Lainaus Alkujaan tämän lähetti MRe Katso viesti
Joo. Pa. Faktat on varmaan juurikin noin, mutta ei se tehometsätalous ole kuitenkaan ihan niin ongelmaton ja kiva juttu, kuin se tuossa halutaan yksisilmäisesti esittää. Metsänkasvatuksen tieltä on raivattu soita, jonka tuloksena on monta järveä pilattu, kun humus ja ravinteet valuu ojia pitkin.

https://www.luke.fi/uutinen/soiden-o...a-yha-enemman/

Lisäksi tehometsätalous luo tylsiä metsiä, joissa monimuotoisuus on tapettu. Puut rivissä ja samankokoisia. Moton jäljet vain halkoo sitten maisemaa.
Perus moka katsoa asiaa vain yhdeltä kantilta. Hyvähän se on jos metsätalous kasvaa järkevillä menetelmillä, mutta ojitus ei niin mustavalkoinen tapaus.

Tämän Marmarin hehkuttaman tehometsätalouden vuoksi 1950-1990 Etelä-Suomessa puolet soista ojitettiin ja tämä pääsyyllinen siihen, että lähes kaikki Etelä-Suomen suot on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Kaikenlisäksi 20-30 % ojituksista on ollut hukkaojituksia eli kuivattu alueita missä metsä ei alunperinkään ole mahdollista kasvaa.

Luken jutussa mainitaan ojituksen lisänneen turpeen maatumista. Maatuminen vapauttaa CO2.

Ja ihan ajatuksen tasolla enkä jaksa tarkistaa faktoja, mutta tämä lause sai mietityttämään samaisessa jutussa:

Monet muutkin tutkimusryhmät ovat havainneet kohonneita typpipitoisuuksia ojitusalueiden valumavesissä.
Typen määrän lisäys maaperässä lisää bakteerien denitrifikaatiota joka puolestaan vapauttaa typpeä ilmakehään, mutta mahdollisesti myös N2O ja NO. Dityppioksidi on taas 300 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Siinähän se tehometsätalouden hyöty menee jos denitrifikaatio lisääntyy jos typpeä virtaa lisää oikeisiin paikkoihin.