Varsinkin kun monilla ulkomaan leirit huomattavasti Suomea paremmissa harjoitus- ja lämpötilaolosuhteissa ovat peruuntuneet.Alkujaan tämän lähetti kurvaaja
Vakiovieras
Varsinkin kun monilla ulkomaan leirit huomattavasti Suomea paremmissa harjoitus- ja lämpötilaolosuhteissa ovat peruuntuneet.
Aktiivijäsen
Jep. Vuodesta 2020 tulee pk-vuosi. Cyclocrossin kisakausi ei ole vielä välttämättä menetetty.
The older I get the faster I was
Vakiovieras
Jep. Oma pk-kausi ollut muutenkin vähän rikkonainen ja vajaa. Täytyy varmaan "kuntopiikki" ajoittaa HELCX:ään, vaikka en urheilija olekaan. Saattaa tosin olla kilpailu kovaa syksyllä jos muutkin ajattelee samoin
Veteraani
Jäsen
Jaksot 75 ja 100 vielä kuuntelematta. Luin juuri Aino-Kaisa Saarisen elämänkerran "Tahto" (kirjannut Pekka Holopainen). Ihan ok kirja. Lopussa oli mielenkiintoisena liitteenä ote harjoittelupäiväkirjasta 2008 kesältä viikko 28 (harjoitusviikko 11). Ilmeisesti joltain leiriltä. No joka tapauksessa viikon 19h40min harjoittelusta 16h25min tapahtui pk alueella (alle AerK), 1h25min vk alueella (AerK ja AnaK välissä) ja 0h25min mk alueella (yli AnaK). Loput 1h25min voimaharjoittelua.
Vk harjoiteet tuossa kahtena päivänä 3×15min vedot 5min palatuksella. Viikon mk treeninä sauvarinne 5x6min palautus 5min.
Ainakin tuossa peruskuntokaudella toiminut, kun 2008-2009 talven tulokset muistetaan.
Jäsen
Seilerin juttua lyhyistä intervalleista (esim. 3x13(30:15)) https://www.youtube.com/results?sear...short+interval (osa 1 , löytyy myös osat 2 ja 3). Seiler myös kehui Twitterissä 20min tehonsa parantuneen, syynä mahdollisesti tekemänsä 30:15 tyyppiset sessiot.
Vakiovieras
Kiitos kurvaajalle, noiden Fast Talk episodien lisäksi katselin mikro-intervallivideot, mielenkiintoista juttua. Mikrovedoista on aika paljon kokemusta viime vuosien aikana, niitä on helpompi tehdä huonollakin jaloilla ja saattavat stimuloda jonkin verran myös anaerobista puolta ja tutkimusten mukaan VO2max:iakin yhtä hyvin kuin pitkät vedot.
Jäsen
Kylhän toi menee PK. Ammattilaistasolla tulee lähihistorian pahin pudotuspeli päälle, monen sopimukset katkolla ja rahahanat muutenkin kiinni, eikä dopingtestauksia suoriteta oikein missään. Koita siinä sitten sätkiä luomulla ja pysyä leivän syrjässä kiinni
Nöösi
Tässä täytyy nyt muistaa se että kun puhutaan kestävyysurheilun perusteista eikä kisaamisesta niin hyvin todennäköisesti ei kannata. Miksi? Koska kropan kestävyyskapasiteetti kasvaa puskuroimalla ja täten saman kestävyysadaptaation aikaan saamiseksi tarvitaan kovempaa treeniä, eli ilman beta-alaniineja tai punajuuria kapasiteetti kehittyisi vähemmällä työllä ja ehkäpä jopa paremmin kuin niiden kanssa. Tämä on siis hypoteesi joka perustuu siihen miten se toimii ja vaikuttaa kropassa. Vastaesimerkkinä vaikkapa sitten kreatiini on semmoinen aine jota kannattaisi syödä ympäri vuoden.
Tämä beta-alaniini tai vastaavat "laktaatti puskurit" on asia jota ei tietääkseni ole tutkittu ollenkaan tai läheskään riittävästi, eli että miten urheilijat kehittyvät pitkäjännitteisesti ilman beta-alaniinia tai vastaavia tai niiden kanssa, tai miten ne toimii jos niitä lisätään kisoja edeltävillä viikoilla vs ympärivuotinen käyttö. Sama ongelma koskee sitten vaikkapa C-vitamiinia ja muita jotka vähentävät tulehdusreaktioita lihaksissa, miten niiden jatkuva "liikakäyttö" näkyy suorituskyvyssä? Lyhyt aikajänne vs pitkä aikajänne voivat hyvinkin näyttää erilaisilta.
Itse allekirjoitan tuon logiikan että ne on niin sanotusti taktisia lisäravinteita: Kannattaa jättää kisaan jolloin se vaikutus on niin sanotusti ekstraa tai kisakauden avaintreeneihin rakentamaan vaikkapa henkistä kapasiteettia kisavauhtiin tai hermostollista kykyä liikkua kisatahdilla. Että on varmaan aika urheilijakohtaista milloin sitä kannattaa alkaa käyttämään, mutta yleensä varmaan puhutaan kisaan valmistavasta kaudesta, jopa sen viimeisistä viikosta.
Tässä on just se että miten tutkimuksia luetaan ja tulkitaan ja miten fysiologiaa ylipäätään tunnetaan.
Jäsen
Tämänpäiväisessä YLE Urheilun jutussa https://yle.fi/urheilu/3-11302315 Jaakko Hänninen kuvailee tilannetta
"Tämän hetkinen tilanne muistuttaa Hännisen mielestä joka syksyistä ylimenokautta. Tosin tuolloin tiedetään, että kisakausi alkaa tammi-helmikuussa. Nyt kilpailukauden jatkumisen ajankohta on hämärän peitossa.
– Treenisuunnitelmat pitää kuitenkin rakentaa sen varaan, että on jonkinlainen mielikuva, milloin kilpailukausi voisi alkaa. Minulle on nyt tärkeintä se, että pidän vain hauskaa ja pääni koossa.
.....
– Tässä on sekin riski, että innostuu treenaamisesta liikaa. Täytyy pitää huolta, ettei siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailuja varten ruveta tekemään taas kovempia ja spesifisempiä harjoituksia, ole omat eväät jo syöty."
Jäsen
Seilerin turinaa LIT harjoittelusta https://www.youtube.com/watch?v=3GXc474Hu5U.
Aktiivijäsen
Iso kiitos Kurvaajalle linkistä, juttu osui 110% topicciin. Näitä löytöjä lisää. Heitän tuohon vastineeksi voima/kestävyys ohjelmointiin liittyvän jutun, jos kiinnostaa:
https://www.researchgate.net/publication/319503195_Minimising_the_interference_effect_durin g_programmes_of_concurrent_strength_and_endurance_ training_Part_2_Programming_recommendations
Aktiivijäsen
Ja tässä edelliseen viitaten artikkelisarjan ensimmäinen osa
https://www.researchgate.net/publica...f_interference
Sent from my iPad using Tapatalk
Forumilordi
Miten ihmeessä saisi pakotettua itsensä ajamaan PK-lenkkejä? Mulla on 6 kk sykekeskiarvo jossain >85% huitteilla, kun se kai pitäisi olla jotain 60-70%. Aina kun lähtee lenkille, niin homma lähtee lapasesta.
Ja tuo keskiarvokaan ei oikein kerro mitään, vaan mulla treenit tuppaa olemaan myös sellaisia intervallityyppisiä. Varsinkin silloin kun menee metsään.
Pitäisikö vaan ottaa sähköpyörä ja ajaa orjallisesti sykemittarin kanssa vai miten? Miten muut on asian hoitaneet vai eikö tässäkään ole oikotietä onneet, vaan pitää pakottaa itsensä rauhallisempaan tahtiin?
Vakiovieras
Käytä pitkillä pk-lenkeillä sykemittaria. Laita max syke vaikkapa jonnekin 70-75 % omasta maksimista ja yrität pitää sykkeet rajan alapuolella. Unohdat nopeuden ja tehot.
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Aktiivijäsen
Tietoisuus siitä, että jaksaa ajaa pidempää kovaa kun pohjat on kunnossa ja palautuu kovan vedon jälkeen seuraavaan vetoon paremmin. Maantielenkeillä itse hoidin alussa PKt. Nyttemmin maastossakin pystyy ajaa Pk, tosin haastavammassa kadenssi putoaa alemmas, kuin haluais. Aer kynnys 127. Pyrin pitämään sykkeen alle 120 koko ajan (mäet menee hiljaa ja vastatuulessa vauhti putoaa). Kadenssi yli 90 niin kuormitus menee kardiovaskulaariselle puolelle, ei niinkään lihasvoiman puolelle. On siten tuoreet jalat maastolenkeille.
PK lenkeillä kehitetään määrän kautta hiussuoniston määrää työskenteleviin lihaksiin -> parantunut aineenvaihdunta. Rasva aineenvaihdunnan kehittäminen, sydämmen vasemman kammion tilavuuden kasvu. Yms yms.. PKta ei voi ajaa liian hiljaa, mutta helposti liian kovaa. kuukauden kahden painotettu PK jakso vastaa kysymykseesi, kannattaako. Ja sitten kiität itseäsi ja kiroat miksi et aiemmin tehnyt.
”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”
Palstajyrä
Pitää ensinnäkin valita pyörä ja reitti harjoituksen tarkoituksen mukaisesti. Jos pyörällä ei ole mukava ajaa "granny pace" eli "smell the roses" vaan se päinvastoin houkuttelee ajajaansa kovempaan vauhtiin, se on väärä pyörä sille päivälle. Ja metsäpoluilla tai vähän mäkisimmillä maantiepätkillä on useimmille meistä käytännössä mahdotonta pitää tehot ja sykkeet siellä missä niiden pitäisi pysyä.
Toiseksi pitäisi motivoida itsensä eli uskoa siihen että orjallinen syke- ja/tai tehomittarin seuraaminen kannattaa ja että aerobinen kunto ja kestävyys, mikä on kaiken aa ja oo, todella kehittyy - ja että joskus tulevaisuudessa samoja harjoituksia voikin jo ajaa hieman kovemmalla eli hauskemmalla vauhdilla.
Kolmanneksi helpottaisi paljon jos nämä lenkit voisi ajaa porukassa. Joko peesissä eli niin sanotulla aurinkokannella tai itselleen "liian helpossa" seurassa - tai yksinkertaisesti vain siksi että yhdessä ollaan vahvempia myös silloin kun pitää ajaa hiljaa. Tässä tosin on omat vaikeutensa: kaikille ei löydy sopivaa porukkaa, kaikki eivät edes halua ajaa porukassa ja joskus käy niin että porukassa on liikaa tiettyä menohenkisyyttä tai jopa kilpailumielisyyttä. Puhumattakaan siitä että vallitsevassa tilanteessa on ryhmässä ajamiselle omat rajoituksensa.
Tunnustan kuuluvani niihin ajajiin joiden pitäisi ajaa suuri osa lenkeistään (vieläkin) hitaammin, mutta minkäs teet?! Elävässä elämässä se on onnistunut minulta vain silloin kun minulla on ollut ilo ja onni ajaa porukassa jossa on ollut ikään kuin kapteenin roolissa joku asioita ymmärtävä ja riittävän kokenut kuski.
Moottoriturpa
Helppoa. Aja enemmän.
Forumilordi
^Tuo on tietysti yksi mahdollisuus. Sen helppoudesta sitten tiedä. Helpommin siinä lipsahtaa ylirasituksen puolelle alussa.
Jäsen
Alussa PK vaatii sykemittarin ja nöyrän mielen. Ja henkistä kanttia, ettei anna häiritä vaikka taviskuskit ohittaa. Ja pikkuhiljaa käy kuten EsaJ edellä totesi, että vauhdit kasvaa matalilla sykkeillä. Ja ohittavien tavisten määrä vähenee.
Moottoriturpa
Omalla kokemuksella se juurikin estää ylirasitusta. Tasainen pk-ajo luo kuorman kestoa ja tasaa ylimääräisiä tehopiikkejä. Muutut dieseliksi. Kaikki tasoittuu.
Forumilordi
Joo, valitettavasti vain tuntuu että mun pyörävalikoimassa ei ole sitä fiilistelyfillaria. Läskilläkin tulee runtattua niin, että veri päästä pakenee. Kolmatta Naista siteeratakseni. Mutta jos onnistuisi ajamaan se veri päässä ja ajatuksella, että eihän tässä ole mikään kiire. Jossain vaiheessa sitä vain aina havaitsee, että mennään kovempaa kuin piti. Ja nyt en puhu absoluuttisesta nopeudesta vaan sykealueesta.
Tämä kai lienee se a ja o. Eli ymmärtää että on kehittävämpää ajaa välillä rauhallisemmin kuin koko ajan niin kovaa kuin pystyy.Toiseksi pitäisi motivoida itsensä eli uskoa siihen että orjallinen syke- ja/tai tehomittarin seuraaminen kannattaa ja että aerobinen kunto ja kestävyys, mikä on kaiken aa ja oo, todella kehittyy - ja että joskus tulevaisuudessa samoja harjoituksia voikin jo ajaa hieman kovemmalla eli hauskemmalla vauhdilla.
Porukassa tai kaverin kanssa ajaessa on selvästi helpompi rajoittaa nopeutta, kun siinä on myös se sosiaalinen puoli mukana. Isommassa porukassa sitten taas se vauti voi karata, mutta riippuu tosiaan vetäjästä.Kolmanneksi helpottaisi paljon jos nämä lenkit voisi ajaa porukassa. Joko peesissä eli niin sanotulla aurinkokannella tai itselleen "liian helpossa" seurassa - tai yksinkertaisesti vain siksi että yhdessä ollaan vahvempia myös silloin kun pitää ajaa hiljaa. Tässä tosin on omat vaikeutensa: kaikille ei löydy sopivaa porukkaa, kaikki eivät edes halua ajaa porukassa ja joskus käy niin että porukassa on liikaa tiettyä menohenkisyyttä tai jopa kilpailumielisyyttä. Puhumattakaan siitä että vallitsevassa tilanteessa on ryhmässä ajamiselle omat rajoituksensa.
Mut joo, josko tänään koittaisi ajella niin, että nauttii lintujen laulusta eikä keuhkojen pihinästä.
Vakiovieras
Itsellä tuntuu ettei oikein malttiriitä maantiellä varsinkaan ylämäissä ajaa riittävän hiljaa jotta pystyisi pitempiä PK-lenkkejä vetämään. Sähköllä maastossa tuo taas tulee näköjään melkein automaationa, jonka takia sen osittain hankinkin sillä maastossa luomulla kanssa sykkeet karkaa VK:n puolelle.
Katsoin tuossa muutamaa sähköpyörälenkkiä ja aika perus käyrät on että joku 60-90min menee tuolla alle 110-130 sykkeillä PK-alueella ja sitten 15-40min taas sykkeet korkeammalla kun innostuu ylämäkiä ajamaan kovempaa. Onko noista ylemmillä sykealueilla käynnistä peruskunnon rakennuksen kannalta jotain haittaa jos lenkillä tuota PK-aluetta tulee kuitenkin 1,5h? En ole koskaan oikein PK-treeniä tehnyt ja esim. salibandyssa tuntuu että voin ihan hyvin päivässä pelata sen 2-3 tuntia 140-150 keskisykkeellä ilman kummempaa uupumusta. Maksimisyke on 182.
Forumilordi
^Viimeisin sähkislenkki näytti menneen 75% syketasolla ja siinä 3,5 tunnin lenkissä oli jo puoli tuntia puhjenneen renkaan kanssa tappelua. Sammutin sitten sykemittarin, kun talutin pyörän viimeiset 3 km. Eli reilusti mentiin taas metsään.
Taidan ottaa tänään sähköpyörän ja lähteä Talosaareen päin vetämään mahdollisimman rauhallista ajoa. Ja jos tulee mäkiä, niin boostilla ylös. Koitan orjallisesti pitää sykkeet siellä alle 70% tasolla ja katsoa miltä lenkki tuntuu. Sitten voisi kokeilla samaa gravelilla ja suunnata johonkin missä pääosin tasaista. Esimerkiksi rantareitti täältä idästä aina Kivenlahteen asti on melko tasaista. Tosin näinä aikoina siellä lienee aika paljon muitakin menijöitä. Joka tosin sekin rauhoittaisi ajamista.
Vakiovieras
Mulla kanssa maantiellä PK ajelua, maastossa ei onnistu mitenkään. Ajotietokoneesta ehtii hyvin seuraamaan sykettä, maastossa tämäkään ei niin onnistu. Toki kun ei ole mitään sen kummempia tavotteita, niin PK lenkkejä tulee vaihteleva määrä enkä tiedä onko suhde optimaalinen, mutta siitä olen huolehtinut että viikossa tulee enemmän PK kun tehokkaampaa treeniä
Lähetetty minun SM-N975F laitteesta Tapatalkilla
Moottoriturpa
Kun pohjat ovat huonot, niin syke jää pidempien lenkkien lopussa junnaamaan ylös, vaikka periaatteessa ollaan vielä pk alueella. Tuo paranee ajamalla hitaammin.
Aktiivijäsen
Oikea tunne pitkän PK lenkin jälkeen on, että suihkussa tulee tunne, että hetkonen, kävinkö mä ajamassa... Mahdollistaa määrällisesti paljon ajoa ja on tuoretta jalkaa sitten maastorälläykseen. Toki lepopäivää viikkoon on saatettava. Mahdollistaa palautumisen ja kehittymisen.
”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”
Moottoriturpa
Ehkä tuosta voisikin tehdä raakan yleistyksen? Mäkiä voi ajaa kovempaa, jos pohjat sen kestää. Eli syke palaa pk alueelle, eikä karkaa lopussakaan.
Vaatii tietystikkin tehomittaria kaveriksi. W/hr suhteen muutosta on kiva seurata lenkin aikana. Tuo paljastaa kyllä kuntotason kasvun. Päiväkohtaisia heittoja on tietysti paljon, mutta meinaan yhden lenkin aikana.
Aktiivijäsen
Kyllä, toki pitää ottaa fokus myös isompaan kuvaan , kuin vain yksittäiseen lenkkiin. Kannattaa miettiä, mitä muuta on ajatellut tulevina päivinä ajaa. Jos mieli odottaa maastolenkkejä, kannattaa pitää PKt kevyinä kadenssi korkealla. Mäkiin kun innostuu (asuinpaikasta riippuen niitä voi olla paljon), saa niilläkin jaloista terää pois. Sitten odotetulla maastolenkillä on pirtein terä jaloista poissa.
”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”
Vakiovieras
Onko tosiaan noin, että PK ei voi ajaa liian hiljaa? Jostain olen joskus lukenut (eli siis ehdottoman hyvä lähde) ettei se oikein kehitä jos sykkeet on alle 60%. Mäkisessä maastossa siis itselle käy helposti niin myös maantiellä, että jos ei ihan kävele niin nousussa helposti 80% ja sitten kun tätä "kompensoi" alamäessä vaan rullailemalla/kevyesti polkemalla niin laskee sinne alle 60%
Lähetetty minun SM-N975F laitteesta Tapatalkilla
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit