Jäsen
Siisti! Pitääpä itsekin laittaa tuollainen, noitahan voi laittaa vaikka mihin suojaksiAlkujaan tämän lähetti paaton
Joo, ja kun ketjujumissa se ketju nousee alakautta rungon ja eturattaan väliin. Ei paljoa auta viritykset. Rx vaihtaja korjasi ongelman minultakin.
Tässä vielä ultimate rungonsuoja hiilikuitumatosta
Veteraani
En viitti edes laittaa kuvaa mun pyörän chainstaystä. Tätä menoa kohta on rosteriputkessa reikä. Jos teettäisin uuden rungon 2x-mielessä, niin pyytäisin juotetun vahvikkeen siihen.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Joiltain valmistajilta saa tyylikkäitä metallisia "chainstay protectoreita", mm.Cannondalelta:
https://cannondaleexperts.com/produc...31365400395913
Luultavasti ainakin osa noista on niin geneerisen mallisia, että voisi käyttää muissakin merkeissä.
Rule #1: Obey The Rules
Moottoriturpa
Ninerissa ja cayossa oli tuollainen. Cayon kikkare lensi jonnekkin maantielle ja ninerin on kanssa jo irti liimauksesta. Cayossa se oli oikeastaan huono. Ilman alumiinipalaa ketju mahtui tippumaan alas. Alumiinisuojan kanssa ketju niittautui väliin.
Aktiivijäsen
kuva vaan tähän väliin...
*** teamvelocycling.fi /nonamesport.com / fat-bike.fi ***
Aktiivijäsen
^ Fiilis välittyy ja kuva on hieno kuten herran kuvat aina. Syksy on hyvää gravelaikaa.
Palstajyrä
Eilen 3 tunnin ja 75 km sorailut Rovella. Aina maantiepyörän jälkeen tuo Rove tuntuu kovin painavalta ja kankealta. Myymässä olen ollut monta kertaa. Mutta päätin antaa sille mahdollisuuden jälleen kerran. Alla 42mm Gravelkingit. Koko reitti soraa, välillä todella karkealla metsäautotie sepelillä. Painetta n 2,5 bar.
Täytyy sanoa että rakkaus syttyi taas uudelleen. Eihän tuo ole mikään hipo-gravel kuten monet tämän ketjun pyörät mutta ai että miten toimii kun tie menee huonommaksi ja huonommaksi. Pienillä päivityksillä ajettaisiin varmaan taas toiset onnelliset 7 vuotta. Keula on no 1. Pitäisi vaihtaa se hiilikuitu keulaan. Nyt ohjaus on pirun jäykkä ja junamainen. Kaipaisin lisää ketteryyttä. Ohjaustangoksi voisi kokeilla jotain modernia missä on hieman "flarea" vai mitä se nyt on. Groupsetin voisi vaihtaa 1x systeemiin kun kaikki on voimansiirrossa orkkista näiden vuosien jälkeen.
No jos sen keulan edes saisi vaihdettua.
Mutta että on hienoa seikkailla uusilla sorateillä...
Palstajyrä
Päätin olla epäröimättä enempää ja paljastaa tietämättömyyteni ja ymmärtämättömyyteni syvyyden. Olen ihmetellyt sitä miksi gravel-pyörissä niin usein on cyclocross-pyöriin verrattuna lyhyt ja vieläpä melko jyrkkäkulmainen stemmi.
En ole ajatuksissani päässyt sen pitemmälle kuin että stemmin lyhyys ja tangon leveys jotenkin kuuluvat yhteen ja liittyvät pyörän ohjautuvuuteen. Mutta kun en itse huomaa muuta ero kuin että cyclollani on helpompi ajaa kääntyileviä polkuja ja että gravelini menee kuin juna vähän röykkyisissäkin alamäissä.
Mitä gravelini ohjaukselle tapahtuu jos vaihdan nykyisen 80-millisen stemmin sentin pitempään jonka asennan (pieneen) negatiiviseen kulmaan? (Ajoasento tietysti muuttuu hieman, mutta on edelleen kaukana maantiepyörämäisyydestä ja itse asiassa mitat ovat melko lähelläni cycloani joka on toiminut sekä talvimaantiepyöränä että kaiken maailman allroad- ja adventurepyöränä.)
Kokeilemalla tietysti tämäkin selviäisi, mutta koska en ole käytännön ihminen enkä aina luota edes omiin havaintoihini, olisi mukava kuulla oikeasti kokeneempien käsityksiä ja luulla ymmärtävänsä edes jotenkin asiaan vaikuttavia tekijöitä.
Aktiivijäsen
Toi on ilmeisestikin ohentamatonta putkea, ja sitten kun otetaan vielä ulkomitoiltaan vähän isommat putket niin painoa rupee tulemaan. Ohentamalla lähtisi suuruusluokkaa 400-500 grammaa kun katsoo kilpailijoiden runkoja.
En tiedä miten kehtaavat pyytää tuosta runkosetistä 3000 euroa... Mulla oli aikaisemmin Van Nicholaksen ohentamaton maantierunko, ja se tuntui silloin diilinä ihan järkevältä kun hintaa oli vain 1000 euroa.
Reaktor Stanga Racing | #fillarifoorumi @ IRCnet
Veteraani
^ On tosiaan kovahko hinta.
Tuli mieleen, että yksi ongelma Campan etuvaihtaja & GG -yhdistelmässä on se, että vaihtajan häkki on mitoitettu 53-piikkiselle eturattaalle. 46-piikkisen rattaan kanssa häkin takaosa jää liian kauas rattaasta. Ketjun pienemmälle rattaalle siirtävä liike on tehottomampi ja yksi syy chainsuckeille voisi hyvinkin löytyä siitä. Yritin väkivallloin vääntää häkkiä vähän lähemmäs, mutta ei sitä kovin paljoa pysty säätämään sillä tapaa. Pitäisi kehittää korvakkeen ja vaihtajan väliin joku kiila, joka kippaisi koko vaihtajan vähän vinoon.
GRX-etuvaihtaja näyttää siltä, että se on suunniteltu pienemmille eturattaille eikä kovin isoilla edes toimisi.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
Siihen voisi olla ehkäpä kaksi vaihtoehtoista syytä vähän pyörästä riippuen. Ensinnäkin se, että monissa gg-pyörissä tavoitellaan pidempää akseliväliä ja sitä kautta vakautta ajoon. Vaakamitan pidentäminen kasvattaa reachia ja pidentynyttä reachia kompensoidaan lyhyemmällä stemmillä. Joidenkin pyörien kohdalla näyttäisi ehkä enemmän olevan kyse siitä, että gg on 2020-luvun hybridi, jolloin pitkällä emäputkella ja lyhyellä stemmillä tavoitellaan sellaista ajoasentoa, että käyrätankoinen pyörä pystytään myymään sellaisellekin kuluttajalle, joka ei varsinaisesti välitä käyrätankoisen pyörän ajoasennosta.
(Vanha Crosshairs on seissyt vähän aikaa tallissa. Tänään vaihdoin siihen gg-välityksen tilalle krossivälityksen, koska cx-kausi. Kävin pikaisella testilenkillä ja kylläpä se tuntui kiikkerältä, vaikka erot Gravaan ei ole kovin mittavia. Eli kyllä ne paperilla pienetkin erot geossa tuntuu ajossa yllättävän paljon ja pidempi akseliväli on vaan parempi gg:ssä, mutta takahaarukan pituutta kasvattamalla sitä en itse pidentäisi.)
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Moottoriturpa
Aasinsiltana kokeilin viikonloppuna Merlinin halpisgräveliä ja kylläpä oli jotenkin kiikkerä ohjaus vaikka sama 71.5 ohjauskulma kuin itselläkin. Ihmettelin että onko tää joku krossari tää vehje. Vastaavasti vaihdon aikana mun fillaria ohjastanut ihastui sen ohjaustuntumaan. Eikä ihme, sehän on loistava.
Muutenhan ko. fillari oli mainio tapaus. Hienon näköinen ja asiapalikat. Ihastuin GRX:n toimintaan, sekä jarrut että vaihtaja. Kunhan tuota saa mekaanisena 12-vaihteisena niin voi olla että vaihtuu siihen. Tai ei. Ehkä.
Mutta siis oikeasti erilaisia fillareita pitäisi päästä kokeilemaan tuollai lennosta vaihtamalla. Eikä niin, että viikon välein kokeilee jotain erilaista.
Aktiivijäsen
Jos vaihtajan korvake on ruuveilla kiinni rungossa niin ruuvien reikiä viilaamalla kallistuksen saa helposti säädettyä.
Olen käyttänyt Ultegran etuvaihtajaa sekä 36/26 että 46/36 rattailla ilman kallistusta. Pienemmälle tuntuu vaihtavan ihan ok mutta 36/26 rattailla suuremmalle vaihtaessa pientä viivettä. Suurempaa haittaa viiveestä ei ole, viive pienemmälle vaihtaessa olisi isompi ongelma.
Veteraani
^ Hyvä idea. Viila voisi toimia. Pantamallinen korvake, joten kokeilen korvakkeen viistoamista pyöröviilalla.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
Ihan näppituntuma-arviolta, sun pyörän ohjauksen olisi muuten pitänyt muuttua (mun maun mukaan) parempaan suuntaan sillä uudella haarukalla 50 mm raken vuoksi. 45 mm rakella ja 71,5 ohjauskulmalla trail tulee aika isoksi, varsinkin paksumpien renkaiden kanssa.
Melkoinen ero oli myös samoilla 33-millisillä renkailla n. 18 mm ja 21 mm sisäleveillä vanteilla. Meinasin ensiksi, että ajelen noi muutamat krossit halvempia vanteita sorvaillen. Krossisoissa vanteet kuluu suunnilleen viidessä kisassa sen verran, mitä vuodessa graveloiden, vaikka graveloinkin ns. jokakelissä. Mutta ei, oli sen verran huteroa ajaa kapeammilla vanteilla, että jäi kokeiluksi.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Tyhmä kysymys, mutta mistä vanteet krossikisoissa kuluu? Laakerit syö mutaa varmasti, mutta väsyykö kiekko muuten?
Moottoriturpa
Jarrupinnat kaiketi. Vannejarruilla.
Aktiivijäsen
Pantamallille toinen vaihtoehto.
Jos ST 31,8 niin pannaksi 34,9 ja tekee holkin ulkohalkaisijaksi tuon 34,9 ja sisähalkaisijaksi vinoon sorvatun 31,8 reiän. Tuolla saa vähän kallistusta taaksepäin. Esteettisesti ei ole kaikkein kaunein! Jos ei ole sorvia käytössä niin eiköhän täältä löydy tarvittaessa tekijä.
Veteraani
^ Meillä olikin duunissa suunnilleen sopivan paksuinen hiomapää dremeliin. Jyrsin sillä korvakkeen viistoksi. Palaan, kun näen, että auttaako.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Miksi Cannondale Topstone Carboneissa menee koot noin typerästi? Mulla on pituutta 192 ja haaramitta 91. XL-koossa standover 885 mm, ja L-koko näyttää taulukon perusteella (liian?) paljon pienemmältä ja lyhemmältä.
Aktiivijäsen
Mikä ongelma? Laitat kengät ja vaippahousut jalkaan niin kassit on turvallisesti vaakaputken yläpuolella. Ja erittäin harvoin siinä vaakaputken päällä lepäillään molemmat jalat tukevasti maassa ja pyörä täysin pystyssä. Jos siinä pystyy olemaan, se riittää.
Kävin koeajamassa alumiini gravelin ja tilasin samanmoisen hiilikuituna. Alumiininen tuntui vaimentavan värinät hienosti. Onko odotettavissa, että hiilari on tässä suhteessa parempi vai huonompi?
Banned
^jos alumiini sun mielestä vaimentaa yhtään mitään, niin hiilikuitu tuntunee lähinnä vihreälle puutarhaletkulle.
Vakiovieras
Mää oon 192cm ja haaramitta 90cm, mulla on L kokonen topstone carbon. Yhtään isompi ei tarvi olla, mukavuuden lisäämiseks oon lyhentäny vielä stemmiäkin.
Aktiivijäsen
Veikkaan että tuossa sulla vaimensi muut jutut kuten rengastus
^Näin se on.
Alumiiniversiossa oli hiilikuituhaarukka, mutta tässä mistä tehtiin kaupat on runko ja satulatolppakin kuitua. Hienoa, että kuitu on mukavampi.
Vakiovieras
^ Teräsrunko ja haarukka on usein kuitustakin mukavampi.
Veteraani
Teräs ja hiilikuituvahvisteinen muovi ovat taivutuksessa alumiinia sitkeämpiä, joten niihin ei tarvitse laittaa niin paljon varmuuskerrointa rakenteeseen.
Kaikista voidaan valmistaa ihan yhtä jäykkiä ja kovia komponentteja, joten materiaali ei automaattisesti tuo mukavuutta. Sitkeämpi materiaali vain tekee mukavamman rakenteen suunnittelusta helpompaa.
Usein kisarungoissa on minimoitu myötääminen, joten tuntuvat kovilta ja epämukavilta.
Nöösi
Törmäsin Silverback graveliin, joka oli kalustettu Ultrgran osilla. Hinta jäi alle 2k€. Pyörästä en tiedä mitään mutta verrattaessa muihin vaikutti hinta-laatu suhteelta hyvältä. Forcen osilla oli hinta sama (toinen malli).
Sent from my iPhone using Tapatalk
Banned
^^Juu noin se menee. Paitsi, jos alumiinista tekee joustavan, niin väsymismurtuma tulee nopeasti.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit