^Siinä kyllä saa ajella varovasti.
^Siinä kyllä saa ajella varovasti.
Mä olen aina ihaillut monien ihmisten kykyä tunnistaa miltei yhdessä vilauksessa ohiajava pyöräilijä nimenomaan maantiepyöräilijäksi. Miten hiivatissa ne pystyvät suorastaan salamannopeasti erottamaan kuka on maantiepyöräilijä, kuka kippurasarvisella ajava työmatkatempokuski, kuka gravelfillaristi jota ei saisi asfalttitien laitaa ajamaan ja valkoista viivaa tuijottamaan vaikka maksettaisiin?
Se on kyllä totta että aluksi mukavasta reitistä on sen suosion ja tämän nykyisen ulkoiluboomin vuoksi tullut semmoinen että sitä jo karttaa ja valitsee mieluummin Kulosaaren sillan. Mustikkamaan kyllä selvittää mukavasti kun ajaa siellä missä autotkin, mutta hiekkateille ei ole asiaa ja se silta on ihan mahdoton paikka.
Maantiepyöräilijä ajaa maantiepyörällä. Nih.
Tämä tilannehan on lähes kaikilla ulkoilureiteillä kehien sisäpuolella. Tietty tollaisella räntäsateen tyyppiselllä unelmakelillä saa ajella suht rauhassa, mut kun tuppaa auringonpaistetta ja lintujen viserrystä, niin tietää jo etukäteen et tietyillä reiteillä ajamisesta tulee ajelua.
Epäilemättä, Mutta vaikka itse olen jonkinlainen maantiepyöräilijä joka ainakin kesäisin lyhyissä ajaessani varmaankin on monen mielestä oikea spandex ja vaikka tunnistankin toisen samanlaisen jossain Uudenmaan, Kanta-Hämeen tai Päijät-Hämeen teillä, en silti onnistu kovin nopeasti erottamaan tuommoisessa kaupunkiajossa ja tuommoisissa liikennetilanteissa yhden sorttista droppitankopyörää toisensorttisesta.
(Tai sentään; jos fillarissa on kiinteät lokasuojat tai muita kuin pieni satulalaukku, voin olla varma ettei kyseessä ole maantiefillari.)
Juu ja siksi ei maantiepyöräilijää yleensä tuollaisilla reiteillä näe - ja silloinkin kun maantiepyöräilijästä on Suomen erityisolosuhteiden vuoksi tullut gravelfillaristi häntä useammin niillä ulkoiluteillä näkee droppitankopyörilläkin ihan muita pyöräilijöitä,
PS Kun tässä(kin) ketjussa on katsottu sopivaksi esittää typeriä väitteitä ja yleistyksiä fillaristeista jolllaisiin ei itse satu kuulumaan ja kehua ylivuotavasti omanlaisiaan, niin maantiepyöräilijän tuntee ulkoiluteillä ja ruuhkaisissa paikoissa parhaiten siitä että hän on se jolla on malttia ja rauhallisuutta ja kykyä pudottaa vauhtinsa ja odottaa, sillä hän on saanut ajaa tai hän tietää että saa kohta ajaa maantien laidassa ihan niin kovaa kuin sielu sietää. Ne ovat ihan muut kuskit joilla on tarve toteuttaa itseään ja näyttää kykynsä väylillä joilla sellainen meno harvemmin sopii tai silloinkin kun se ei alkuunkaan sovi.
No kuka on maantiepyöräiljä? Eikö maantiepyöräilijä ole samanlainen yleistermi kuin maastopyöräilijäkin? Jälkimmäiseksi tavataan kutsua kaikkia, jotka ajavat esimerkiksi täysjoustovehkeellä riippumatta siitä, ovatko koskaan tai edes havaintohetkellä ajaneet maastossa.
Maantiepyöräilijä on se jota toiset maantiepyöräilijät tervehtivät kohdatessa. Punkt slut.
Hiukan vakavammin: siksi tyytyisinkin itse kuvaamaan esimerkiksi oman puheenvuoroni herättäneessä kommentissa mainittua pyöräilijää pyöräilijäksi enkä nimenomaan maantiepyöräilijäksi enkä varsinkaan päättelemään siitä että hänen ajotapansa tilanteessa johtui siitä että hän oli maantiepyöräilijä tai vihjaamaan että samaan syyllistyvät ovat yleensä maantiepyöräilijöitä. Tai jotain sellaista.
(En mene vannomaan, syntinen olen varmaan minäkin, mutta muistaakseni en ole kanssapyöräilijöistä avautuessani korostanut tai edes maininnut heidän olleen maastopyöräilijöitä kuin silloin kun he ovat erimerkiksi pölähtäneet polulta tielle suoraan eteeni.)
PS Leewi voi lukea ylläolevan vastauksen ja miettiä miksi hänestä oli oleellista luokitella pyörä ja kuski.
Kävin kattomassa miten Hämeentien uudet pyöräkaistat toimii. Ei mitään uutta auringon alla, autokaistalla joutuu edelleen ajamaan. Tai onhan siinä jotain uutta, nyt ei dösät mahdu ohittaa, ne varmaan vaan jyrää pyöräilijän yli.
![]()
Erilaiset härvelit, jotka toimivat sähköllä yms. muulla apuvoimalla, täyttävät vähitellen kevyen liikenteen väylät (entiset "pyörätiet") Entinen Nokia-insinööri kehitti sähköllä kulkevan polkuauton, johon mahtuu kaksi aikuista ja kauppa*kärryllinen ostoksia - Kotimaa | HS.fi
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Mikään ei oo niin viisas kuin insinööri...
"Entinen Nokia-insinööri kehitti sähköllä kulkevan polkuauton, johon mahtuu kaksi aikuista ja kauppa*kärryllinen ostoksia
Laitteella saa ajaa pyöräteillä, eikä sillä liikkumiseen tarvita ajokorttia."
https://www.hs.fi/paivanlehti/290520...007993180.html
Näitä lisää!
Sori, tämähän oli jo edellä ^^
Tuskin noita riesaksi asti tulee. Veikkaan että 9000€ hinta karsii ostajakuntaa. Kun sellaisen istuttavan sähkömopon saa parilla tonnilla.
Kertoo kuitenkin jotain suuntauksesta, joka on vallalla "kevyessä liikenteessä" - sähkövoimalla eteenpäin, erilaisien sovellutusten avulla
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Kaarinassa oli monessa paikassa "korjailtu" suojateitä uuden tieliikennelain mukaiseksi tähän tapaan:
Tuleehan tossa toisaalta hidastetöyssy autoilijalle, mut en oikeen silti tykännyt. Jos nuo jyrsityt kohdat paikataan jälkikäteen, niin ei siitä sittenkään hyvää saa.
^ Varovasti saa ajaa, ettei lyö iskarit pohjaan.
No rain - no gain.
^^Toi suojatie on varmasti mukava ylittää rullaluistimilla.
Uuden Porvoontien kelvillä mopot, etenkään tyttöjen eli nuorten naisten ajamat skootterityyppiset, eivät ole mitenkään harvinaisia eikä ainakaan minulla ole ollut niiden kanssa minkäänlaisia ongelmia. Ajavat nätisti oikealla, omalla puolellaan, ja ohittavat reilusti vasemmalle, yleensä annettuaan ensin äänimerkin.
Tänään sitten oli täysin toisenlainen tapaus. Heti Porvoonväylän ylityksen jälkeen vastaan ajoi sellainen vaalea Vespa, joka ei tietenkään ollut Vespa koska ajoi kelvillä. Se oli jonkin matkaa aikaisemmin ohittanut jalankulkijan ja jäänyt sitten vasemmalle puolelle. Itse tulin hyvää vauhtia enkä ihan oikeaa reunaa, mutta kuitenkin kirkkaasti ja täysin selvästi oikealla eli omalla puolellani. Mitään näköestettähän ei ollut ja kohtaamiseen oli matkaa ja mopomiehellä - kyseessä oli aikuinen mies, parta ja kaikki - väistämiseen takaisin omalle puolelleen aikaa vaikka kuinka.
Tilanne oli siis siltä osin täysin normaali eivätkä minkäänlaiset hälytyskellot alkaneet soida pääni sisällä. Mutta tilanne muuttui nopeasti: pyrin itse noudattamaan hyvää liikennetapaa ja väistin aikailematta aivan oikeaan laitaan. Tässä vaiheessa moposkootterimies ei vielä ollut muuttanut omaa ajolinjaansa, mutta lähestyessäni edelleen hän siirtyikin aivan omaan vasempaan laitaansa eli suoraan eteeni!
Tunnustan olleeni täysin yllättynyt siitä että liikennetapahtuma olikin kehittymässä tällaiseksi! En ollut hidastanut, koska en ollut nähnyt siihen pienintäkään aihetta. Eli en ikimaailmassa olisi osannut kuvitella että moposkootterimiehen ajatustyön tuloksena voisi olla päätös ajaa vasemmalle, vieläpä sen jälkeen kun vastaantuleva pyöräiljä oli jo siirtynyt oikealle!
En oikein voinut väistää keskemmällekään, koska ei ollut mitään takuita etteivätkö ajatukset moposkootterimiehen valkoisen kypärän takana kehittyisi hetkessä siihen suuntaan että hänkin väistäisi viime hetkellä keskemmälle, joten jarrutin sen minkä pystyin pilaamatta renkaitani ja väistin vielä lisää oikealle eli nurmikon puolelle.
Yhteentörmäykseltä vältyttiin. Se on tietenkin pääasia. En kuitenkaan osannut olla kiroamatta niin pahaan ääneen kuin mitä minusta lähti ja huutamalla vielä perään "Oikea ja vasen! Höger och vänster!". Tunteeni kävivät kuumana vielä Söderkullan kiertoliittymässä, mutta siinä sitten edellä ajavan auton perään kiihdyttäen ja tietysti sivuilleen katsomatta ja/tai väistämisvelvollisuuttaan noudattamatta ajanut idiootti hieman paradoksaalisesti rauhoitti mielen. Ilmeisesti siksi että se oli kuitenkin vain perustuttua ja arkinormaalilla tavalla idioottimaista ja/tai törkeää liikennekäyttäytymistä...
Espoossa melkein kaikissa kadunylityksissä on joku kanttikivi tai muu pomppu. Eikö noista pitäisi olla varoituskyltti ja max. 30kmh rajoitus?
Joku tämmöinen:
![]()
No rain - no gain.
Kuka tunnustaa olevansa Helsingin pitäjän kirkonkylän banaaninkuorien kylväjä. Joku aamuisin nauttii banaanin ja tiputtaa kuoret keskelle klv:iä, mäkkärille päin taitaa olla neljät eri maatumisvaiheessa olevat jämät näytillä. Ei luulisi olevan mahdotonta vipata niitä edes puoli metriä heinikkoon. Pidetään baanat siistinä.
Palojoelta illalla tiistaina kun ajoin kotiinpäin (Hki:iin päin), niin tiellä oli halko aika lailla juuri ajolinjalla. Tiedä sitten jos joku protestoi kisoja, ja laittoi halon tielle, että joku voisi siihen kompastua. Oli siinä ensimmäisessä isossa alamäessä Palojoelta lähdettäessä, ja vielä sivuttain, onneksi näin ajoissa niin ei mitään käynyt.
Eilen aamulla Savilahdella oli varmaan joku asfaltin kuorimisoperaatio aluillaan. Siinä keskellä kevyen liikenteen väylää seisoi kaivinkone, kuorma-auto ja jokseenkin tuskaisen oloinen työmies, kun siitä kaivurin viereen jätetystä metrin rakosesta puski kävelijää ja pyöräilijää jatkuvasti molempiin suuntiin. Liekö päässeet koskaan aloittamaan, kun minkäänlaista kiertotietä siihen ei oltu väsätty, eikä oikeastaan mahdu väsäämäänkään, ellei sitten ohjaa jonnekin Novapoliksen toimistokompleksin pihalle pyörimään. Sitten muutaman sadan metrin päässä yliopiston kohdalla työmaa-aidan takaa käsin jollain kaivinkoneeseen tms. kiinnitetyllä harja(?)hässäkällä hinkattiin koko kelvin leveydeltä. Mutta pääseehän siitä aina nurmikon kautta ohi. Tällä hetkellä pyrin kyllä koko aluetta välttelemään, on se sellainen viritys.
Eilen Pasilassa tuli pyöräteiden risteyksessä kulman takaa Alepa -fillaristi väärää puolta.
Onnettomuudelta vältyttiin, vaikka jarruttaessani ja väistäessäni reunaan oikealle hemmo (aikuinen) vaan väistää samaan laitaan.
Kyselin minkä puoleinen liikenne Suomessa on, mutta ei osannut vastata. Kysyi vaan että onko niin vaikeata ajaa hetki vasemmalla.
Oli siis ihan jalankulkijan säännöillä liikkeellä. Valistukseni pyöräilysäännöistä meni ihan hukkaan.
Darwin-palkintoa saa kyllä muuten yrittää, kunhan ei muuita vaaranna.
Kai kaupunkifillarin käyttöehdot on joutunut lukematta tai ymmärtämättä kuittaamaan: "Käyttäjän on noudatettava kulloinkin voimassa olevia liikennesääntöjä."
Eilen Kulosaaren pyöräkadulla mun edellä meni viisi aikuista ja yksi 4-5 vuotias lapsi pyörillä keskustan suuntaan. Pyöräkadun alussa yksi aikuisista siirtyi jalkakäytävälle ja totesi muille, että kai tässä voi ajaa. En jäänyt tällä kertaa ohjeistamaan, mutta onhan tuo ehkä pienen lapsen kanssa vähän kuumottava paikka tuo pyöräkatu, kun siellä ajetaan autojen joukossa.
Hetkeä myöhemmin minut ohitti bemari voimakkaasti kiihdyttäen. Mulla oli alamäessä nopeutta ehkä vajaa 30. Ohittaminenhan on toki sallittu.
Kirjanmerkit