Mistä hyvä talvipyörä

[Mohkku]

Tämä talvi on ollut etelässä lumen suhteen sen verran poikkeuksellinen, että itse olen ajanut krossarilla vain muutamia kilometrejä. Jos siis tämän talven olosuhteet otetaan mittakaavaksi, en pidä etujoustoa huonona asiana. Luultavasti jousitetun eturenkaan pito on parempi kuin jousittamattoman, kun ajetaan mökkelikköiseksi päässeellä lumisella/jäisellä alustalla. Mutta kun kyse on kerran 10 vuodessa esiintyvistä olosuhteista, siksi itse en joustokeulaa työmatkapyörään ottaisi. Saattaapa olla, että kuukauden päästä krossarikin on taas aivan pätevä laite. Tai jos nämä vesisateet jatkuvat, jo viikon kuluttua.

Toisaalta valintaa voi ajatella niinkin, että kaksi pyörää yhdessä muodostavat hyvän kokonaisuuden sopivan käyttötarpeen suhteen ja silloin maasturi on hyvä pari krossarille. Niillä hoituu käytännössä kaikki kuviteltavissa olevat ajot, mutta molemmilla selviytyy riittävän hyvin myös ko. pyörän optimin ulkopuolella olevista tilanteista, esim. maasturilla sileällä asfaltilla ajaminen (esim. läskillä tai täysjoustolla tavattoman tylsää). Kaksi liian samanlaista pyörää hoitaisi ehkä liiaksi samaa asiaa. Esimerkkinä vaikkapa krossari ja leveärenkainen hybridi kuten Kona Big Dew. Tai vaikka Salsa Journeyman:

https://salsacycles.com/bikes/journe...bar_claris_650

En ota kantaa xc- ja trailipyörien eroihin, kun vain xc:llä ajan ja pidän sitä riittävän helppona mihin tahansa tilanteeseen. Ajettavuus kuitenkin muodostuu monen tekijän summasta ja siksi keulakulma ei mielestäni yksittäisenä lukemana ole sellainen, jonka perusteella valintaa kannattaa alkaa tehdä. Mutta krossarin pariksi voisin alkaa katsella joko etujousitettua 29-maasturia tai sitten plussapyörää joko etujoustolla tai sitten täysjäykkänä, esim. Kona UnitX:

https://www.bikeshop.fi/Kona-Unit-X/ekauppa/pKOUNX/

Työmatkapyörässä jälleen kiinnittäisin huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet varusteiden kiinnittämiseen rungosta löytyy. Vaikka kiinnityspisteitä ei juuri nyt kaipaisikaan, mitään haittaa niistä ei ole ja myöhemmin niitä ehkä kaipaa tai vaikka pyöräretkelle lähtiessä niitä osaa arvostaa (ellei ole suunitelmissa ensi kesänä, ehkä muutaman vuoden kuluttua on). Myös kiekot ovat huomion arvoinen asia, kun jostain syystä ensiasennuksena käytetään usein jotain tuntematonta kiinalaistuotantoa, vaikka esim. vaihtajana olisikin laadukas komponentti mielikuvia luomassa. Kiekoissakin saattaa vanne olla tunnetun valmistajan tuote (joka sekin voi olla halvinta mahdollista laatua), mutta viimeistään navan laatu jää epäselväksi. Ei tämä tietenkään estä muuten hyvän pyörän valintaa, kun kilpailijoiden tilanne voi olla samanlainen ja riittävän laadukasta kiekkoa on vaikea tunnistaa. Hyvä kuitenkin tämäkin on tiedostaa. Ja uusia, taatusti riittävän laadukkaita saa kaupasta, jos alkuperäinen osoittautuu huonoksi.

[saik]

Kiitos Mohkku ja Vivve hyvistä neuvoista! Etujousitus voi toisiaan olla aika turha työmatkakäytössä ainakin jos puhutaan plus pyörästä. En vaan ollut huomannut että joustottomiakin myydään. Jokin 27,5+ pyörä Fat Fredeillä voisi tosiaan olla hyvä lähtökohta. Leveärenkainen hybridikin varmasti ajaisi asiansa, mutta olen saamaa mieltä, että kahden pyörän taktiikalla saisivat pyörät olla ominaisuuksiltaan vähän kauempana toisistaan.

Nykyistä cyclocrossia ostaessa halusin ehdottomasti tarakan juuri retkikäyttöä ajatellen. Nykyisin mukana kulkee traileri ja lapsi, joten lasken tavaroiden kiinnitysmahdollisuudelle vähemmän arvoa. Tarpeet toki ehtivät muuttua pyörän käyttöaikana moneen kertaan.

Olen samaa mieltä, että kiekkoihin on tärkeämpi kiinnittää huomiota kun vaihteisiin.

Täytyy yrittää katsella josko 27.5+ pyörää saisi vuokrattua vaikka päiväksi jostakin PK-seudulta. Läskejä tuntuisi löytyvän mutta plussia ei niinkään.

Eikös tuo Kona Unit X muuten ole melkoisen pitkä ja matala pyörä, eli ei ehkä sopivin näin pitkäkoipiselle?

[Mohkku]

Puukkoa on kiva kääntää haavassa ja todeta, että Fiskarsissa oli lauantaina 9.2.19 testipäivä. Noita siellä on pari-kolme kertaa vuodessa eli kannattaa pitää mielessä, jos on kuljettavan matkan etäisyydellä. Nyt taisi painottua läskeihin:

https://www.facebook.com/events/818508345148379/

Vaihtoehtona on Bikeshopin testipyörä, jos kiinnostava malli sopivan kokoisena löytyy:

https://www.bikeshop.fi/Testipyorat/ekauppa/g4690/

[stenu]

Pääkaupunkiseudun pyöräteillä krossari on muuten yllättävän usein etenimiskyvyltään maasturia parempi. Niinä talvina, kun sattuu satelemaan lunta, kapeampi rengas leikkaa lumesta läpi sellaisilla auraamattomilla kelveillä, missä maasturi vaan luikertelee. Pehmeässä lumessa loivakeulainen maasturi luikertelee helpommin kuin jyrkkäkulmaisempi. Kun se lumi sulaa sohjoksi, sama tilanne ja sohjossakin monasti krossarilla etenee maasturia helpommin. Tänä talvena, vaikka lunta on tullut reilummin kuin yleensä, olen polkenut yhtenä päivänä maasturilla duuniin, kaikkina muina krossarilla. Useina talvina ei lunta juuri ole ja silloinkin krossari kulkee kevyemmin.

[Mohkku]

Yleisempi ongelma kuin auraamaton lumi mielestäni on jäästä epätasainen alusta ja siinä krossari on paljon huonompi kuin maasturi. Etupyörän lipsuminen korostuu ja tekee ajamisesta epävarman tuntuista.

[stenu]

Hyvät nastarenkaat krossariin vaan alle, esim. Terrenen Grisvoldit Velobiasta, ja renkaiden paineet alas n. 2 bar paikkeille tai allekin, niin se muuttuu ihan eri pyöräksi kuin mikä se on Marathon Wintereillä, jotka on luokattoman huonot renkaat niin pehmeään lumeen kuin epätasaisella alustalla ajamiseenkin.

[mide]

Ajelen talvella pääasiassa työmatkaa Helsingissä, n. 9 km suuntaansa, Ågelista keskustaan ja viime vuodet Pohjoisbaanan ja Töölönlahden suolaliemiä sekä Pasilan Triplan työmaan liepeitä vältellen. Viimeeksi olen käyttänyt ensin kolme talvea 29 tuuman jäykkäperäistä ja nyt kaksi talvea krossaria. Tyytyväisempi ole krossariin. Ajamalla olen päässyt kaikkina päivinä. Siihen saa tarvittaessa helposti kiinteät lokarit ja tarakan.

Renkaina Marathon Winterit, jotka mielestäni olleet ihan kelvolliset vaikka painavat helv... (ei oo kokemusta muista nastakumeista); ominaisuuksiin voi vaikuttaa paineita säätelemällä. Ja yksi tärkeä seikka on se, että ne jotakuinkin kestää käytettävän hiekoitussepelin reikiintymättä. Varmaan nuo mainitut Grisvolditkin tubeleksinä kestää soran, mutta en ole vielä tuohon tubeless-käyttöön ryhtynyt. Saishan sillä lisäksi ilmeisesti ajo-ominaisuuksia.

[kuovipolku]

No joo. Kieltämättä on niitäkin joille avainkokemus cyclocrossarin käytöstä talvipyöränä on ollut ajo Marathon Wintereillä 4-5 barin paineilla juuri niinä päivinä kun urille ja kuopille ajettu ja kävelty sohjo on jäätynyt tai kun ajoradalta aurattua suolansekaista lunta on ollut niin paksulti ettei kovaa pohjaa ole tavoittanut tai kun auraamatta jäänyt kerros on plussakelillä alkanut paikoin pehmetä ja upottaa.

Mutta toisaalta jos ehdoton edellytys ajettavuuden säilymiselle on satasen rengaspari ja sen tubeless-käyttö, niin...olisi se ainakin hyvä tietää etukäteen pyörän hankintaa vasta suunniteltaessa. Ei nimittäin ole vielä ihan kaikkien cup of tea.

PS Vaikka onhan se niinkin että moni maasturin kannattaja saattaa cyclocrossarin talviajo-ominaisuuksia haukkuessaan unohtaa ne päivät kun maasturillakaan ei ole ollut yhtään sen hauskempaa

[stenu]

Terrenet varmasti toimii sisureilla siinä, missä mitkä tahansa muutkin nastarenkaat. Neljä talvea olen nyt polkenut Gravdaleilla sisureiden kanssa oikein tyytyväisenä. Kannattaa muistaa myös se, että ei se uusi maasturikaan ole hyvä talvipyörä ennenkuin siihen on hankittu hyvät talvirenkaat.

[Smo]

Ihan tavallinen 26" teräsmaasturi ilman jousitusta on ollut ihan ok. Ei ehkä kulje kauhean kovaa tai kellu lumessa kuin läski mutta ketterä kaupungissa, yleiskäyttöinen ja menee myös talven silopoluilla missä lumi ja jää ovat tasoittaneet kivikkojuurakot. Kait sitä vois jollain muullakin ajaa mutta toi nyt on sattunut olemaan alla viimeaikoina.

[Vivve]

Kyllä mun mielestä se auraamaton ja epätasaiseksi tamppaantunut pyörätie on paljon nopeammin kuljettavissa maasturilla kuin cyclolla. Samoin näillä keleillä (+2 ja vettä sataa) cyclon rengas uppoaa siihen pehmenneseen lumeen.

[kuovipolku]

Terrenet varmasti toimii sisureilla siinä, missä mitkä tahansa muutkin nastarenkaat. Neljä talvea olen nyt polkenut Gravdaleilla sisureiden kanssa oikein tyytyväisenä. Kannattaa muistaa myös se, että ei se uusi maasturikaan ole hyvä talvipyörä ennenkuin siihen on hankittu hyvät talvirenkaat.

Ei varmasti - eivätkä "hyvät talvirenkaat" maasturiin taida kuulua sen edullisempaan hintaluokkaankaan kuin Terrene Griswoldit tai (markkinoilta jo poistuneet) Gravdalit.

Mutta mun pointti oli lähinnä pieni huomautus siitä että cyclocrossaria talvikäyttöön sopivana pyöränä myytäessä tai suositeltaessa usein tunnutaan unohtavan että paljon voi jäädä puuttumaan jos laittaa pyöräänsä markkinoiden yleisimmät ja kelvollisina pidetyt nastarenkaat ja käyttää niissä normaaleina pidettäviä ja valmistajan suositusten mukaisia paineita.

PS Tyypillisestihän cyclocrossariin on laitettu 35-milliset nastarenkaat ja jos niihin 40-milliset saa mahtumaan edes ilman lokareita ne taidetaan myydä gravelpyörinä. Itse en ole epäröinyt olla noudattamatta suositusta minimipaineista, mutta "n. 2 barin paikkeille" en ole vielä arvannut sisurillisena mennä. Olisi varmaan pitänyt olla rohkeampi...

[Mohkku]

PS Vaikka onhan se niinkin että moni maasturin kannattaja saattaa cyclocrossarin talviajo-ominaisuuksia haukkuessaan unohtaa ne päivät kun maasturillakaan ei ole ollut yhtään sen hauskempaa

Totta. Nythän oli silti kyse siitä, millaisia maasturi ja krossari ovat tietyissä olosuhteissa. Ei siitä, mikä on hyvä valinta tai kumpi on talvella parempi. Tuossa ylempänähän jo kahden pyörän taktiikan mahdollisuuksia käsittelin ja se antaa aivan uuden ulottuvuuden tarpeeseen tehdä kompromisseja, kun itselleen sopivaa kalustoa valitsee.

[stenu]

Ihan tavallinen 26" teräsmaasturi ilman jousitusta on ollut ihan ok. Ei ehkä kulje kauhean kovaa tai kellu lumessa kuin läski mutta ketterä kaupungissa, yleiskäyttöinen ja menee myös talven silopoluilla missä lumi ja jää ovat tasoittaneet kivikkojuurakot. Kait sitä vois jollain muullakin ajaa mutta toi nyt on sattunut olemaan alla viimeaikoina.

Totta. 1998-mallisella Kona Kilauealla minäkin ajelin työmatkat 7-8 vuoden ajan. Vanhanaikainen jyrkähkö geo ja nykymittapuun maasturiksi matalahko ajoasento pitää painon eturenkaalla ja helpottaa talviajoa monessakin olosuhteessa. Sen jälkeen, kun hankin ekan krossarin jäi Kilauean ajot pikkuhiljaa vaan vähemmälle ja vähemmälle ja toissa talvena myin pois sen, vaikka vähän ikävä jäi

Kyllä mun mielestä se auraamaton ja epätasaiseksi tamppaantunut pyörätie on paljon nopeammin kuljettavissa maasturilla kuin cyclolla. Samoin näillä keleillä (+2 ja vettä sataa) cyclon rengas uppoaa siihen pehmenneseen lumeen.

Riippuu tietysti, missä päin ajelee, mutta omilla reiteilläni täällä pk-seudulla aurataan useimpia pyöräteitä sen verran tiheään, että auraamatonta ja sen jälkeen epätasaiseksi tampattua pyörätietä ei yleensä joudu kovin usein ajamaan. Tämän vuoden tammikuu oli vähän poikkeuksellinen, kun tammikuun lumikertymä oli suurempi kuin ikinä. Auraamatonta kelviä on tänä talvena joutunut ajamaan poikkeuksellisen paljon, mutta lähinnä silloin, kun kyseessä on pehmeä urille pyöräilty lumi. Juuri sellainen keli, missä maasturin rengas tahtoo muljua minne sattuu, mutta krossari leikkaa lumesta läpi. Keskustassa taas ajoradoilta kulkeutuva suola tekee sen, että pohjat muhjuuntuu auratuiltakin reiteiltä ja taas kapea rengas toimii paremmin kuin leveämpi.

Näillä tämähetkisillä keleillä Hesassa on joka paikka täynnä loskaa tai niin pehmennyttä lunta, että maasturi ei välttämättä ole yhtään sen helpompi ajaa kuin krossari. Taas kapeampi rengas leikkaa loskasta läpi ja löytää jotain pitoa pohjalta kun leveämpi rengas jää kellumaan loska päälle ja tekee ajamisesta hankalampaa. Sama periaate kuin mudassa ajaessa.

Juu ja ostakaa vaan maastureita, jos tekee maasturia mieli. Kyllä aina tulee eteen muutamia sellaisia kelejä, joissa sen kanssa pärjää paremmin kuin krossarilla. Mun pointti oli siinä, että kannattaa silti varautua siihen, että ei se maasturi talvipyöräilystä pelkkää autuutta tee. Talvipyöräily vaatii jonkinnäköistä taistelumieltä ja selviytymisasennetta oli alla millainen pyörä hyvänsä. Sitten kun on sen sisäistänyt, pärjää tuolla millä pyörällä hyvänsä. Ilman, että sisäistää sen, ei siellä pärjää millään pyörällä. Pyörätyypistä riippumatta enemmän hyötyä saa hankkimalla parhaat mahdolliset nastarenkaat.

Maasturi on hyvä hankinta, jos sellaisen haluaa, mutta sillä ajatuksella, että se olisi jotenkin ylivertainen Hesan talvityömatkakäytössä sellaista ei kannata hankkia. Kuten sanottu itselläni on täysjäykkä 29-tuumainen maasturi. Tänä talvena olen ajanut sillä töihin sen yhden kerran ja silloinkin totesin, että se ei välttämättä ollut yhtään sen parempi valinta. Mutta en väitä myöskään, että pelkästään maasturilla ajamalla työmatkat olis jääneet ajamatta ja joissain kohdin leveämmästä renkaasta olisi voinut olla välillä hyötyäkin, mutta vähintään yhtä monessa kohtaa haittaa. Ja silloin kun on kaikkein hankalimmat kelit, joissain kohdin menee talutteluksi joka tapauksessa, pyörätyypistä riippumatta, mutta sekin kuuluu talvipyöräilyyn ja pitää hyväksyä, jos päivittäin talvella meinaa pyöräillä.

My five cents. Jatkakaa..

[kuovipolku]

^ Hear, hear!

[scellus]

Maasturi on hyvä hankinta, jos sellaisen haluaa, mutta sillä ajatuksella, että se olisi jotenkin ylivertainen Hesan talvityömatkakäytössä sellaista ei kannata hankkia.

Olen samaa mieltä, jos puhutaan normaalitalvista, tai toistaiseksi toteutuneiden talvien enemmistöstä. Nyt tammikuussa olen kuitenkin ajanut ISP:llä eikä ole tullut mieleenkään ottaa vanhempaa krossaria (35mm Marathon Winter) kellarista, ajatuskin hirvittää. Ajan joka toinen viikko Espoon perukoilta radan varteen (Kera...Huopalahti) ja joka toinen viikko Haagasta Keskuspuiston kautta aivan keskustaan. Etenkin Espoon puoli on välillä ollut ihan mahdotonta ISP:lläkin. Keskuspuistossa taas on pätkä hiihtoladun kaltaista väylää jossa myös kävellään, ja keskusta on täynnä sohjoa. (Tänään olen kotona sohvalla töissä, tosin ruokaa pitäisi jostain saada kohta, eli pääsee fillaroimaan.)

Jos plussakelit (lämpötila, ei rengas!) jatkuvat viikon tai pari, 35mm nastarengas on taas paras ja ISP tuntuu kivireeltä.

Monet näyttävät ajavan maasturilla ilman nastoja. Eräs tuttu ajaa keskustaan muutaman kilometrin työmatkaa n. 15 vuotta vanhalla Jopolla ilman nastoja. Kuulemma joskus vähän liukkaan oloista on ollut.

Mielipiteissä on aika paljon vaihtelua. Tietysti kokemus, ajotaito, varovaisuus, kunto jne. vaikuttaa, mutta luulen suurena syynä eroille olevan ihmisten erilaiset työmatkat. Paikoin aurataan enemmän kuin toisaalla jne.

[stenu]

^Olis kannattanut kokeilla sitä krossaria. Olisit saattanut yllättyä.

Samoja reittejä osin poljetaan, sillä itse poljen päivittäin Pajamäki-Sanomatalo-väliä. Vaihdellen ulkoiluteitä pitkin Tali/Pikku-Huopalahti/Kepu/keskusta tai Rantaradan varren klv/Kepu/keskusta. Keskuspuistossa ei tarvitse polkea sitä latupätkää, ellei välttämättä halua, koska Laakson tallien länsi- ja eteläpuolen kautta kiertämällä pääsee koko matkan radanvarresta Auroransillalle talvikunnossapidettävää reittiä pitkin.

Lenkeillä olen käynyt ottamassa tuntumaa myös Espoon talvikunnossapitoon. Esim. Bodomia kiertäessä olen yleensä polkenut jompaan kumpaan suuntaan Turuntien vartta, joka on Leppävaarasta länteen päin mentäessä ollut melkolailla huonosti aurattu ja osittain sille on lisäksi aurattu lumet ajoradalta. Vielä ei ole minun kohdalleni kelveillä sattunut tänä talvena sellaista keliä, jossa maasturi olisi pysynyt hallitusti lumen päällä, mutta krossarin rengas uponnut. Eli sellaista keliä, missä maasturi olisi ollut yksiselitteisesti krossaria helpompi ajettava. Jos kaikki satanut lumi ei olisi ollut pakkaslunta vaan nuoskalunta, tilanne olisi saattanut olla erilainen.

Jos suolalillussa polkeminen ei häiritse, Baanaa pitkin polkemalla useimpina päivinä pärjää ihan loistavasti vaikka vanhalla sillä vanhalla Jopolla. Muutenkin talvipyöräilylle Hesassa on tyypillistä se, että yhtä kaikenkattavaa keliä ei ole, jos työmatka on yhtään viittäsataa metriä pitempi. Samalle työmatkalle osuu noin kuuttatoista erilaista "keliä" riippuen milloin mikäkin kohta on aurattu viimeksi ja mihin prioritettiluokkaan reitin eri osat sattuvat. Joissain kohdin maasturilla etenisi helpommin, toisessa krossarilla ja jossain pitäisi olla läskipyörä, jotta välttyisi tunkkaamiselta. Kävipä tänä talvena yhtenä auraamattomana aamuna niinkin, että krossaria talutellessani pyyhälsi läskipyörä ohi, mutta muutamaa hetkeä myöhemmin poljin hymyillen ohi samaisesta henkilöstä, joka sillä kertaa oli vuorostaan tunkkaajan roolissa.

Useimmiten sellaisissa keleissä, missä maasturi vie voiton, toimii mahdollisimman leveä nastaton rengas paremmin kuin ISP, joka ei ole erityisen hyvä lumirengas. Mutta silloin ottaa tietoisen riskin siitä, että sitten kun osuukin siihen yhteen kohtaan, missä lumen alla on jäätä, kaatuu melkolailla varmasti. Juuri tuollaisesta tilanteesta mulla on muistona yksi murtunut peukalo. Mulla ei yleensä ole nastoja maasturissa alla talvisin, koska ajelen sillä pääasiassa lumisia maastopolkuja ja siellä ISP:t voittaa 2,35-tuumaiset Ralliranet vasta sitten, kun alkaa kovat jääkelit.

Mutta kuten sanottu, ostakaa niitä pyöriä jos on pyöräkuume. Sen, että parhaiten pyöräkuume paranee ajamalla - ei uusia pyöriä hommaamalla - oppii vasta sitten, kun on ajanut tarpeeksi monta vuotta ja kaikki ei sittenkään. Nyt mä lopetan

[saik]

Kiitos kaikille hyvistä neuvoista! Olin naivisti ajatellut, että leveämpi nastarengas ja loivempi ohjauskulma voisi kompensoida huonoa ajotaitoani. Kerta näin ei ole, lienee parasta nostaa pyörä suosiolla naulaan odottamaan kesää ja ostaa HKL:n kausikortti.

Tuota mystistä Gravdalia täytyy ehdottomasti harkita ainakin eteen ensi talvena, milloin se sitten koittaakaan tänne etelään.

Maastopyörien testaustapahtumat oli myös hyvä vinkki. Jään seuraamaan tilannetta ja yritän päästä seuraavalla kerralla paikalle.

[Moska]

Tuota mystistä Gravdalia täytyy ehdottomasti harkita ainakin eteen ensi talvena, milloin se sitten koittaakaan tänne etelään.

Valitettavasti 120 tpi gravdaalia ei ainakaan tällä hetkellä ole saatavilla mistään ja rautalankaversio ei ilmeisesti ole yhtä hyvä.

[Aappi]

Itsellä on Canyobin alumiinen Grail pyörä. Tuli siihen ostettua Scwalben Marathon nastarenkaat. (42 mm leveät ja eteen tuplamäärä nastoja). Ensihuollossa kuitenkin sanottiin, että talvi pilaa pyörän. Talvella tulisi ajaa sinkulalla. Onko asia näin selkeä. Myös hän sanoi, että pyörää ei saa säilyttää ulkona, missä lämpötila vaihtelee, vaan sisällä. Itse olin ajatellut säilytyspaikaksi autokatosta. Pyöräily tapahtuisi Kehä-kolmosen ympäristössä.

Lähetetty minun SM-G965F laitteesta Tapatalkilla

[Aappi]

Lähetetty minun SM-G965F laitteesta Tapatalkilla

[Leewi]

Olen samaa mieltä, jos puhutaan normaalitalvista, tai toistaiseksi toteutuneiden talvien enemmistöstä. Nyt tammikuussa olen kuitenkin ajanut ISP:llä eikä ole tullut mieleenkään ottaa vanhempaa krossaria (35mm Marathon Winter) kellarista, ajatuskin hirvittää. Ajan joka toinen viikko Espoon perukoilta radan varteen (Kera...Huopalahti) ja joka toinen viikko Haagasta Keskuspuiston kautta aivan keskustaan. Etenkin Espoon puoli on välillä ollut ihan mahdotonta ISP:lläkin. Keskuspuistossa taas on pätkä hiihtoladun kaltaista väylää jossa myös kävellään, ja keskusta on täynnä sohjoa. (Tänään olen kotona sohvalla töissä, tosin ruokaa pitäisi jostain saada kohta, eli pääsee fillaroimaan.)

Jos plussakelit (lämpötila, ei rengas!) jatkuvat viikon tai pari, 35mm nastarengas on taas paras ja ISP tuntuu kivireeltä.

Monet näyttävät ajavan maasturilla ilman nastoja. Eräs tuttu ajaa keskustaan muutaman kilometrin työmatkaa n. 15 vuotta vanhalla Jopolla ilman nastoja. Kuulemma joskus vähän liukkaan oloista on ollut.

Mielipiteissä on aika paljon vaihtelua. Tietysti kokemus, ajotaito, varovaisuus, kunto jne. vaikuttaa, mutta luulen suurena syynä eroille olevan ihmisten erilaiset työmatkat. Paikoin aurataan enemmän kuin toisaalla jne.

Yhden pyörän taktiikalla käytännössä pelkästään hesan keskustassa kaikilla säillä ajavana olen tullut vakuuttuneeksi hybridin tai muun 28/9 tuumaisen suoratankoisen pyörän parhaudesta. Siinä ei voi olla ISP:jä saatikka jotain plussakumeja vaan mahdollisimman rullaavat n 35-42 nastat. Sopivan leveä stonga mukavalla backsweepillä on mielestäni liukkauden ja uraisuuden sattuessa niin merkittävän paljon droppeja mukavampi, etten suostu talvea dropeilla kärsimään. Eli pyörämallina paras ainakin itselleni olisi muovista tehty suoratankoinen gg-pyörä laadukkaalla dynamolla ja pitkillä lokareilla, markkinat eivät vaan taida sellaista tarjota 😉

[stenu]

Talvella tulisi ajaa sinkulalla.

Yksivaihteinen voimansiirto vähentää putsaamisen määrää ja märän lumen keleissä pakka ei mene tukkoon samalla tapaa kuin vaihdepyörässä tuppaa menemään, mutta ei siinä ole niitä talvesta mahdollisesti kärsiviä osia juurikaan vaihdepyörää vähemmän. Pk-seudulla koko ajan lisääntyvä kelvien suolaus tekee hallaa esim. laakereille ja aiheuttaa mahdollisesti ylläreitä korroosion muodossa. Vapaarattaat ja jotkut keskiölaalerit esim. ovat tyypillisesti sellaista tavaraa, jotka tuhoutuvat Hesa-talvissa tarpeettoman nopeasti.

Mitä ulkona säilyttämiseen tulee, niin suolakorroosio nopeutuu lämpimässä, joten sitä ajatellen olisi jopa parempi säilyttää pyörää ulkona kuin tuoda päivittäin lämpimään muhiintumaan.

Mä olen polkenut noin seitsemäntoista vuotta ympäri vuoden työmatkaa Hesalassa ja käyttänyt siihen aina harrastepyöriä. Nykyisen suolausvimman seurauksena viime talvena meni hermo ja päätin, että tulevana talvena alla on joku muu, "ei niin väliä -tyyppinen" työmatkakulkine.

[Aappi]

Kiitokset kaikille vastauksista. Tosin on myönnettävä, että Leewin vastausta en ymmärtänyt. ( Sopivan leveä stonga mukavalla backsweepillä on mielestäni liukkauden ja uraisuuden sattuessa niin merkittävän paljon droppeja mukavampi, etten suostu talvea dropeilla kärsimään.), mutta ehkäpä hiljalleen pyöräslangikin alkaa avautumaan.

Lähetetty minun SM-G965F laitteesta Tapatalkilla

[K.Kuronen]

Itsellä on Canyobin alumiinen Grail pyörä. Tuli siihen ostettua Scwalben Marathon nastarenkaat. (42 mm leveät ja eteen tuplamäärä nastoja). Ensihuollossa kuitenkin sanottiin, että talvi pilaa pyörän. Talvella tulisi ajaa sinkulalla. Onko asia näin selkeä. Myös hän sanoi, että pyörää ei saa säilyttää ulkona, missä lämpötila vaihtelee, vaan sisällä. Itse olin ajatellut säilytyspaikaksi autokatosta. Pyöräily tapahtuisi Kehä-kolmosen ympäristössä.

Lähetetty minun SM-G965F laitteesta Tapatalkilla

Ja vanteina DT Swiss. Jos näin on, niin nippelit lienevät alumiinia, joten on mahdolista, että ne eivät kestä suolakylpyä. Talvipyörään mieluummin vanteet, joissa on messinkinippelit.

[Aappi]

Alumiiniset ne vanteet tosiaan on. Ehkäpä järkevä vaihtoehto sitten on urheilulajin vaihto talvella, sillä lumisilla keleillä nautin hiihtämisestä.

Lähetetty minun SM-G965F laitteesta Tapatalkilla

[Firlefanz]

Ihan uteliaisuudesta olisi kiva tietää mistä pyöräliikkeestä tai -huollosta löytyy tällaista vähän old skool -meininkiä edustava tyyppi.

(Eihän se minusta liikettä millään tavoin leimaisi, ehkä pikemminkin päinvastoin. Kokemuksesta ja vahvoista näkemyksistä saattaa toki muodostaa osin haitallinenkin piirre, jos siihen liittyy haluttomuus oppia uutta, mutta siitähän ei tarvinnut olla kyse!)

[Aappi]

Kun näkemys oli hänen ajatuksensa ammattimiehenä, mitäpä sitä salaamaabkaan. Kauppa oli Fillaripaja Vantaan Myyrmäessä, eli ns kivijalka pyörähuoltaja eikä pyöräliike. Tunnustuksena miehelle täytyy sanoa, että hommansa hän osasi . Kun olin ajanut Grailillä 150 km, ei keveimmät vaihteet enää menneet päälle, sai hän ne toimimaan paremmin kuin uutena ja siksi oli liike ensihuollon paikkakin helppo valita.

Lähetetty minun SM-G965F laitteesta Tapatalkilla

[Mikkomoe]

Entäs 80 tai 90 luvun teräsrunkoiset pyörät tyyliin Tunturi retki tai Helkama Kulkuri? Miten ne toimii talvella? Noita löytyy halvalla. Ja mikä parasta, rosvoja ei tällaiset
kiinnosta. Ulkonäöllä ei mitään väliä, kunhan pystyy mukavasti polkemaan 20km töihin ..

[Arosusi]

80-luvun pyörät taitaa olla enemmän retkipyörä tyylisiä missä rengastila ei riitä edes kohtuullisille nastarenkaille.
Parempi katsella 90-luvun hybridiä tai jäykkää maastopyörää.
Itsellä 90-luvun teräs hybridi ympärivuotisessa käytössä. Ostettu reilut 10 vuotta sitten runkosettinä. Oli jo silloin aika käytetyn näköinen. Kasattu pääasiassa varastosta löytyneistä osista. Ajettu pari tuhatta vuodessa. 37 mm nastat sopii hyvin alle. Ei näytä ruostuneen enempää. Ja kun muistaa laittaa kätevän runkolukon kiinni niin voi huoletta jättää Prisman eteen, PK-seudun asemille ym.