^Joo, jännä juttu. Naulakalliontien kelvi Itäväylältä Naulakalliontien kääntikselle oli jo paikka paikoin jäässä kun ajoin siitä n. 16:30. Samoin kuin Ramsinrannan kelvit siellä hotelli Rantapuiston kohdalla.
^Joo, jännä juttu. Naulakalliontien kelvi Itäväylältä Naulakalliontien kääntikselle oli jo paikka paikoin jäässä kun ajoin siitä n. 16:30. Samoin kuin Ramsinrannan kelvit siellä hotelli Rantapuiston kohdalla.
Jos on kirkas ilma niin jäätyy kadut jo +2-+3°C lämpötilassa. Kannattaa maistella kitkaa aina välillä, ja pitää silmät auki. Sekään ei riitä jos osuu suojatien valkoisen viivan päälle.
Sähköläski nastoineen kaipasi huoltoa, siispä maanantaina luomuna töihin. Kyllähän noilla 2,4" Mountain Kingeillä pärjää. Tai sitten ei (2:05) https://youtu.be/-373pNqELdE
Lähetetty minun Nokia 7.1 laitteesta Tapatalkilla
^no ei pärjää ei jos jäällä etusella jarruttelee![]()
Eiku valkosen päältä lämpö haihtuu nopiammin ja puf - se on jäässä. Kaikki motoristit osaa jo varoa reuna- ja muitakin viivoja syksyisin.
Mä olen aina ajatellut että avaruussäteily on tämän ilmiön takana.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/u...maa/item/58996
Minä luulen, että pinta on vaan liukkaampi, koska se on kesälläkin märkänä liukas.
Väittäisin että mustan asvaltin ja valkoisen maalin emissiivisyydet menisivät juuri päinvastoin. Ja koska tämä jäätymisongelma korostuu huomattavasti kirkkaina öinä/aamuina, avaruus olisi yhtälössä mukana. Maali hävittää lämpöä avaruuteen asvalttia tehokkaammin ja jäätyy siksi ekana. Sitten kun se maali jäätyy, jään emissiivisyys hoitaa homman maaliin ja seurauksena kni on nurin?
https://en.wikipedia.org/wiki/Emissi...ommon_surfaces
Asvaltti on röpelöistä ja vaikka siinä olisi hieman jäätä rengas tarttuu siihen paremmin kuin sileäpintaiseen jäiseen suojatieraitaan?
Auringonsäteilyä valkoinen pinta heijastaa ainakin paremmin, joten pinta ei lämpene niin hyvin eikä haihduta niin tehokkaasti kuin musta asfaltti.
Pinnan karkeus on varmasti myös selittävä tekijä liukkaudelle.
Tuumakokoiset pultit käy melkein metrisiin kierteisiin ja 0,88 on melkein 0,9. Mutta ei ihan.
Viivathan jäätyy eritoten "kuivalla" kelillä, kuten videolla. Se jää(vesi) on mun mielestä ilmankosteutta, joka tiivistyy ekana kylmän maalin päälle. Ja sitten jäätyy, juuri kuten Shimaani selitti.
Samalla tavalla vedin valkoisella viivalla junaaseman kohdalla ekalla lenkillä surplussilla jossa vain rocket ronit.
Emissiviteetin ero on kuitenkin pieni verrattuna albedoon, joka asfaltilla on noin 5-20 % ja valkoisella pinnalla luultavasti yli 90 %. Täällä Etelä-Suomessa talvella, keskipäivällä ja kirkkaalla säällä lyhytaltoinensäteily voi olla noin 100 W/m2 eli samaa suuruusluokkaa kuin pitkäaaltoisen säteilyn tase. Sen vuoksi asfaltin pinta on maalattua pintaa lämpimämpi ennen kuin ne alkaa illalla pitkäaaltoisen säteilyn vaikutuksesta viilenemään.
Kaikki yleensä löytyy Googlella banaanikärpäsistä öylätteihin, mutta mistään ei oikein löydy miksi tiet on liukkaita? Liian helppo, jos se on vaan väristä kiinni.
https://books.google.fi/books?id=b6x...page&q&f=false
https://www.newscientist.com/article...cy-conditions/
Eilen harjattiin koneilla ajoratoja Espoossa. Arvatkaa koskiko tämä kevyen liikenteen väyliä.
Espoon harjasuolaus budjettihan oli mitoitettu vain viime vuodelle: /
Fucked up and ready to die.
Harjattiin siis hiekkoja yms.
Tunnelmallista työmatkapyöräilyä -36 astetta pakkasta
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
^Huh hu. Kova.
Itellä maksimi joku -15 silloinkin niin paljon vaatetta niskassa ettei oikein nauti pyöräilystä niin paljoa..
Ohan se kyllä riski autoakin ajaa noissa lukemissa. Varsinki jos ei oo suojannu etumaskia tai huollot jääny tekemättä
^^^ On tunnelmaa ja säänkestoakin löytyy siis, wau.
Joo. Respektiä vaan sinne pohjoisempaan. Omat maksimit on "so far" -25C ja ei tuosta voinut väittää oikein nauttivansa kun ei ole rutiinia balansoida vaatetusta ja polkemisen tehoa. Lopputulos oli tietty ensin palelu, hikoilu ja sitten taas palelu. Tuota sitten vielä ryyditti hengästyminen turhan kireässä pakkasessa. Harjoituksella sitä tietysti varmaan oppii toimimaan oikealla teholla, oikeassa vaatetuksessa, noissa(kin) lämpötiloissa. Täällä etelässä on saanut ajella melkein samoilla vermeillä kuin koko syksyn.
Vaihtelevaa vastatuulta...
Asfaltti johtaa lämpöä monta kertaa paremmin kuin maali, varsinkin jos maalipinta useana kerroksena maalattu. Tien asfalttipinnan jäähtymistä hidastaa alla olevasta "lämpimästä" asfalttimassasta johtuva lämpö. Eristetympää maalipintaa se alta johtuva lämpö pääse yhtä tehokkaasti lämmittämään, joten maalipinta jäähtyy ja jäätyy asfalttipintaa nopeammin ja helpommin.
Kuten väittelyssä on jo todettu, maalauksilla on korkeampi emissiokerroin kuin asfaltilla ja ne luovuttavat täten lämpöä tehokkaammin avaruuteen. Tästä syystä ilmiö tapahtuu pilvettömällä säällä. Se ei myöskään tarvi pakkasen puolella olevaa lämpötilaa tapahtuakseen. Säteilemällä siirtyvä lämpömäärä on sitä suurempi, mitä suurempi pinnan ja ympäristön lämpötilaero on. Koska avaruuden lämpötila on todella matala, maalausten ja avaruuden suuresta lämpötilaerosta johtuen pinta lovuttaa lämpöä niin paljon, että sen lämpötila laskee pakkasen puolelle. Heikommin emittoivan asfaltin luovuttama lämpömäärä on pienempi, eikä sen lämpötila laske yhtä alas. Ilmankosteus härmistyy kuuraksi asfaltin maalauksille enemmän kuin itse asfaltille. Asfaltin maalaukset ovat todella ouhuita verrattuna asfaltin paksuuteen, eivätä juurikaan eristä emittoivaa pintaa muusta tiestä. Lisäksi asfaltin ja maalin lämmönjohtavuudet ovat suunnilleen samoja ja hyvin matalia, ja niiden lämpötilaero on pieni. Tästä syystä säteilylämmönsiirto on ilmiön takana ja lämmönjohtavuuden merkitys on häviävän pieni.
Mutta ero emissiviteetissäkin on häviävän pieni albedon eroon verrattuna. Vaikuttaa toki samaan suuntaan, mutta suuruusluokkien tarkastelu on tässä olennaista.
Mustan kappaleen säteily nollan celsiusasteen tuntumassa on noin 300 W/neliömetri. Tommi2:n mukaan valkoisen maalin ja asfaltin emissiviteettien ero on noin 2 % eli 6 W/neliömetri. Kirkkaalla säällä Etelä-Suomessa Auringon säteily on keskipäivällä noin 100 W/neliömetri. Jos valkoisen pinnan albedo on 90 % ja asfaltin niinkin suuri kuin 20 %, niin ero näiden välillä on 70 W/neliömetri eli kertaluokkaa suurempi kuin pitkäaaltoisen ulossäteilyn ero.
Aiemmin mainitulla pinnan karkeudella on myös merkittävä vaikutus kitkaan, minkä vuoksi maalatut pinnat ovat sadekelillä yleensä liukkaampia kuin asfaltti.
Joo aurinkoisena päivänä tosiaan aurinko sulattaa asfaltin pinnan nopeammin. Itse tarkoitin kuitenkin yöllä tapahtuvaa ilmiötä, mikä ei ehkä tule ilmi kirjoituksesta. Päivällä tai pilvisellä säällä pinnat eivät juurikaan jäädy johtuen auringon säteilystä tai ilmakehästä heijastuvasta säteilystä.
Pointti olikin siinä, että illalla maalattu pinta jäätyy nopeammin, kun aurinko on päivällä lämmittänyt asfaltin pinnan lämpimämmäksi.
Ehkä tässä päästään kohta takaisin itse aiheeseen, kun ensi viikolla talvipyöräily saattaisi sääennusteiden mukaan alkaa vihdoin myös Etelä-Suomessa. Toivottavasti pakkasten lisäksi tulee myös lunta maahan!
Lämmön johtumisen merkitys näkyy siinä miten siltojen pinnat jäätyvät muuta tiestöä aiemmin. Sillan rakenteet vähitellen jäähtyvät ja jossain vaiheessa niistä enää johdu lämpöä pinnalle niin paljon että se pystyisi estämään pintoja jäätymästä. Maalin/massan heikomman lämmönjohtavuuden pitäisi vaikuttaa samalla tavalla, lämpöä ei johdu yhtä paljon pinnalle minkä pitäisi näkyä aikaisempana jäätymisenä. Ja sitä aiemmin mitä paksumpi ja eristävämpi kerros. Sama eristävyys myös osaltaan vähentää lämmön kerääntymistää päivän aikana.
Hyvä jos käytetyn maalin johtavuus olisikin sama kuin asfaltin, muistaisin että se olisi 3-4 kertaa huonompi. No, ehkä tiemaalit ovat erilaisia. Itse olen oppinut olemaan kaikein varovaisin juuri näillä paksuilla valkoisilla pinnoilla. Onhan ne märkänäkin liukkaita, mutta jotenkin nuo paksut pinnat vaan tuntuisivat jäätyvänkin ohuita valkoisia maalauksia helpommin.
YLE Radio Suomi tänään illalla (29.1.2020)
18.02 Luonto-Suomen talvipyöräilyilta 0203-17600
Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaa Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta, lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. 48 min
Kirjanmerkit