^ ## no jotain rajaa nyt, sillä just luin ( Uutisvahti telkkarissa) että nimenomaan polkupyöräilijän nähdään vaarantaneen liikenneturvallisuutta. Enemmän kuin ikävä juttu
^ ## no jotain rajaa nyt, sillä just luin ( Uutisvahti telkkarissa) että nimenomaan polkupyöräilijän nähdään vaarantaneen liikenneturvallisuutta. Enemmän kuin ikävä juttu
Vakiovieras
Eikö se sitten vaarantanut? Ajoi tilanteessa tieliikennelain vastaisesti ja ihminen pääsi hengestään.Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Yöhöpisijä
Suosisin enemmän niiden noudattamista sen selvittämisen lisäksi.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Jäsen
Tää on jotenkin aina yhtä retardi kommentti, sori nyt vaan.
Näinkö siinä nyt siis mielestäsi oli että tämä nainen totesi että kas autohan sieltä tulee tappavaa vauhtia mutta onneksi minulla on etuajo-oikeus niin olen suojassa tässä?
Väittäisin sen sijaan että jostain syystä hän ei nähnyt koko autoa. Ja yleensä risteysonnettomuuksissa jotenkin näin.
Eniten sapettaa ”asiantuntijat” jotka lehdissä rientävät kommentoimaan että ei kannata itsepintaisesti pitää kiinni oikeuksistaan vaan väistää... Vähän niinkun vihjaten että tyhmyyttään tahallaan hypitään autojen alle eikä autoparat aina ehdi väistään.
Palstajyrä
Väistämissääntöjen osaaminen ehkä vaikuttaa ajotapaan. Jos on sen verran mielenkiintoa liikennejärjestelmää kohtaan, että opettelee säännöt ja ylläpitää osaamista, ehkä myös liikenteessä tunnistaa paikat, jossa jollain osapuolella on väistämisvelvollisuus ja se herättää huomioimaan muut tienkäyttäjät.
Sekin kannattaa tiedostaa, miten ylläpitää osaamistaan. Kulkemalla liikenteessä ei osaaminen välttämättä kehity tai säily, pitää myös opetella. Moniko osaa vielä derivoida, kun lukiosta on 20 vuotta ja vaikka joka päivä jotain asioita pitää laskea. Samalla tavalla autokoulun opit unohtuu, ellei niitä itse kertaa. Tuorekaan ajokortti ei ole tae osaamisesta, jos liikennesäännöt ei kiinnosta.
Forumilordi
Sama juttu myös sen toisen osapuolen osalta. Jos jätetään mielenterveyspotilaat pois, niin tuskin kukaan autoilijakaan ajaa sillä mielellä, että ajanpa tuon jalankulkijan/pyöräilijän päälle. Suurin osa näistä onnettomuuksista johtuu siitä, että ei vain havainnoida riittävästi, että mitä tapahtuu.
Jos minä ajan liikenteessä ja siellä on 100 tapahtumaa, niin niistä ehkä 1 on sellainen, jossa olisi voinut käydä jotain, jos tilanne olisi ollut hiukka toinen. Ihmisen aivot on vaan tehty niin, että ne menevät autopilotille siinä vaiheessa, kun ei tarvitse keskittyä. Ja kukaan ei valitettavasti pysty normiliikenteessä keskittymään samalla intensiteetillä kuin Kimi Red Bullin ratissa kisan aikana. Tai sitten pitäisi ajaa kolmeasataa.
Palstajyrä
Tähän kannattaa pysähtyä, vaikka on muitakin tilanteita kuin "ei tarvitse keskittyä" ja "kuin Kimi Red Bullin ratissa kisan aikana".
Milloin liikenteessä ei tarvitse keskittyä? Silloin, kun ei tunnista erityistä riskiä? Milloin ei tunnista riskejä? Silloin, kun ei tarkkaile ympäristöä riittävän aktiivisesti ja keskitä havainnointia olennaisiin asioihin. Noidankehä, joka päättyy esim. väistämisvelvollisena auton keulaan. Tai sitten ns. etuajo-oikeutettuna.
Minulle ei riitä se, etten näe riskejä. Pyrin jatkuvasti havaitsemaan, että homma on ok. Jos joku ei ymmärrä, otan yksinkertaisen esimerkin: Ajan pyörällä suoraa pyörätietä, jossa on tonttiliittymä. Ei näy ketään, homma ok? Ei ole. Se, jonka mielestä homma oli ok, hämmästelee pihalta tullutta ja väistämisvelvollisuuttaan rikkonutta autoa. Riippuu tuurista, tuleeko kolaria vai ei. Astetta kehittyneempi esimerkki: Ajan samaa tietä, edessä tyhjää suoraa. Homma ok. Mitä jäi havaitsematta? Tonttiliittymä pensasaidan keskellä, josta kahden sekunnin kuluttua joku tällää autonsa keskelle pyörätietä.
Toki liikenne on minua kiinnostava ilmiö ja se auttaa jaksamaan havainnoida asioita, mutta ehkä myös ajotapani takia minulla on tiettyjä vaikeuksia ymmärtää puheita autopilotilla ajamisesta. Kun olen tarkkaillut liikenteessä ympäristön lisäksi myös itseäni ja kun vielä muistan (kannattaa kerrata, niin minäkin olen tehnyt!) autokoulun oppikirjan kohdan informaation määrästä ja kuljettajan kyvystä omaksua sitä, karisee turhat luulot mahdollisuudesta siirtyä autopilotilla ajamiseen.
Forumilordi
^No ihan esimerkkinä kun ajat vaikka töistä kotiin, niin mieti jälkeenpäin mitä matkasta jäi mieleen. Tämä vain pitää tehdä ad-hoc, eikä niin että lähtiessä tietää että matkan tapahtumat pitää palauttaa takaisin.
Fillarilenkiltä pystyn palauttamaan melkein joka hetken. Automatkalta en, jollei ole tapahtunut jotain erityistä.
Milloin liikenteessä ei tarvitse keskittyä? Silloin, kun ei tunnista erityistä riskiä? Milloin ei tunnista riskejä? Silloin, kun ei tarkkaile ympäristöä riittävän aktiivisesti ja keskitä havainnointia olennaisiin asioihin. Noidankehä, joka päättyy esim. väistämisvelvollisena auton keulaan. Tai sitten ns. etuajo-oikeutettuna.
En tiedä sinusta, mutta itselle tulee hirveän raskaaksi ajaa, jos koko ajan olen niin kuin olisi "tilanne päällä". Seuraan kyllä liikennettä ja mitä siellä tapahtuu, mutta sekin menee enemmän siellä alitajunnan puolella. Esimerkiksi hälytysajoneuvo ei ole koskaan vielä onnistunut yllättämään minua. Päinvastaisiakin esimerkkejä näkyy, kuten vaikka viikko sitten, kun ambulanssi ajoi pitkähkön hetken pakun perässä Itäväylällä vasenta kaistaa. Vaikka oli sireenit, valot ja torvet.
Kortti on ollut vuodesta -79 ja yhden pyöräilijän olen onnistunut sinä aikana telomaan. Onhan siinäkin yksi liikaa. Tosin ei siinäkään muistaakseni varsinaisesti käynyt mitään, pyöräilijä jatkoi ajokelpoisella pyörällä matkaansa.
Aktiivijäsen
Kortti vuodesta -82 ja kaksi kertaa olen fillarin kanssa ottanut kontaktia auton kanssa. Molemmilla kerroilla päästiin pienillä ruhjeilla ja kalustotappioilla - jotka huomasin vasta kotona.
Turvallinen autoilu ilman autopilottia on mahdottomuus.
Tieliikenteen säännöt ovat myös sitä varten olemassa, että liikenne on ennakoitavaa. Tämä ennakoitavuus johtaa siihen, että useimmat autolla ajaessaan eivät jatkuvasti suuntaa tietoista tarkkaavaisuuttaan liikenteeseen ja sen kaikkiin osiin: muuhun liikenteeseen, tien linjaukseen, tien pintaan ja sen muotoiin, auton hallintalaitteisiin, varoitusvaloihin ja muuhun informaatioon, mitä auton näyttö tarjoaa jne. Autoilija ajaa väistämättä aina jossain määrin autopilotilla. Pelisääntöjen takia tarkkaavaisuus voi ajoittain olla esitietoista, autopilotointia, ja poikkeamat odotetusta vasta suuntaavat tarkkaavaisuuden seuraamaan poikkeaman tuottavaan asiaan. Hyvin harva tietoisesti esim. vaihtaa vaihdetta tms. vaan ajamisen monet tekijät automatisoituvat ja tietoinen tarkkaavaisuus suuntautuu johonkin muuhun tekijään. Vastaavasti voit suunnata tietoisen tarkkaavaisuuden esim. syttyvään varoitusvaloon tai keliolosuhteiden muutokseen ilman, isomman riskin syntymistä. Ensimmäisiä kertoja ratissa oleva taas ei omaa ajamisen automatisoitua puolta. Ei se ole mitenkään harvinaista, että ensimmäisillä ajotunneilla risteykseen saapuminen aiheuttaa hätäännyksen vaihteiden ja kytkimen kanssa - ja moottori sammuu. Osana automatisoitumista tapahtuu myös tarvittava hyvinkin nopea tietoisen tarkkaavaisuuden herääminen, kun jotain poikkeavaa tapahtuu. Tietoisuuden suuntaaminen tapahtuu hyvinkin autopilotilla. Hyvin harva pystyy tietoisesti suuntaamaan liikenteessä tarkkaavaisuuttaan: "nytpä tarkastelen vastaantuleeva liikennettä, sitten katse peileihin, nyt arvioin keliä, ... ai niin, mitäpä kojelaudan näyttöt tarjoavat informaatioksi." Tietoisen tarkkaavaisuuden suuntaamisen laukaiseva tekijä on useinkin tiedostamaton, jolloin siihen reagoidaan autopilotilla. Jos perä lähtee yllättäen, niin kyllä korjausliikkeet lähtevät selkäytimisestä ei tietoisesta tekemisestä. Tietoinen ei vain ehdi mukaan ja kääntäen jos autopilottia ei olisi, niin onnettomuuksien määrä lisääntyisi merkittävästi.
Yksi osa autoilun kokemusta on, että syntyy myös automaatio nostaa ja suunnata tietoisen tarkkaavaisuuden tasoa tiettyjen tilanteiden vallitessa. Useimmille lapsi tai vanhus liikenteessä, suuntaa tarkkaavaisuuden automaattisesti. Monet taajama-alueella herkistyvät suuntaamaan tarkkaavaisuutta mahdollisiin pihateihin, pensasaidoissa oleviin aukkoihin (mutta ei siis jatkuvasti tarkastella esim. pensasaidan tuuheutta). Useimpien pitäisi myös omaksua automaatio nostaa ja suunnata tarkkaavaisuutta kun kiertoliittymää lähestyttäessä näkyy myös kelvillä pyörä.
Autopilotoinnissa ei ole mitään ihmeellistä tai moitittavaa vaan vain inhimillistä. Moitittavaksi asia tulee, jos tekee jotain tietoisesti, jolla vähentää mahdollisuuksiaan tulla tietoiseksi liikenteessä olevista seikoista: jumiuttaa mahdollisuuden pudottaa autopilotti pois päältä. Jo pienet alkoholimäärät, kännykällä puhuminen yms. ovat tällaisia, jotka herkästi ehkäisevät sen, että esitietoinen asioiden havainnointi ei pelaa ja muutoksiin ei suunnata tietoista tarkkaavaisuutta.
Fillarilla kaupunkiliikenteessä ajaminen - riippumatta missä ajaa - ei suo ennakoitavuutta. Turvallisuus edellyttää jatkuvaa varuilla oloa - tarkkaavaisuutta. Porukkalenkillä, turvalliseksi koetussa porukassa, ei tarvitse tietoisesti koko aikaa tarkkailla muiden liikkeitä. Vasta erityiset asiat, esim. ylämäessä tapahtuva vauhdin hiljeneminen johon peesissä tuleva tulee kovempaa, on hyvä esimerkki, kun tarkkaavaisuus tietoisesti kodistuu edellä ajavan etäisyyteen ja etäisyyden muutoksiin omasta eturenkaasta.
Vakiovieras
Se on hienoa, että internetistä löytyy aina ihmisiä, joilla on unagi. Kaikkialla, koko ajan. Toisaalta on ihan harhaista kuvitella, että se on kaikilla muillakin.
Itse voin myöntää, että välillä tulee ihan vaan ajeltua. Esim. Alastaron Juhannuspolkaisussa laiminlöin ilmavalvonnan, vaikka kaikki tietävät sen ihan konkreettiseksi riskiksi. Livin' on the edge, YOLO tai jotain.
Palstajyrä
Urbaani sanakirja:
Unagi: Coming from from the japanese fighting style, Karate. When you have achieved Unagi, you can defend & prepare yourself from any danger at any given moment.
Forumilordi
^Huh, mä luulin että se olisi joku krooninen tarttuva sairaus. Vähän niin kuin peräpukamat.
Aktiivijäsen
Kun fillarilla ajelee stadissa, niin ainakin pitäisi oikeastaan olla koko ajan unagi päällä siksi, että siellä on niin paljon porukkaa, jolla ei ole. Ennakoitavuus on keskustassa aika huonolla kantimilla. Toisella tapaa ilmaistuna - ei voi luottaa.
Unagi voi pelastaa, jos ei muihin voi luottaa. Tai sitten ei.
Toinen kolareista fillarilla tapahtui Helsingin keskustassa Merikannontiellä ajaessani tien vasemmalla puolella olevaa jaettua kevyenliikenteen väylää pohjoiseen ja takaa tullut auto kääntyi eteen. Kolahti. En osannut edes kuvitella, että takaa tulee auto, joka kurvaa tien yli vasemmalle eteen niin, että ei ehdi mitään tehdä. Poissa päältä: kolahti.
Itä-Pakilassa Yhdyskunnantiellä, kun kolmion takana pysähtyneenä oleva auto päättikin lähteä eteenpäin, kun olin kohdalla. Kolahti. Luotin toiseen eli kuvittelin pysähtyneen autoilijan nähneeni minut. Poissa päältä: kolahti.
Vanhan Turuntien viertä kulkevalla kevyenliikenteen väylällä teinityttö vaelteli sik-sakkia kuulokkeet korvilla. Tulin takaa ja hiljensin vauhdin kävelyvauhtiin ja lähdin ohittamaan mahdollisimman kaukaa. Teini pelästyi ja vaistomaisesti heilautti reppua kohti mun päätä. Ehdin vetää pään alas, jolloin heilahduksen voimasta teini horjahti, mutta ei onneksi kaatunut. Teini oli nolana ja pyyteli anteeksi. Monet teinit läpikäyneenä en luottanut pätkääkään siihen, että teini olisi pitänyt oman kävelylinjansa tai toimisi rationaalisesti. Päällä: ei kolahtanut.
Autoilun näkökulmasta olisi aika pirullista, jos muihin tiellä liikkujiin ei noin yleisesti voisi luottaa. Että joutuisi oikeasti varautumaan siihen, että mikä tahansa vaara uhkaisi minä hetkenä hyvänsä. Tieliikenteessä turvallisuuden tunne ei edellytä sitä, että toiset autoilijat ei menisi autopilotilla. Mutta kyllä sitä valpastuu, jos tulee tunne, ettei toisen autopilotti sähkötä poikkeamista. Jos valtatiellä edellä ajava seilaa puolelta toiselle, niin kyllä valpastun. Jos nopeus seilaa edes takaisin merkittävän paljon, niin kyllä valpastun. Jos risteykseen kolmion taakse pysähtynyt nytkähtää liikkeelle, niin kyllä valpastun.
Aktiivijäsen
Jäi tämä juttu vaivaamaan, joten jatkan.
Monet säikeessä olevat suru-uutiset olisivat olleet vältettävissä. Unagi ei ole ratkaisu vaan seuraus.
Se, mikä monessa kohtaa tulee yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esille on, että pyöräilijän pitäisi koko ajan varautua kaikkeen mahdolliseen vaaraan ja uhkaan. Ja näin sen ei pitäisi olla. Kyllä jokaisella tiellä liikkujalla pitäisi olla oikeus lähtökohtaisesti luottaa muihin tienkäyttäjiin. Ja se, että olen lähtökohtaisesti luopunut tästä oikeudesta ja lähtenyt mahdollisimman pitkälle olettamasta, ettei toisiin voi luottaa kaupunkialueella, on väärin. Sitten on vahingot tai tilanteet, joissa toisten autopilot on epäkunnossa. Tästä mä ajattelen niin, että infra pitäisi rakentaa niin, että tällaiset tilanteet johtavat mahdollisimman epätodennäköisesti onnettomuuksiin, jotka voivat vaarantaa toisen hengen tai terveyden tai johtaa aineellisiin vahinkoihin.
Palstajyrä
Tietysti suuri määrä asioita ajamisessa on rutiinia, kuten myös pyöräilyssä ja kävelyssä. Mutta onko siksakkia kävelevällä teinitytöllä autopilotti päällä ja osaako tämä pudottaa sen tarvittaessa pois? Joa ei ole autopilot, eikä aktiivinen tila, mikä se sitten on?
Entä osaako pyöräilijä tunnistaa alitajuisella havainnoinnilla yhtenäiseltä vaikuttavan pensasaidan keskellä olevan kohdan tonttiliittymäksi, josta kohta tulee auto eteen ja siten aktivoitua ajoissa? Vai käykö niin, että pyöräilijä on säikähtäneen teinitytön tavoin vilpittömän hämmästynyt siitä, että autoilija tuli tämän eteen (vaikka pyöräilijällä oli tmt:ssä vauhtia 30 km/h ja autoilijan olisi pitänyt osata varoa kovaa ajavia pyöräilijöitä). Tai kun autoilussa autopilotilla on pyöräilyä turvallisempaa ajaa, voiko rutiinilla katsoa risteyksessä kevyen liikenteen väylän tulijoita ja ellei ketään näy, kääntyä oikealle. Kunnes kolme sekuntia myöhemmin auton pilarin katveeseen jäänyt pyöräilijä törmää kesken käännöksen auton kylkeen. Näkeekö autopilot, että tie on vapaa vai toteaako autopilot, ettei ketään näy. Tai tällääkö tonttiliittymästä tuleva autopilot auton keskelle pyörätietä ja vasta sitten alkaa tarkkailla sivulle ajoradan liikennettä. Mistä autopilot edes tietää, että ennen ajorataa on pyörätie, eihän sitä ole millään tavalla merkitty.
On tietysti vaikea puhua autopilotista, kun ei tarkkaa määritelmää ole. Olennaista on kuitenkin jatkuva havaintojen teko ja ymmärrys siitä, mihin pitää kiinnittää huomiota ja reagoida. Tienkäyttäjän osaamisesta riippuu, millaiset asiat tulevat eteen yllätyksenä ja mitkä näkee jo ennalta.
Kuten kaikki autokoulun käyneet tietävät, kuljettaja pystyy havaitsemaan vain osan informaatiosta ja havaitsemastaan informaatiosta osasta tekemään ratkaisuja. Siksi pitää oppia kiinnittämään huomio oleellisiin asioihin. Paljonko oikeita asioita havaitsee. Osaamista voi kehittää, itsestään se ei kenellekään ole tullut. Kehittyminen taas edellyttää itsensä ja liikenteen aktiivista tarkkailua. Vain ne, jotka ovat riittävän hyviä, voivat lopettaa itsensä kehittämisen. Minä en ole.
Karatesta en mitään tiedä, mutta urbaanin sanakirjan määritelmän mukaista päämäärää kannattaa tavoitella. Mielestäni tässä keskustelussa ei kukaan ole väittänyt päämäärää saavuttaneensa. Mutta jos ei edes tiedä, mihin kannattaa pyrkiä, ollaan todennäköisesti aika kaikana hyvästä lopputuloksesta.
Forumilordi
Bottaksen uusi daami pannuttanut kisassa.
Valtteri Bottakseen yhdistetty huippupyöräilijä Tiffany Cromwell kaatui rajusti – julkaisi karmivan kuvan vammoistaan
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006393139.html
Tähän ei tarvita mitään "autopilottia", näin autoilijat tekee muutenkin, ja tarkkaillaan siis autotien liikennettä, jätetään sen kelvin liikenne ihan huomioimatta. No, hyvä että edes fillaristi huomioi muun liikenteen.
Ex-triathlonisti Kaisa Sali joutui puukotuksen uhriksi omalla kotipihallaan – poliisi tutkii tapon yrityksenä:
https://www.iltalehti.fi/yleisurheil...4-1cbf88136a9e
Jäsen
Tällä kertaa jalankulkija auton "töytäisyn" kohteena. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006395577.html (Vantaalla suojatiellä auton alle jäänyt jalankulkija).
Aktiivijäsen
Väistämisvelvollisuuden laiminlyönti tuli kalliiksi autoilijalle.
Aktiivijäsen
^joopa joo, jos autoilija ei huomannut ajoradalla pyöräilevää niin jotenkin melko vahvasti epäilen, että vielä vähemmän olisi huomannut kelviltä tulevaa
Aktiivijäsen
https://www.poliisi.fi/tietoa_poliis...uvolassa_88376
Maanantaina 02.03. klo 17.45 aikaan Kouvolan Palomäenkatua Hallituskadun risteykseen kärkikolmion takaa kulkenut punainen henkilöauto törmäsi Palomäenkatua suojatietä ylittäneeseen polkupyöräilijään, joka kaatui törmäyksen voimasta maahan. Autoilija oli pysähtynyt paikalle ja kysynyt pyöräilijän vointia, hänen yhteystietojaan ei kuitenkaan jäänyt pyöräilijälle. Pyöräilijä loukkaantui lievästi ja hänen polkupyöränsä vaurioitui.
Kouvolan poliisi pyytää autoilijaa ilmoittautumaan sekä yleisöhavaintoja onnettomuudesta sähköpostiin rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi tai puhelimitse 0504479574
Palstajyrä
Autoilijahan kertoi tai ainakin väitti havainneensa kuinka pyöräilijä hiljensi vauhtiaan (minkä autoilija katsoi voineensa tulkita eleeksi antaa hänelle tietä). Mutta on kieltämättä mahdollista ja jopa todennäköistä, että jos pyöräilijä olisi ajanut kelvillä, autoilija olisi toiminut aivan samoin ja seurauksena olisi ollut yhteentörmäys (tai se lehtijutuista tuttu töytäisy).
Sen vuoksi esitetty näkemys siitä että pyöräilijä edesauttoi loukkaantumistaan onkin elävälle elämälle vieras. Voitaisiin puhua edesauttamisesta jos onnettomuus olisi sattunut pimeällä eikä pyöräilijällä olisi ollut valoja eikä heijastimia.
Loogista huomioida kokonaisuudessa myös toisen osapuolen liikennerikkomus. Mutta ei vauhdin hiljentäminen risteykseen pitäisi olla mikään signaali siitä että kolmion takaa tuleva saa mennä ensin. Kiirus tainnut olla autoilijalla.
Aktiivijäsen
Vaihtoehto 1: Pyöräilijä ajaa risteykseen hidastamatta ja törmää eteen kääntyvään autoon. Autoilija: se tuli tuhatta ja sataa, ei voinut väistää kun ei ehdi huomata.
Vaihtoehto 2: Pyöräilijä varautuu törttöileviin autoilijoihin hidastamalla vauhtiaan ennen risteystä mutta silti törmää eteen kääntyvään autoon. Autoilija: se hidasti vauhtia eli oli väistämässä minua.
Palstajyrä
Muuten hyvin looginen juttu oikeuden päätöksen osalta, mutta pyöräilijän ajoradan käyttö on joutavaa spekulointia. Autoilija havaitsi pyöräilijän, joten näyttöä ei ole siitä, että ajoradan käyttö olisi edesauttanut vammautumista. Ainoa oikea vaikutus olisi ollut rangaista ajoradan käytöstä. Se on ainoa, missä pyöräilijä teki väärin. Ylinopeuden käyttö olisi voinut olla peruste väittää loukkaantumisasteen pahentumista, mutta sellaisesta ei ilmeisesti ollut kyse.
Väistämisvelvolisen on osoitettava aikeensa eli väistää. Tästä voi suoraan johtaa ajatuksen, että pyöräilijän on hvaittava autoilijan aikeet väistää. Jos vähänkin on epäselvyttä, pitää tietysti itse varoa. Epätoivoinen oli siis autoilijan yritys väittää pyöräilijän väistävän.
Aktiivijäsen
Tuosta Jyväshyvän tapauksesta, kummassakohan suunnassa kelvi on pyöräilijään nähden? GMapsin kuvista vuodelta 2012 ei tuota näe. Jos se on oikealla, ei koko kaatumista olisi tapahtunut. Jos se on vasemmalla, voisi olla perustellut syyt ajaa ajorataa...
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Kelvi on pyöräilijän kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella semmoinen 150 metrin pätkä, jonka jälkeen tie jatkuu taas ilman kelviä. Tossa karttakuvassa kelvi näkyy https://kartta.jkl.fi/ims. Pyöräilijä on tullut Tahvosentietä pitkin Äijälänsalmen suunnasta.
Jäsen
Olisi ajanut pyörätiellä kohtuu vauhdilla varovaisesti.
Olisi nyt terveet jalat, ne on pyörämiehelle tarpeelliset.
Aktiivijäsen
Ja sitten määrittelet sen kohtuu vauhdin. Taas näitä 'pyöräilijä häviää aina' -mielipuoli suuksia.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit