Tuolta löytyy 13-26 ja 14-28 https://www.bike-components.de/en/Ca...Cassette-p459/Alkujaan tämän lähetti #78
Vakiovieras
Tuolta löytyy 13-26 ja 14-28 https://www.bike-components.de/en/Ca...Cassette-p459/
Aktiivijäsen
Käsittääkseni ei mitään haittaa, jollei siirtymistä enempi hiilaripuolen energioihin katso sellaiseksi. Jos mulla olisi tuollainen lenkkimaasto, jossa voisi erityisesti pitkät mäet välillä tuupata täysiä, niin kyllä ne hyödyntäisin. Hyvä treenimäki edessä - nyt pitää ajaa mahdollisimman hiljaa se ylös - kuulostaa hassulta. Toki sitten miettii enempi kokonaisrasituksen kautta, pitääkö jotain keventää. Menee se hiihdossakin mäet punaiselle ja hyvin toimii. Liikaa nykyään hifistellään.
Jäsen
Jeps kiitos. Ei ole pitkä aika kun katsoin noi saksan kaupat ja eioota oli vain tarjolla.
Sitä kun koittaa ajaa peekoota ja paljon mäkiä lenkillä, niin ei meinaa malttaa olla tuuppamatta...Mutta sitä tuuppausta tulee väkisin maastolenkeillä, jossa ei yksinkertaisesti pääse juurakkomäistä polkematta täysillä. Tuntuu että väkisin pitää pk lenkillä "jarrutella" ettei karkaa sykkeet. Tähän kyllä vähän auttaa jos saa välitystä kevennettyä ja ei tarttee heti putkelle hypätä.
Vakiovieras
Kyllä kunnon karttuessa ne sykkeet pysyy niissä mäissäkin pk-alueella jollei nyt hullunlailla tykittele.
Chuck Norris doesn't use Facebook or Twitter, he's already following you.
Vakiovieras
Tässä asiaa pohtiessani olen tällä hetkellä sillä mielellä, että syke ei ole yksinään riittävä mittari pk-lenkkiä määrittämään. Perustelen kantaani kuvalla.
Kuvassa siis "pk-lenkki". Alin vihreä katkoviiva on aerobinen kynnysteho. Ja ylempi vihreä katkoviiva on 5 min maksimiteho (~VO2max-teho). Punaisella katkoviivalla merkitty viiva on testattu aerobinen kynnyssyke. Tällä kevyellä lenkillä on menty rauhallisesti, kunnes vastaan tuli menohaluja yllyttävä pieni tömpäre. Tämä aikaansai ~30 sekunnin tehopurskeen (=Section #5), jossa keskiteho oli 110 % VO2max-tehosta. Haluan kiinnittää huomion samanaikaiseen sykkeeseen: Syke pysyy alle aerobisen kynnyksen. Eli jälkikäteen sykkeen perusteella tätä tehon karkaamista kevyeltä alueelta ei ole helppo löytää.
Kuulen vastalauseiden myrskyn: Mitä siitä, jos 3 h lenkistä yksi 30 sekunnin ylämäen hieman irrottelee? Vastaan: Yksi ei niin haittaisikaan, mutta useimmiten kyse on asenteesta. vastaavia 15 - 60 sekunnin mäkiä saattaa tuntiin tulla 10 kpl, ja 3 h lenkillä kumuloitunut >100 % VO2max-tehoalueella vietetty aika saattaa olla 15 - 20 min. Saman verran kuin täysmittaisessa intervallihajoituksessa. Ja lenkin sykekäyrää katsellessa voidaan jälkikäteen katsoa, että ei juurikaan aerobista kynnystä ylitetty.
Vaikka hapenkulutuksellisesti ei ollakaan käyty siis missään maksimilukemissa, tällaisen lenkin kumuloituneet intervallit nostavat happamuutta (laktaatteja), väsyttävät hermo-lihasjärjestelmää ja pidentävät huomattavasti palautumisaikaa lenkistä. Ja kun jokainen lenkki tehdään samalla tavalla, ei viikkoon tule yhtäkään helppoa päivää.
Siksi suosin "helpot päivät helppoina, kovat kovina" -periaatetta. Ilman kevyitä päiviä ei kehitystä tule eikä kovia päiviä jaksa tehdä niin kovaa.
Eikä ainoa keino huomata tätä ongelmaa ole mittareiden lisääminen sykemittarista tehomittariin. Se on yksi tapa. Toinen tapa voisi olla lainata kahdeksi viikoksi tehomittaria. Se, että tehomittarilla avaa silmänsä mitä "kevyillä" lenkeillä tapahtuu voi olla opettavaista. Viimeiseksi voi ihan kuunnella omia tuntemuksia rehellisesti. Jos päättää, että on helppo päivä, niin tekee siitä sellainen.
Moottoriturpa
Justiinsa samaa mieltä montoren kanssa. Niillä lyhyillä mäillä nyt vaan on väliä, jos on tarkoitus kehittää aerobista kuntoa.
Olen tuota useammallekkin kaverille selittänyt. Sieltä tulee vastapalloon, mutkun sykkeet, mutkun ei tuntunut pahalta. Sitten katsotaan kadenssi ja tehodataa. Hirveää hakkausta. Ei mene vieläkään perille. Viimeisenä näytän stravasta tehopalkit, joiden mukaan pitkällä pk-lenkillä ollaan oltu 20min anaerobisen tehon alueella.
Kannattaa miettiä, miksi seuraavana päivänä on jalat hellänä. Onnistuuko se oikeasti kova tehotreeni? Oho, eikö?
Jäsen
Monteren selvitys tuntuu aivan järkeen käyvältä.
Toinen kysumus olis vielä että miten jos päivän pk lenkin jakaa kahteen osaan. Aamulla töihin tunnissa ja takas kahdessa. Onko vaikutus sama vai täysin eri, kuin ajaa illalla 3h pk lenkin?
Moottoriturpa
Tuotakin on kai tutkittu ja käsittääkseni suositellaan ajamaan pk kerralla. Itse lähden tässäkin palautumisen kannalta. Palaudun töissä hyvin ja yritän jatkaa yön aikaista palautumista ajamalla aamulla mahdollisimman kevyesti duuniin.
Vaikka en noin muuten garminin datoihin hirveästi luota, niin minusta se kertoo hyvin milloin kroppa palautuu. Jos treenat illalla kovaa, niin palautuminen alkaa vasta 4-5 aikaan aamuyöllä. Jos ajat aamulla pari tuntia reipasta peekoota, niin olet todennäköisesti väsynyt kun lähdet töiden jälkeen ajamaan toista lenkkiä. Eli itse yritän maksimoida palautumisen.
Yligentlemanni
Campalla on nykyisin 11-32 rataspakkoja, myös muissa kuin Potenzassa. https://www.bike24.com/p2175883.html
Jos et aja et voi ottaa!
Aktiivijäsen
Minä en tiedä että yksikäsitteisesti olisi päädytty siihen, että tehotreeni ja PK treeni pitää tehdä erillisinä. Toki varmaan ne ihan kisaan valmistavan kauden kovimmat voi olla viisasta, mutta esim peruskuntokaudella ?. Miksei voi vaikka ajaa 3-4 lenkkiä viikkoon ja kahdessa näistä tekee PK ja VK/MK treenit. En omalla kokemuksella usko, että ihan pieleen menee. Kyllähän esim Allenin kirja on täynnä sekatreenejä.
Moottoriturpa
Pk-kausi tietysti eri juttu. Aerobinen on aerobista. Ei siellä kynnysvedot haittaa mitään.
Itse tarkoitin tuolla avautumisella sitä, että ajetaan muka peekoota hyvällä keskarilla ja käydään jokaisessa lyhyessä mäessä anaerobisella puolella. Siis ihan normaalia sekulia. Joka siis sekin on ok joissain kohdissa, mutta ei pk ajoa niin miten sen itse ymmärrän.
Aktiivijäsen
Tämä on juuri näin, ainakin tällaisella ikurilla. Osittain OT, mutta eikö nyt 2020-luvulla olisi jo järkevää rytmittää treenit palautumisen mukaan kun suht. luotettavat palautumista seuraavat laitteet on kaikkien ulottuvilla (jos ei muuten osaa arvioida olotilaansa).
The older I get the faster I was
ei mulla ole, eikä ole koskaan ollutkaan, mitään laitteita seuraamaan jotain palautumista. Mutta onneksi osaan ite arvioida olotilani, ja totuus on että ei mikään laite tms. osaa sitä palautumista ja tuntemusta seurata sillä tavalla kuin itse pystyy, vempain voi sanoa että joo palautunut olet mutta kun väsyttää eikä inspiroi niin eihän se sitten...ja nyt vanhempana osaan olla myös itselleni armollisempi.
Jäsen
Joo varmasti palautumisen kautta mietittävä.
Joskus jos vähän tuntuu nihkeältä lähteä lenkille, saataakin kulkea erinomaisesti...Ja sekin missä vaiheessa palautumista kannattaa lähteä uudelleen lenkille tuntuu olevan monemutkainen juttu.
Palstajyrä
Mitä laitteita tarkoitat?
Mulla Apple Watch näyttää summittaisen sykevälivaihtelun, mutta siinä se. Lisäksi käytössäni on Garmin Edge 520, mutta siitä tai Connect Garmin -palvelusta en näe muuta kuin suorituksen jälkeisen arvonnan tarvittavasta palautumisajasta.
10k-kerhon jäsen
Moottoriturpa
Onhan noita tosi monia laitteita jo useilla eri valmistajilla.
Itse olen kyllä jäänyt vähän koukkuun garminin ilmoittamaan body battery arvoon. Tuo siis vaatii garminin kellon tai rannekkeen. Itselläni vivosmart 4, josta odotan jo uutta versiota tarkemmalla sykeanturilla. Tuo on käsittääkseni uusimmissa kelloissa jo käytössä. Garmin käyttää firstbeatin algoritmeja laskennassa.
Missään nimessä näihin ei pidä luottaa liikaa. Eli oma fiilis ja ennenkaikkea unenlaatu ylittää kaikki mittarit. Mutta kun tuon tajuaa, niin garminista näkee kyllä kaikkea kivaa. Ajoin esimerkiksi pari viikkoa sitten lauantaina kovan treenin, jonka jälkeen retkeilykamat kasaan ja telttayö meikolla. Seuraavana päivänä reilu 10km kävelyä rinkan kanssa. Garminin mukaan olin varttia vaille kuollut. Se huonosti nukuttu yö teltassa ja painon kanssa kävely ei todellakaan ollut palauttavaa liikuntaa.
Sain myös vahvistuksen sille, että palaudun töissäni hyvin. Stressi puuttuu täysin. Duunarin elämä on kivaa. Suosittelen kaikille tämän testausta, jos on tarkoitus treenata kovaa.
Kuten kerroin yllä, niin garminin mukaan ilta ysiltä ajettu kova treeni jättää kropan kierroksille ja se oikea palautuminen alkaa vasta 4-5 aikaan aamulla. Miettikää miten käy, jos kello soi tuossa kohtaa kuudelta ja joudut painamaan pää punaisena toimistolle, jossa jäätävä stressi iskee saman tien naamalle. Itse veikkaan, että tuota ei tarvitse jatkaa kuin pari viikkoa. Oho, mitä taas tapahtui? En mä ole TSS:n mukaan treenannut liikaa...
Palstajyrä
Suhtaudun tämänkaltaiseen dataan kiinnostuneena, mutta aika suurella varauksella. Jos luottaisin TSS:n ja Stravan Relative Effortin käppyröihin, treenaisin itseni rikki parissa kuukaudessa.
Hassua (tai siis kaupallisesti ehkä valmistajalle järkevää), että tarvitaan Garminin kello/ranneke ja Edge ei riitä.
10k-kerhon jäsen
Moottoriturpa
Eihän se voi riittää. Sulla pitäisi olla se sykevyö 24/h rinnalla ja edge vieressä loggaamassa.
Aktiivijäsen
Ja jos käytät myös Garminin pyöräkonetta, niin palautusmisajan arvaukseen käytetään myös sitä (garmin)kellon mittaamaa sykevälivaihtelua. Jos edge kertoo illalla lenkin jälkeen että 72h on palautumisaika, niin se saattaa 12h kuluttua aamulla näyttää että onkin enää 52h jäljellä kun on saanut kellosta yön datan.
Moottoriturpa
Tuota palautumisaikaa en ole seurannut oikeastaan lainkaan, mutta varmasti siinäkin jotain järkeä on takana.
Eli en todellakaan jätä treenejä tai lepoja väliin garminin ohjeiden mukaan. Tuosta vaan näkee kaikkea kivaa ja osaa ehkä suunnitella paremmin omaa tekemistä jatkossa.
Palstajyrä
Mmjoo, tosiaan koska palautuminen on prosessi eikä harjoituksen päättymishetken tulos.
10k-kerhon jäsen
Moottoriturpa
Niin ja ennenkaikkea tarttee tietää se muun elämän kuormitus. Olen kuullut, ettei kaikki makaa sohvalla vapaa-aikoja kuten itse.
Aktiivijäsen
Tarkoitin kaikkia erilaisia laitteita jotka mittaavat kehon palautumista, tärkeimpinä mittareina unenaikainen HR ja HRV. Näitä laitteitahan löytyy tuhat erilaista, jos joku tietty laite kiinnostaa ja sen hyödyllisyys tai luotettavuus mietityttää niin tältä YT-kanavalta löytyy tutkimustuloksia helposti sulatettavassa muodossa: https://www.youtube.com/c/TheQuantifiedScientist
The older I get the faster I was
Jäsen
Tämä olikin kätevä kun micheltä löytyy erikokoisia rattaita ja kaikki campan rattaat ovat irtonaisia, niin saa tehtyä mieleisen kasetin.
Pari isompaa ylämäkivaihdetta ja loput pienellä väleillä tasamaalle.
Alkoi sykkeet kummasti tippua mäessä kun ei tarttee enää runtata.
Aktiivijäsen
Onko täällä ollut puhetta Anaerobiseen kynnykseen perustuvista sykealueista? Oliko se nyt sitte Joe Frielin kaava?
Vakiovieras
Jossain vaiheessa on ollut, itsekin tuota olen käyttänyt. Foorumin haku on aivan pyllystä, niin en jaksa sitä kaivaa esille.
Lähetetty minun EB2103 laitteesta Tapatalkilla
Aktiivijäsen
Käytössä se on itelläkin kun garminista sen saa valita. Ja tunnin vedosta otettu keskisyke.
https://thesufferfest.com/blogs/trai...-lthr-is-wrong
Nöösi
Ite kans yritin joku aika sitten löytää sitä keskustelua tästä langasta, mut turhaan... Mua kiinnostais miten noi Frielin alueet toimii pidemmän päälle, ku mun rajallisen tietämyksen mukaan noi tuntuu aika korkeilta???? Frielin kaavalla mun Z1 loppuis lukemaan 145 ja Z2 160.
Vakiovieras
Loppupeleissä yksittäisen sykelukeman perusteella (esim. maksimisyke, kynnyssyke) kaikkien sykealueiden laskeminen on suht epätarkkaa.
Vakiovieras
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...76#post3042576
Tosta eteenpäin ainakin jotain juttua Frielin kaavoista
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit