopii omiin kätösiin paremmin. Preferenssini olisi itseasiassa mekaaninen, kuten on maastureissani, mutta droppitangolle tuo ei vain onnistu.

Samankaltainen käyttöliittymä-asia on levyjarrut (+ roottorin koko) vs. vannejarrut. Maasturissani olen tottunut siihen että iso 205mm etulevy pysäyttää fillarin tehokkaasti & kevyellä yhden sormen tuntumalla ja tarkalla modulaatiolla, ja samalla tapaa oli vanteet sitten tuoreeltaan uitettu kurassa tahi ei. Turvallisuudenkin takia haluan graveliin saman tuntuman. Tiukoissa paikoissa kun reaktiot tulevat selkäytimestä, enkä haluaa niissa arpoa joko liian hennon jarrutuksen (aloituksen) puolelle saatikka sitten kouraisemaan liian isolla puristuksella. Ts. en oikein hahmota vääntämistä siitä millä jarrutyypillä fillari pysähtyy - kaikilla tolkullisilla vaihtoehdoilla varmasti pysähtyy, minua kiinnostaa vain onko tuntuma konsistentti eri pyörieni välillä. Tämä osaltaan osuu myös geometriaan, jos on tottunut tietyntyyppiseen, omassa tapauksessani semi-loivaan keulakulmaan ja reiluun trailiin, niin helpottaa kun gravel ja eri maasturini ovat samasta puusta - ei tule niin herkästi niitä ylläreitä mihin Stenukin taisi viitata kun Stigmata taannoin luisti kurvissa alta.

[Qilty]

^Sitte sun varmaa tarvii ajaa gravelit niillä maastureilla.

[Qilty]

Fsa:n tärinää vaimentava gravelstemmi Eurobikesta. Kaikkea sitä yritetään keksiä lääkkeeksi ylikoviin etupäihin.

Varsinkin kun samaan rahaan saa oikeasti joustavan ja toimivan Redshift shockstopin

[nure]

^^Siis tullaanko taas siihen tilanteeseen että täysjäykkä maastopyörä on gravel...?

[MAS]

^Sitte sun varmaa tarvii ajaa gravelit niillä maastureilla.

Taisi mennä tuo viestini pointti ohitse. Tai ainakin meni toiseen suuntaan. Palstapyöräily tosin onkin se haastavin osa lajia.

Nimim. erinomaisen tyytyväinen graveliinsa, jossa ei ole suoraa tankoa eikä tule koskaan olemaankaan

[stenu]

Mutta noista muutamista kompromisseista huolimatta kyllä tosta Stiggystä kuitenkin diggaan. On se ihan kiva pyörä ajaa sen tyyppiseksi pyöräksi ja ymmärrän kyllä senkin miksi jotkut tykkäävät sen tyyppisistä pyöristä enemmän kuin jonkun muun tyyppisistä. Oli ihan kiva sadekelilenkki tänään ja vaikka teräspyörä olisi ollut kunnossa, olisin varmaan lähtenyt Stigmatalla ennemmin tohon keliin. Oli hyvin happea ilmassa ja pari ylämäki-pb:täkin irtosi Stiggyllä vihdoin. Jos olisin kovempi kuski, tykkäisin tommosesta jäykästä muovipyörästä varmaan vielä enemmän. Rauhallisiin setämieslenkkeihin muun tyyppiset on kivempia.

Jarruasiasta olen kuitenkin aavistuksen eri mieltä Mr. Masin kanssa. Perus-gg-lenkkeilyssä jarruille tulee käyttöä sen verran vähän, että levyt ei pysy lämpiminä eikä siten myöskään kuivina. Sateella märillä levyilläkin tulee hetken viive, ennenkuin jarrut ottavat kiinni kunnolla, joten ei ne poikkea mitenkään olennaisesti hyvistä vannejarruista siinä mielessä. Ainakaan noilla Rivaleilla ja 160 mm levyillä ei jarrujen tuntumassa eikä tehossakaan ole mitään niin isoa eroa MiniMotoihin nähden, että silläkään olisi käytännössä juurikaan merkitystä.

[Qilty]

Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.

Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.

[MAS]

...
Jarruasiasta olen kuitenkin aavistuksen eri mieltä Mr. Masin kanssa. Perus-gg-lenkkeilyssä jarruille tulee käyttöä sen verran vähän, että levyt ei pysy lämpiminä eikä siten myöskään kuivina. Sateella märillä levyilläkin tulee hetken viive, ennenkuin jarrut ottavat kiinni kunnolla, joten ei ne poikkea mitenkään olennaisesti hyvistä vannejarruista siinä mielessä. Ainakaan noilla Rivaleilla ja 160 mm levyillä ei jarrujen tuntumassa eikä tehossakaan ole mitään niin isoa eroa MiniMotoihin nähden, että silläkään olisi käytännössä juurikaan merkitystä.

Mielenkiintoista olisi päästä koittamaan tuollaisia MiniMotoja jotta saisi tuntumaa miten paljon vannejarruja saatiin vielä kehitettyä siitä mitä ehti nähdä vanhalla cx:llä jonka kanssa jarrujen kanssa tuli jonkin verran askarreltua. Ei sillä että se valintoja muuttaisi kun maailma on nyt levyihin liikkunut niin lisävaivaa tulisi vastavirtaan kulkemisesta. Mulla muuten Force ja 180mm laikka edessä gravelissa.

Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.

Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.

Niin eihän niillä saavuta oikein mitään, paitsi juuri sen mitä olin hakemassa. Mistä rautalangasta se pitäisi nyt vääntää.

Toisilla hyvinkin riittää adaptaatio-kyky maksimoimaan lajikohtainen suorituskyky millä vaan välineellä joka takapuolen alle tuupataan. Meille joille on hiukan pienemmällä kauhalla annosteltu kelpaa hyvinkin tälläinen pieni oikaisu jossa minimoidaan ne erot jotka voidaan. Kyllä tuon graveloinnin, luomu-maasturilla pärräämisen ja sähkö-Levolla röllipoluilla rälläämisen väliin jää itselle ihan tarpeeksi stimuloivaa variaatiota.

[Fuuga]

Maastossa, jossa pyörä pitää saada pysymään paikoillaan vaikeissa asennoissa, levyillä on puolensa. 11 v cyclolla ympäri vuoden ei ole tuonut tarvetta levyille jarrurustehojen takia. Kaupungissa saattaisi kehät jäätyneenä tulla tarvetta tehokkaammalla jarruttelulle mutta että gravellilla. En muista.


--
Murphy elää!

[Qilty]

Mielenkiintoista olisi päästä koittamaan tuollaisia MiniMotoja jotta saisi tuntumaa miten paljon vannejarruja saatiin vielä kehitettyä siitä mitä ehti nähdä vanhalla cx:llä jonka kanssa jarrujen kanssa tuli jonkin verran askarreltua. Ei sillä että se valintoja muuttaisi kun maailma on nyt levyihin liikkunut niin lisävaivaa tulisi vastavirtaan kulkemisesta. Mulla muuten Force ja 180mm laikka edessä gravelissa.



Niin eihän niillä saavuta oikein mitään, paitsi juuri sen mitä olin hakemassa. Mistä rautalangasta se pitäisi nyt vääntää.

Toisilla hyvinkin riittää adaptaatio-kyky maksimoimaan lajikohtainen suorituskyky millä vaan välineellä joka takapuolen alle tuupataan. Meille joille on hiukan pienemmällä kauhalla annosteltu kelpaa hyvinkin tälläinen pieni oikaisu jossa minimoidaan ne erot jotka voidaan. Kyllä tuon graveloinnin, luomu-maasturilla pärräämisen ja sähkö-Levolla röllipoluilla rälläämisen väliin jää itselle ihan tarpeeksi stimuloivaa variaatiota.

Mä ymmärrän kyllä hyvin että vannejarruja ei halua. Taikka mekaanisia levyjä. En ole onneks kummillakaan joutunut ajamaan teini-iän jälkeen.

Mutta meinasinkin sitä että vaikka isolla laikalla olis gravelissa jollain tapaa helpompi säätää tehoa, niin ei se siinä sun mainitsemassa ylläritilanteessa todennäköisesti auta mitään, suhina vaan alkaa kuulua takarenkaasta, ja hyvällä säkällä myös edestä.


Ja lisäyksenä sellanen että jos haluat niiden toimivan näppärästi yhdellä sormella, ja pysähtyvän ilman että tarvii kahva vetää tankoon asti, niin ilmaus auttaa. Kahvan etäisyyden säätö vaan lähelle tankoa ennen ilmausta. Tällä systeemillä sramista sai ainakin sellaisen että kahvan liike ei ole pitkä.

[paaton]

Miksi ei? Niissä jarruissa on sellaiset kahvat joilla painetta voi säätää. Tarpeeksi kun jarruttelee, niin oppii toimimaan niissä ylläritilanteissakin.

Jos jarruissa on hyvä tuntuma, niin voit esimerkiksi lukita takasta ja kääntää fillaria noin. Etusta ei tietysti kannata lukita ja tuohonkin auttaa paljon se hyvä tuntuma.

[paaton]

Mutta tämä levyjarru vs vannejarru juttu on jo kyllä aika väsynyttä. Noita ei vaan gravelleihin enää ole. Mieluummin voisi miettiä, saako nelimäntäisistä jotain hyötyjä. Itseäni kiinnostelisi hopen rx4 satulat.

[F. Kotlerburg]

Ei kun kyllä tää jankkaus kannattaa aina vaan ja uudestaan.

[hitlike]

Mutta tämä levyjarru vs vannejarru juttu on jo kyllä aika väsynyttä. Noita ei vaan gravelleihin enää ole. Mieluummin voisi miettiä, saako nelimäntäisistä jotain hyötyjä. Itseäni kiinnostelisi hopen rx4 satulat.

Saahan noita, just kasasin uuden fillarin Shorty Ultimate cantijarruilla. Toisessa on Forcen hydrauliset niin tehossa ei juuri eroa ole, mutta Shortyt voi epäonnen sattuessa huoltaa vaikka polun varressa.

Minimalismi kiehtoo pyöräilyssä, siksi esim moni tykkää että liikkuvia osia ja tekniikkaa on mahdollisimman vähän. Tämä asenne on havaittavissa yleisimmin pyöräilijöissä kenen pyöräilytaustasta tai nuoruudesta löytyy esim fiksikulttuuria.

[stenu]

Mutta tämä levyjarru vs vannejarru juttu on jo kyllä aika väsynyttä. Noita ei vaan gravelleihin enää ole.

No se on juurikin näin ja onneksi se en ollut minä, joka keskustelun tällä kertaa aloitti

Ei vannejarruissa uuteen pyörään ole järkeä muutoin kuin siinä tapauksessa, että haluaa mukavakulkuisen teräskeulan tai jos on lähdössä kiertämään maailmaa sivistyksen ulkopuolelle. Muuten niissä ei juurikaan ole mitään järkeä. Mukavakulkuisen teräskeulan saaminen taasen nykymaailmassa vaatii vähän harrastuneisuutta. Tietäjät tietää, muut ajaa sellaisilla pyöräillä kuin kaupasta saa.

[stenu]

Minimalismi kiehtoo pyöräilyssä, siksi esim moni tykkää että liikkuvia osia ja tekniikkaa on mahdollisimman vähän. Tämä asenne on havaittavissa yleisimmin pyöräilijöissä kenen pyöräilytaustasta tai nuoruudesta löytyy esim fiksikulttuuria.

Mä muistan muuten sellaisen ajan, kun oli ”hienoa” saatuani Australiassa asuvalta kummitädiltäni meidän ala-asteluokan ensimmäisen digitaalisen kellon tuliaisina. Mekaaniset oli normi. Nykyään on vähän toisin päin. Fillarit tulee vaan noin nelkyt vuotta perässä

Mutta ihan oikeasti siihen nähden, miten kauan ja joka paikassa elektroniikka on jyllännyt ja miten itsestäänselvyys se on nykyään kaikkialla, on lähinnä hämmästyttävää, että pyörien elektronisoituminen on kestänyt niin tolkuttoman kauan.

[Qilty]

Miksi ei? Niissä jarruissa on sellaiset kahvat joilla painetta voi säätää. Tarpeeksi kun jarruttelee, niin oppii toimimaan niissä ylläritilanteissakin.

Jos jarruissa on hyvä tuntuma, niin voit esimerkiksi lukita takasta ja kääntää fillaria noin. Etusta ei tietysti kannata lukita ja tuohonkin auttaa paljon se hyvä tuntuma.

Mitä väliä jarru tuntumalla on jos rengas on lukossa?

Muoks. Myös etusta lukitsemalla voi kääntää fillaria...

[stenu]

Dan Chabanov SuperSixistä: ”The things that make the EVO an excellent cyclocross bike also make it a great “fast” gravel bike.”

[K.Kuronen]

Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.

Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.

Mä menin toiseen suuntaan ja pienensin levyä takana: eteen jätin 160-millisen, mutta taakse pudotin 140-milliseksi. Ratkaisu oli omaan ajooni todella hyvä: kun kahvoista puristaa, niin perä lukittuu (soralla) selvästui aiempaa myöhemmin.

Koin perän lukittuvan tarpeettoman helposti 160-millisellä ja levyn pienentäminen oli helppo ratkaisu. Tietenkin olisin voinut opetella jarruttamaan, mutta säästin vaivaa ja oikaisin.

Edessä ja takana on nyt kaikissa kiekoissa RT-800:t ja paloina Ultegran satuloissa on L04C:t.Olen tykännyt.

[Qilty]

Mä menin toiseen suuntaan ja pienensin levyä takana: eteen jätin 160-millisen, mutta taakse pudotin 140-milliseksi. Ratkaisu oli omaan ajooni todella hyvä: kun kahvoista puristaa, niin perä lukittuu (soralla) selvästui aiempaa myöhemmin.

Koin perän lukittuvan tarpeettoman helposti 160-millisellä ja levyn pienentäminen oli helppo ratkaisu. Tietenkin olisin voinut opetella jarruttamaan, mutta säästin vaivaa ja oikaisin.

Edessä ja takana on nyt kaikissa kiekoissa RT-800:t ja paloina Ultegran satuloissa on L04C:t.Olen tykännyt.

Mäkin noita 140mm miettinyt, mutta koska mulla on vanha paska missä on IS korvakkeet niin pitäs adapterit etsiä, enkä ole edes varma onko sellaisia IS-PM 140 palikoita olemassa. Ja koska yleensä on jotkut huonot palatkin niin eipä ne pyytämättä ole lukkiutuneet tähänkään asti, paitsi nyt jossain väärinpyöräilyssä

[nure]

^Itsellä myös 140/160 kombinaatio Spyre SLC:n kavereina ja ihmettelen että mitä suuremmalla jarruteholla tekisin?

[MAS]

Mä menin toiseen suuntaan ja pienensin levyä takana: eteen jätin 160-millisen, mutta taakse pudotin 140-milliseksi. Ratkaisu oli omaan ajooni todella hyvä: kun kahvoista puristaa, niin perä lukittuu (soralla) selvästui aiempaa myöhemmin.

Koin perän lukittuvan tarpeettoman helposti 160-millisellä ja levyn pienentäminen oli helppo ratkaisu. Tietenkin olisin voinut opetella jarruttamaan, mutta säästin vaivaa ja oikaisin.
...

Tuohan oli ihan looginen muutos. Jos tuntuma ei ollut haluttu niin sitten muokattiin. Laikan koon vaihdon lisäksi tuon voi tehdä myös hassaamalla rahaa kevennys-roottoreihin, monella niistä on varsin hilpeä vaikutus hidastuvuuteen ;=)

Jotta ei aihe jää nyt pyörimään turhaa palstatilaa syömään, niin kertauksena vielä että pointtini ei ollut että "iso on parempi" vaan että heikolla adaptaatio-kyvyllä (tm) varustetulle on etua siitä että kaikissa fillareissa tuntuma on about sama, oli se sitten yhden sormen hienovarainen hipaisu tai vähän reilumpi kouraisu - kyllä se fillari noilla kaikilla keskimäärin pysähtyy kuitenkin. Ja tämä tuntumajuttu kattaa toki nuo yllämainitut osa-alueet eli mm. vapaa vedon (bite point), vaadittu voima ja matka bite pointin jälkeen jne. Soratiellä ajaessa näillä nyt on harvemmin mitään väliä, mutta ainakin allekirjoittaneella on ollut maasturilla alamäissä paikoin touhukkaita hetkiä kun toisessa maasturissa oli pitkä vapaa veto ja sitten tarrasi kevyellä voimalla & lyhyellä matkalla, kun taas toisessa maasturissa oli juuri toistepäin - Vedät kevyesti, mitään ei tapahdu, sitten vähän reilummin puristusta kerralla...

[Kuminauha]

Ite miellän tehokkaat jarrut juuri sillä, että pienellä kahvavoimalla tulee paljon jarrutusvoimaa. Kiva kun saa voimakkaitakin jarrutuksia yhdellä-kahdella sormella kahvaotteella. Tämä ainaki GRX-400 160mm levyillä

[Adrift]

Dan Chabanov SuperSixistä: ”The things that make the EVO an excellent cyclocross bike also make it a great “fast” gravel bike.”

Muuten kyllä kiinnostavan näköinen pyörä, mutta jotenkin tuo Cannondalen ai offset -takahaarukka epäilyttää. Mahtaako tuosta oikeasti olla jotain hyötyä vai tekeekö vain elämän vaikeammaksi?

[Hebe]

Muuten kyllä kiinnostavan näköinen pyörä, mutta jotenkin tuo Cannondalen ai offset -takahaarukka epäilyttää. Mahtaako tuosta oikeasti olla jotain hyötyä vai tekeekö vain elämän vaikeammaksi?

Ai:stä olisi niin huollissaan, sen kanssa tarvi säätää kuin uusia kiekkoja hankkiessa. Bb30 keskiöstä ennemmin jättäisin ostamatta, omassa superX meni keskiö takuuvuoden aikana kolmesti (n. 3000km välein) ja sitten vaihtu pyörä.

[paaton]

Ai:stä olisi niin huollissaan, sen kanssa tarvi säätää kuin uusia kiekkoja hankkiessa. Bb30 keskiöstä ennemmin jättäisin ostamatta, omassa superX meni keskiö takuuvuoden aikana kolmesti (n. 3000km välein) ja sitten vaihtu pyörä.

Ei tuossa taida olla bb30 keskiöitä enää. Pf30a kaiketi, eli normi pressfitti vähän leveämpänä mallina.

[timoht]

Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.

Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.

Eli kuten minä. Myin kesällä pois -11 kuitumaantiepyöräni ja -20 nestelevarigravelini. Hommasin tilalle -12 alusyklon johon alkuperäisten cantien tilalle vaihdettu Trp v-jarrut. Tehoo riittää enemmän kuin tarpeeksi. Mistään modulaatioista mitään tiedä. 5 kiekkosarjaa erilaisilla rengastuksilla joka lähtöön, vaihto minuutin homma ilman jarrusatuloiden säätelyä.
Vähemmän on enemmän...