Mun mielestä Seilerin videon sanoma PK-harjoitteluun liittyen on juuri "it depends" kuten hän sanoi ja sitten kuvasi videolla mitä tuo riippuvuus tarkoittaa eli harjoituksen vaste riippuu sekä kestosta että intensiteetistä. Esimerkkinä vaikka 2h lenkki ja 6h lenkki tasaisella intensiteetillä. Jos molemmat lenkit ajaa samalla sykkeellä tai teholla PK-alueella niin 6h lenkki on hyvin todennäköisesti aerobista kestävyyttä paremmin kehittävä kuin 2h lenkki. Yksikäsitteisesti ei voi sanoa että joku PK-harjoitus on liian kevyt vaan se riippuu harjoituksen kestosta. Lisäksi mun mielestä aerobisen kestävyyden kehittämisessä harjoitusten kesto on huomattavasti enemmän merkitsevä kuin niiden intensiteetti. Ongelmaksi tulee sitten se että pitkiin lenkkeihin tarvitaan paljon aikaa.
Tuota ym. riippuvuutta, harjoitusvaikutusta ja myös peruskestävyyden kehittymistä voidaan mitata sykkeen nousulla suunnilleen tasatehoisen harjoituksen aikana. Aerobic decoupling (AD) on usein käytetty parametri esim. intervals.icu ja GoldenCheetah jolla tuota sykkeen nousua lenkin keston aikana mitataan. AD on tehon ja sykkeen välinen suhde. Käyttökelpoinen parametri kehityksen mittaamiseen. Friel tai Coggan on muistaakseni esittänyt karkean nyrkkisäännön että kun AD < 5% PK-lenkeillä niin sitten voi kestoa tai intensiteettiä lisätä eli harjoitusten progressiota säätää tai sitten lisätä kovatehoista harjoittelua. AD voi myös mitata lenkistä eripituisia pätkiä ja katsoa tarkemmin missä vaiheessa syke suhteessa tehoon alkaa nousemaan.
AD voi käyttää jopa pitemmissä, kovemmissa ja tasaisissa vedoissa AnK tuntumassa (tai vauhtikestävyysharjoittelussa) hyödyllisenä parametrina kun sillä voi tehoharjoitusten kehittymistä myös seurata ja progressiota säätää. Kun AD laskee vedoissa niin kyky ajaa kovaa AnK tuntumassa pitempään kasvaa. Sitten voi pidentää vetojen aikaa, lisätä vetoja tai sitten kasvattaa vetojen tehoa.









Lainaa viestiä vastauksessa

Kirjanmerkit