Jäykkäperäistä allmountain pyörää

[Rufus]

On joo Primal 29. Keulana nyt 150 mm Lyrik rc2, tulossa 140 mm Bomber z1.

Rungossa voisi optimitilanteessa olla sentin pari lisää reachia ja emäputkikin on naurettavan lyhyt (XL-koossa 100 mm) mutta aivan hyvin tolla vetää kun korjaa asennetta ja kasaa kunnon tornin spacerstackia.

[hsa]

Jostain tuli luotua tarve tollaselle kykenevälle Trail/AM/Enduro (Funduro) jäykkikselle. Hirveästi en osaa tulkita noita geotaulukoita, varsinkaan tämän genren pyörien ollessa kyseessä. Eli tarvisin vähän jeesiä:

Cotic SolarisMAX olisi siisti vehje, alla geotaulukko 140mm keulalla. Oon 186cm pitkä ja inseam joku 89-90cm, eli L ja XL rajamailla. Mitä mieltä, käykö toi L-koko liian pieneksi? Hengen mukaan olis tarkotus kuitenkin käyttää lyhyttä stemmiä.

Frame Size	Large	XL
Seat Tube (centre-top)	460mm	495mm
Top Tube Length (Effective)	662.6mm	692.5mm
Head Angle	65.4°	65.4°
Seat Angle	73.4°	73.4°
Chainstay Length	444mm	444mm
BB Drop	-55.5mm	-55.5mm
Head Tube Length	110mm	120mm
Reach	479.8mm	506.8mm
Stack	614.9mm	623.1mm
Wheelbase	1224.7mm	1257.8mm
Usual Height Range	178cm - 188cm	186cm - 195cm
Stem Length	30-50mm	30-50mm
Wheel Size	29" or 650B+ (275 PLUS)	29" or 650B+ (275 PLUS)
Max Tyre Size	29 x 2.6" / 27.5 x 3.0"	29 x 2.6" / 27.5 x 3.0"
Maximum Seatpost Insertion (including actuator mechanism)	321mm	356mm

https://www.cotic.co.uk/product/solarisMAX#sizing

Laitetaan vaikka Pole Taival verrokiksi, johon osun about keskelle L-kokoa. 3cm ero reachissa ja stackissa reilu 5cm, onko merkittävä ero käytännössä tai muuta kommenttia?

FRAME SIZE	L
REACH	510
TOP TUBE	680
STACK	668
WHEELBASE	1296
CHAINSTAY LENGHT (EFFECTIVE)	444
SEAT TUBE LENGHT	480
HEAD TUBE	145

https://polebicycles.com/polestore/product/taival/

Saisiko vähän apuja ja näkemystä? Onko muita kovettuja myllyjä johon menisi tuo 29er 2.6 rengas, kuin Cotic?

[Sambolo]

Tsekkaa uus Norco Torrent, siinä ainakaa satulaputki ei rajoita koon valintaa kun on niin pirun lyhyt.

[kauris]

Radon Cragger lähti odotetusti tilaukseen (muka pojalleni). Olin tulossa pikkujouluista kotiin junalla ja päätin katsoa olisiko bike-discountilla bf alennuksia. No ei se hinta ollut kuin 10% alessa (jos niin voi edes sanoa, kun pyörä tuli vasta myyntiin) mutta L kokoon tilaus sisään. 15 minuutin junamatka riitti hyvin ostosten tekoon vaikka piti ensin arvailla käyttäjätunnusta kauppaan ja välillä päivittää luottokorttitiedot Paypaliin

[Vispe]

Saisiko vähän apuja ja näkemystä? Onko muita kovettuja myllyjä johon menisi tuo 29er 2.6 rengas, kuin Cotic?

Orbea Laufey, vakiona 2.6.

[Villetre]

Myös menee hyvin Polen Taivaliin 2.6". Ja ehkä halutuin jäykkis nyt markkinoilla

[Vispe]

Myös menee hyvin Polen Taivaliin 2.6". Ja ehkä halutuin jäykkis nyt markkinoilla

Oho, aika kova väite

[Moby]

Eilen saapui uusi Radon Cragger 7.0. Hämmästyttävän hyvin oli kasattu valmiiksi kun vaihteet toimi hyvin, satula oli oikealla korkeudella ja keulassakin sopivat paineet. Piti vain laittaa tanko suoraan, säätää jarrukahvojen paikkaa ja ottaa renkaista 2bar ilmaa pois. Pihassa pörräämisen perusteella L-koko (20") on sopiva 184/88cm kuskille.

Ainut miinus että jarrut tuntui tosi tehottomilta mutta katsotaan tuoko sisäänajo pitoa vai ei.

Kuvankin olisin laittanut mutten milleniaalina jaksanut selvittää miten se taas tehtiinkään.

[GKC]

Eilen saapui uusi Radon Cragger 7.0. Hämmästyttävän hyvin oli kasattu valmiiksi kun vaihteet toimi hyvin, satula oli oikealla korkeudella ja keulassakin sopivat paineet. Piti vain laittaa tanko suoraan, säätää jarrukahvojen paikkaa ja ottaa renkaista 2bar ilmaa pois. Pihassa pörräämisen perusteella L-koko (20") on sopiva 184/88cm kuskille.

Ainut miinus että jarrut tuntui tosi tehottomilta mutta katsotaan tuoko sisäänajo pitoa vai ei.

Kuvankin olisin laittanut mutten milleniaalina jaksanut selvittää miten se taas tehtiinkään.

Pic or didn't happen

Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla

[kauris]

Jarrut vaatii aina sisäänajon ennen kuin teho paranee.

[hsa]

Kiitosta ehdotuksista. Hienossa kunnossa oleva SolarisMaxin (L) runko oli fillaritorilla niin poistin sen sitten. Black weekin tarjouksista tulossa vielä seuraavaa, eli rahaa paloi:
-29" kiekot dtswiss 350 navoilla ja 30mm kehällä Actionsportsista
-140mm Pike 2019 RCT3 DPA, 2019 malli. B-D:stä
-rengasta, MM & NN 2.6" ja ISP:t. B-D:ssä oli Schwalbet ihan kivaan hintaan

Mitä raati mieltä tuosta Dual Position Air Pikestä? Periaatteessahan tuo joustomäärän lyhennysominaisuus on aika turha, mutta tuolla versiolla oli hintaa 500e. Oliko huti joka kannattaa palauttaa ja katsoa vähän kalliimpaa uutta Yaria tai Pike Selectiä, ts. onko tuosta DPA:sta jotain merkittävää haittaa? Jossain jenkkifoorumilla tuosta oltiin montaa mieltä, joku sanoi ettei yhtä smoothia menoa kuin Solo airilla ja jonkun mielestä ei taas mitään eroa.

[Sambolo]

Noita yareja ja pikejäkin tuota halvemmalla jatkuvasti rcz bikessä alessa. Esim 150mm 29+ boost yari 259e. Edit, tää ei ollukkaa boost mut on niitäkin vähän väliä. Tosin ei niitä kannata kiiressä tilailla.

edit 2, oli siellä 29” boost yari 140mm myös, 269e.

[mattim]

Noita yareja ja pikejäkin tuota halvemmalla jatkuvasti rcz bikessä alessa. Esim 150mm 29+ boost yari 259e. Edit, tää ei ollukkaa boost mut on niitäkin vähän väliä. Tosin ei niitä kannata kiiressä tilailla.

edit 2, oli siellä 29” boost yari 140mm myös, 269e.

Ja on se 29+ boosti myös.

[GKC]

Pic or didn't happen

Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla

Ja tää ei siis ollut mitään pään aukomista vaan kiinnostaa oikeesti miltä toi -20 malli näyttää "livenä"...


Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla

[Moby]

Uusi Radon Cragger 7.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Moby]

Sent from my iPhone using Tapatalk

[GKC]

Hieno on!!
Sramin vaihteetkin näköjään.
Minkähänlainen toi SX sitten on?
Aika sekametelisoppa toi Sramin hierarkia näin oppimattomalle..

Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla

[msuomal]

Tässä on meikän kovaan ajoon jäykkäperä. Kokemusta ei vielä hirveästi ole, mutta olen tykännyt todella paljon. Kuvissa setuppina on takana 3" 27,5" 30mm vanteella ja edessä 29":



Tarkemmat speksit pyörästä täällä:
https://urkkaavaspeksaaja.blog/pole-taival

[hitlike]

Hieno on!!
Sramin vaihteetkin näköjään.
Minkähänlainen toi SX sitten on?
Aika sekametelisoppa toi Sramin hierarkia näin oppimattomalle..

Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla

SX on se ihan hinnasta-alkaen. Livenä aikamoinen muovirimpula mutta ajossa ei kokemusta.

[Sambolo]

Miks tossa craggerissa pitää olla tuo toptube niin korkealla?

[SBIAN]

Kestävyyden takia, rungon valmistuksessa käytettyn materiaalin tekninen osaaminen sekä tuntemus on hinnakasta ja vaativan testaamisen tulos joka vaikuttaa merkittävästi pyörän lopulliseen hintaan. Hinnan takia käytetään oikoteitä jonka ei katsota olevan merkittäviä käyttäjäkuntaa ajatellen kun myös pyörän imago ei sitä vaadi koska ostajakunta on ajateltu määrätylle sektorille.

[overlow]

Vaikka oma projektini ei nyt ihan jäykkäperäinen AM vaan enemmänkin jäykkäperäinen downcountry pyörä ajattelin silti kysyä että minkaslaista takakiekkoa tälläiseen pyörään kannattaa laittaa? Voisin ainakin kuvitella että joku 24pinnan xc kiekko on samantien aivan riekaleina tälläisessä ajossa. Itse olen miettynyt hankkivani jotain 32/36 pinnaista kiekkoa vai pärjääkö pienemmälläkin pinnaluvulla kunhan on hyvin rakennettu?

[Iglumies]

Kyllä kunnollinen kiekko kestää vähemmilläkin pinnoilla, ittelleni tuli juuri 28 pinnaiset, eikä yhtään kesto huoleta.

[-W-]

Kestävyyden takia, rungon valmistuksessa käytettyn materiaalin tekninen osaaminen sekä tuntemus on hinnakasta ja vaativan testaamisen tulos joka vaikuttaa merkittävästi pyörän lopulliseen hintaan. Hinnan takia käytetään oikoteitä jonka ei katsota olevan merkittäviä käyttäjäkuntaa ajatellen kun myös pyörän imago ei sitä vaadi koska ostajakunta on ajateltu määrätylle sektorille.

Oletko ikinä nähnyt Craggeria muuten kuin valokuvissa?

Nimittäin Craggerin takapää on kaikkea muuta kuin halvimmalla ja helpoimmalla toteutettu, mikä sinällään on oikeastaan melko ihmeellistä Radonin brändin huomioon ottaen.

Paljon halvemmalla ja helpommalla olisi voinut tehdä sen muodikkaan 10cm matalemman yläputken tavallisemmalla chainstayn rakenteella ja hieman paksummilla putkilla.

Todennäköisesti Saksalainen on vain ollut sen verran vanhoellinen, ettei ole älynnyt matalaa yläputkea apinoida, kun on luullut ettei sitä jäykkäperässä tarvitse kun ei ole jousitusta joka takana painuisi kasaan ja siksi ei töppöset yltäisi maahan..

Tuskinpa on suurimmalla osalla näistä pienistä valmistajista mitkä tämän tyylin pyöriä yleensä tekevät yhtään sen kummallisempaa tuntemusta materiaalitekniikasta tai "vaativaa testaamista" - voi olla jopa toisin päin joissakin tapauksissa..

[stumpe]

Kuinka moni teistä käyttää rengasinserttiä takana? Jos kyllä, niin mitä?

[SBIAN]

Oletko sinä nähnyt koskaan halpaa (kevyttä) pyörää jossa yläputki olisi yhtä matalalla kuin kalliimmissa bräntätyissä pyörissä??

Kyllä tuo on aivan selvä syy rungon kestävyyden osalta, sitä ei selitä mikään apinoinnin puute vaan se että matala runko vaati erityiset tuotanto tekniset ratkaisut jotka ovat kalliita toteuttaa verrattuna siihen että runko tehdää ns. vanhoilista kaavaa noudattaen. Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se että halpojen pyörien rungot tulevat usein tusina runkoja tuottavilta tehtailta joka taas on pakon sanelema asia saada tuotteelle halpa hinta, eli siitä tehdään mitä on saatavilla. Tästä jää välistä se suunnittelu mitä merkkipyörät tekevät joilla on eri tavoite olla edelläkävijänä markkinajohtajana nimenomaan kilpailu areenoilla.

Nykypäivänä kopiointi on niin helppoa, ainut asia on vaan se että joissain kohden se ei ole kannattavaa jos halutaan suunnata tuote määrätylle käyttäjäkunnalle. Tieto taito ja tuotekehitys esittää myös isoa osaa ja se myös maksaa koska vaatii testaamista, ei kalliiden pyörien hinnat ihan tyhjästä ole temmattu.

Varmaankin Radoniin olisi voitu tehdä matalampi yläputki mutta mikähän olisi esimerkiksi ollut sen jälkeen pyörän paino, on aivan selvä että matalalla oleva yläputki lisää pyörän käyttömukavuutta tiettyyn pisteeseen saakka mutta asettaa rungolle aivan eri jäykkyys ja lujuus ominaisuudet ja sitämyöden on kalliimpi valmistaa.

Tosiasiassa tuossa Radonissa on kyllä vahva vivahde nykypyörää eikä varmaankaan ole huono valinta, sehän on itsestä kiinni mistä tykkää.

[Barracuda]

Oletko sinä nähnyt koskaan halpaa (kevyttä) pyörää jossa yläputki olisi yhtä matalalla kuin kalliimmissa bräntätyissä pyörissä??

Kyllä tuo on aivan selvä syy rungon kestävyyden osalta, sitä ei selitä mikään apinoinnin puute vaan se että matala runko vaati erityiset tuotanto tekniset ratkaisut jotka ovat kalliita toteuttaa verrattuna siihen että runko tehdää ns. vanhoilista kaavaa noudattaen. Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se että halpojen pyörien rungot tulevat usein tusina runkoja tuottavilta tehtailta joka taas on pakon sanelema asia saada tuotteelle halpa hinta, eli siitä tehdään mitä on saatavilla. Tästä jää välistä se suunnittelu mitä merkkipyörät tekevät joilla on eri tavoite olla edelläkävijänä markkinajohtajana nimenomaan kilpailu areenoilla.

Nykypäivänä kopiointi on niin helppoa, ainut asia on vaan se että joissain kohden se ei ole kannattavaa jos halutaan suunnata tuote määrätylle käyttäjäkunnalle. Tieto taito ja tuotekehitys esittää myös isoa osaa ja se myös maksaa koska vaatii testaamista, ei kalliiden pyörien hinnat ihan tyhjästä ole temmattu.

Varmaankin Radoniin olisi voitu tehdä matalampi yläputki mutta mikähän olisi esimerkiksi ollut sen jälkeen pyörän paino, on aivan selvä että matalalla oleva yläputki lisää pyörän käyttömukavuutta tiettyyn pisteeseen saakka mutta asettaa rungolle aivan eri jäykkyys ja lujuus ominaisuudet ja sitämyöden on kalliimpi valmistaa.

Tosiasiassa tuossa Radonissa on kyllä vahva vivahde nykypyörää eikä varmaankaan ole huono valinta, sehän on itsestä kiinni mistä tykkää.

Voihan tuossa olla joku totuuden siemenkin mutta Radonin kohdalla ei taida pitää paikkaansa.
Suunnittelevat rungot itse ja itse asiassa ihan viime aikoihin saakka ne oli yhden kaverin käsialaa.

https://prime-mountainbiking.de/bodo...op-pid12789/2/

Noissa matalarunkoisissa - kalliimmissakin - on muuten aika usein vahvikepala satulatolpan ja yläputken saumassa. Eiköhän tuolla kahdenkymmenen sentin alumiinipalalla saavuteta sitten tarvittava jäykkyys.

[-W-]

Oletko sinä nähnyt koskaan halpaa (kevyttä) pyörää jossa yläputki olisi yhtä matalalla kuin kalliimmissa bräntätyissä pyörissä??

Kyllä tuo on aivan selvä syy rungon kestävyyden osalta, sitä ei selitä mikään apinoinnin puute vaan se että matala runko vaati erityiset tuotanto tekniset ratkaisut jotka ovat kalliita toteuttaa verrattuna siihen että runko tehdää ns. vanhoilista kaavaa noudattaen. Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se että halpojen pyörien rungot tulevat usein tusina runkoja tuottavilta tehtailta joka taas on pakon sanelema asia saada tuotteelle halpa hinta, eli siitä tehdään mitä on saatavilla. Tästä jää välistä se suunnittelu mitä merkkipyörät tekevät joilla on eri tavoite olla edelläkävijänä markkinajohtajana nimenomaan kilpailu areenoilla.

Nykypäivänä kopiointi on niin helppoa, ainut asia on vaan se että joissain kohden se ei ole kannattavaa jos halutaan suunnata tuote määrätylle käyttäjäkunnalle. Tieto taito ja tuotekehitys esittää myös isoa osaa ja se myös maksaa koska vaatii testaamista, ei kalliiden pyörien hinnat ihan tyhjästä ole temmattu.

Varmaankin Radoniin olisi voitu tehdä matalampi yläputki mutta mikähän olisi esimerkiksi ollut sen jälkeen pyörän paino, on aivan selvä että matalalla oleva yläputki lisää pyörän käyttömukavuutta tiettyyn pisteeseen saakka mutta asettaa rungolle aivan eri jäykkyys ja lujuus ominaisuudet ja sitämyöden on kalliimpi valmistaa.

Tosiasiassa tuossa Radonissa on kyllä vahva vivahde nykypyörää eikä varmaankaan ole huono valinta, sehän on itsestä kiinni mistä tykkää.

Eipä nyt tule äkiseltään mieleen olenko nähnyt halpaa ja kevyttä pyörää jossa olisi yläputki yhtä matalalla kuin brändätyissä pyörissä (ja on ne halvatkin pyörät muuten ihan brändättyjä kaikki), mutta ihan en nyt ymmärrä miten se tähän liittyy - en käsittääkseni ole tälläistä väittänytkään..?

Ja jos paino nyt otetaan tässä vaiheessa uudeksi kriteeriksi, niin eikös se pitäisi olla se kaikista vähiten kiinnostava asia näiden "brändäämättömien halppismerkkien" osalta? Mitä väliä sillä on painaako se pyörä parisataa grammaa enemmän tai vähemmän - eihän se taida oikeasti muutenkaan edes kiinnostaa niiden parempien ja "brändättyjen" ostajiakaan niin paljoa jos tämän genren pyöristä puhutaan - eihän kukaan hullu muuten kuolaisi teräsrunkojen perään enää yhtään. Taitaa paino olla kuitenkin melkolailla se vähemmän kiinnostava ominaisuus näissä laitteissa - grammanviilaajien topickit taitaa olla muualla..

Olisi sinällään ihan mielenkiintoista myös kuulla mitä nämä "matalan rungon vaatimat erityiset tuotanto tekniset ratkaisut jotka ovat kallita toteuttaa" oikein ovat? Tietoa ilmeisesti kun asiasta on, niin voisi itsekin jotakin oppia jos tätä voisi hieman avata tälläiselle perusinsinöörille..?


Lisäksi jos yhtään on nykyisen Radonin mallistoon tutustunut, niin huomaa hyvin äkkiä että kyseessä ei ole enää nykyisin mikään "kiinakopiofirma" joka tuottaa vain tietyn tyyppistä pyörää jonka valmistus ja suunnittelu perustuu vain siihen "mitä on aina tehty". Pyörien hyvyydestähän voidaan olla montakin mieltä, mutta mallistossa on kyllä hyvinkin monimutkaisia ja hankalasti valmistettavia runkomuotoja joita ei välttämättä löydy edes kaikkien kalliimpien "brändättyjenkään" merkkien valikoimista.


https://www.pinkbike.com/news/from-t...ris-stahl.html


Jos halpa hinta on ollut isoin draiveri Craggerin rungon suunnittelussa, niin sitten on epäonnistuttu surkeasti kyllä. Koko runko on satulaputkea lukuunottamatta (missä siinäkin on kuitenkin taitos ja koneistuksia) tehty hydroformatuista putkiosista, jotka eivät vielä ole kaikki edes sieltä helpoimmasta päästä ja työkalukustannus näihin on jo ihan huomattava vs. osan "brändättyjen" merkkien suorat pyöreät putket. Lisäksi chainstayssäkin on typerän kallis koneistettu alkuosa jonka ansiosta tosin taakse mahtuu jopa 3.25" rengas, mutta kuka sellaista haluaa etenkään tälläiseen halppis "brändäämättömään" kun "brändättyjen" runkojen pelkällä halvalla putkimallin chainstaylläkin saisi ihan tarpeeksi rengastilaa normikäyttöön.

Loppujen lopuksi kaikki jäykkäperien rungot on erikoistapauksia lukuunottamatta kuitenkin niin yksinkertaisia ja halpoja tehdä, ettei niiden valmistuksesta isoja eroja hinnallisesti tule kun samoissa tehtaissa Taiwanissa pääsääntoisesti myös kaikki tehdään. Sitavastoin jos yhtään ymmärtää sarjatuotannoin lainalaisuuksia, niin tietä sen että kappalemäärä on se mikä ratkaisee samantyyppisten tuotteiden hinnan ja Radon tuskin ihan pienin on tällä saralla. Tämän genren pyöriä tosin ei kukaan tee järjettömiä määriä maailmassa, mutta jos nyt vaikka Radonia brändinä katsoo ja miettii mitä keikkea pyöriä ne myy ja valmistaa, niin kirjo on iso aina citypyöristä lähtien moneen spesifisempään valmistajaan nähden (ja näitä loivakeulaisia jäykkäperiähän ei juurikaan mikään iso merkki edes tee). Tämän takia komponentit mitä pyörän valmistamiseen tarvitaan ja minkä rahallinen osuus tälläisessä pyörässä on kuitenkin huomatavasti sitä runkoa isompi määräävät pyörän todelliset valmistuskustannukset. Ja kun Radon oletettavasti ostaa kaiken kaikkiaan brändinä aika pirusti niitä komponentteja pienempiin valmistajiin nähden, sekä on hionut kokoonpano ja logistiikka puolta jo useamman kymmenen vuoden ajan, niin sieltä tulee myös sitä hintaeroa. Ja tietenkin eksklusivisuudesta, brändistä ja "viimeisemmästä puolesta asteesta siinä runkogeometriassa" on osa ihmisistä aina valmiita maksamaan enemmän -tämähän on myös selvä ja sitä kun Radonilla ei ole, niin ei voi myös pyöristä ylettömiä summia pyytää - eikä se Radonin bisneksen ydin olekaan.


Eikä se tuon Craggerin yläputki nyt mitenkään älyttömän ylhäällä edes ole. Juu on korkeammalla kuin "brändätyillä", mutta osa illuusiosta tulee myös siitä, että vinoputki ei lähde suoraan keskiöstä kohti kaulaputkea kuten melkein kaikilla muilla, vaan lähtee ensin eteenpäin ja vasta sitten taittuu ylös = tämä saa myös näyttämään ylä- ja alaputken välisen etäisyyden ja kulman isommalta kuin oikeasti edes on. Taitaa "brändättyjen" merkkien yläputken mataluus trendi tulla osittain täysjoustovehkeiden maailmasta missä sille on selvä käytännön tilauskin. Normaalisti siinä takapuolen alapuolella kuitenkin heiluu se satula ja minäkin 180cm pituisena kuitenkin voin käyttää L-koon Craggerissa 170mm dropperia.

Eli ehkä kannattaa katsastaa pyörä ensin ihan livenä ennen kuin lähtee tekemään kovin jyrkkiä tuomioita miksi joku yläputki on jossakin. Todennäköisesti suunnittelija ei ole vain nähnyt arvoa ultra matalalle yläputkelle samoin kuin joku toinen, vaan on halunnut paikan ennemmin vaikka kahdelle isolle vesipullolle, mutta kuitenkin tehdä vähän kykenevämmän pelin maastoon geometrialtaan kuin se perinteinen XC-pyörä. Pyöriä voi myös suunnitella muilla perusteilla halvemmmatkin merkit kuin vain ja ainoastaan hinta edellä (eikä Cragger edes ole sinällään sanan varsinaisessa merkityksessä halpakaan, paitsi näiden loivakeulasten jäykkäperien genressä).


Eikä minulla ole mitään tarvetta sinällään "puolustella" Radonia - itse olisin ostanut mieluiten jonkun titaanirunkoisen loivakeulaisen jäykkäperän (ja ostan vieläkin jos sellainen jostakin eteeni joskus tulee), mutta kun halusin ison etukolmion jotta saisin pidemmille reissuille hyvän kokoisen runkolaukun, niin Radon nyt vaan sattui olemaan lähestulkoon ainoa vaihtoehto tällä kriteerillä. Ikinä en ole ennen omistanut Radonia ja odotukset ei olleet vanhojen vuosikymmenten takaisten muistikuvien mukaisista "bulkkiradoneista" johtuen kovinkaan kaksiset. Siksipä pyörän runko ja sen osittain suht kalliitkin valmistusratkaisut "moiselle halppisbrändille" ovat hieman hämmästyttäneet, mutta onneksi surkea lohkeileva maalipinta sentään "palautti osittain uskon" tähän halppis brändiin yhdessä onnettoman vaihdevaijerivedon kanssa!


- - - - - - - - -

Näyttää tulleen 2020 8.0 malli DVO:n keulalla 1999€ hintaan: https://www.radon-bikes.de/mountainb...agger-80-2020/

[kauris]

Olet ehkä lukenutkin SBIANIN viime aikojen muitakin kirjoituksia mutta hänellä nyt on menossa vain vähän kärkkäämpi vaihe kaikkiin vähänkin edullisempiin pyöriin. Ja joka tuntuu eroavan melko paljon muiden ajatuksista

Toki on selvää, että 700 eurolla ei saa 1500 euron (yleis-)maastopyörää, 1200 eurolla ei saa 3000 euron am-jäykkäperää jne. Mutta noin 1200 euron vaikeankin maaston jäykkäperäksi uskon tuon Radonin olevan hyvin kilpailukykyinen.
2500-3000 euron trailitäpärit ovat erityisen mielenkiintoinen luokka, sillä parhaimmat siitä hintaluokasta ovat hyvin lähellä 4000-5000 euron vastaavia. Ibiksellä tai Strutsilla on hienoja ja erinomaisia pyöriä mutta esimerkki Yt jeffsy cf tyyppisellä vaihtoehdolla ollaan aivan tai vähintään lähes samoissa.

Edit. Tuo 2000 euron 8.0 Cragger ei ole minusta yhtä houkutteleva. Sama runko kuin 1200 euron pyörässä mutta osat eivät niin huippuja kuitenkaan. En osaisi myöskään itse huoltaa keulaakaan (tai siis Rockarin osaan valmiiksi). Tuossa hintaluokassa jos olisin ostoksilla tutkisin myös muita vaihtoehtoja. Ehkä sellaisia, jotka SBIANINKIN mielestä olisivat hyviä

[SBIAN]

Hei nyt pitää korjata väärinkäsityksiä puolin ja toisin. Tuntumani on että jotkut kärkkäästi ja ilmi selvästi vetoavat siihen että halvallakin voi saada yhtä hyvän pyörän kuin mitä kalliskin, se on totta ja sehän riippuu siitä että on tyytyväinen omaan pyöräänsä mutta tässä tullaan juuri siihen että kun tuo halpa pyörä nyt sattuu olemaan juurikin itsellä niin sitä aletaan puolustaa kärkkäästi vedoten vaikka menneseen aikaan tms.

Halvat pyörät on paikkansa ansainnut juurikin siksi että olisi kaikille mahdollisuus aloittaa hyvä harrastus mutta pidän vääränä nostaa selvästi oudon näköistä pyörää jalustalle ja alkaa kehua sitä aivan käsittämättömillä vertauksilla selvästi enempi kehittyneempään ja nykyaikaisilla komponenteilla varustettuun pyörään jossa lähestymis tapa on siinä että panostettu ajon miellyttävyyteen enempi kuin käytettyihin komponentteihin, haettu hyvä tasapainoinen kokonaisuus hieman osasarjan kustannuksella.

Kun aloittaa esim. maastopyöräilyn on yleensä se ensimmäinen pyörä se halpa ja jostain kumman syystä ollaan valmiita ostamaan se pelkästään sen perusteella onko pyörässä olevat osat deorea ja tämän tietää markkinoijatkin, siksi halpoihin runkoihin ympätään menneen vuosikymmenen esim. deorea joka ei sanana tarkoita oikestaan muuta kuin maastokäyttöön tarkoitettua osasarjaa ja jota on kehitetty vuosien saatossa monta eri versiota ja hintaluokkaa. Runko on sivuseikka joka pitäisi olla se tärkein, osia voi aina jälkeenpäin parannella mutta huonoon runkoon ei sitä kannata tehdä.

Tämä ei ole mikää Radonia koskeva, vaan yleisesti ottaen asia kun puhutaan halvoista pyöristä jolla moni ajaa ihan tyytyväisenä ja se on ihan OK.
Perehtyä pyörä valikoimaan, koe ajaa ja mieluusti hankkia pyörä jolla on mainetta pyörän valmistajana niin välttyy monasti ikäviltä yllätyksiltä vaikkakin on todettava että tunnetutkin pyörävalmistajat laittavat kelvottomia osia halvemmanpään pyöriinsä.

Kukin ajaa millä tykkää mutta kukaan meistä ei voi antaa ohjetta että joku pyörä olisi se ainut sinulle sopiva, vain hinta ja käyttötarkoitus määrää sen mihin on tyydyttävä mutta suosituksia saa antaa tuoda esille pyörän ominaisuuksia totuudenmukaisesti. Pyörät kehittyy ja en ainakaan itse ole haikaillut menneitä maastopyöriäni vaikka ne asiansa ovat ajaneetkin, vieläkin on tuossa 20 vuotta vanha Wheeler täpäri joka on aivan naurettava kötöstys nykypyöriin verrattuna vaikka silloin oli olo mukamas kova sana.