"Gravel Grinding" -fillarit

[F. Kotlerburg]

Saako tuollaista joustamaan enää laisinkaan kuitutolpan tavoin?

Kevyehkön 27,2 kuitutolpan jouston huomaa ajossakin minkä voisi luulla olevan lähtökohta myös GG pyörässä.

En tiedä miten kuitutolpat yleensä joustaa, mutta TCX:ssä D-Fuse jousti mielestäni ihan hyvin ja pyörän mukavuus ei ainakaan siitä ollut kiinni. Muutenhan tuollainen kisakireä crossari oli varsin kova.

Sehän tuossa D-Fusessa on huono puoli, että tolppaa ei paljon vaihdella. Ainakin se TCX:ssä ollut yksipulttisella satulan kiinnityksellä oleva oli ihan perseestä. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun polkupätkän jälkeen piti kaivaa työkalut satulan palauttamiseksi vaateriin.

[stenu]

^ taitaa muutenkin keskimäärin olla noi joustamaan suunnitellut kuitutolpat normikuitutolppia painavampia. Mun Zipp SL Speed on kyllä kevyt, mutta ei mielestäni mitenkään radikaalisti Service Course SL -alutolppaa joustavampi. "Road buzzia" kuituversio vaimentaa tehokkaammin, mutta isommissa töyssyissä tai käsivoimin väännellen en huomaa olennaista eroa.

(Ja vähän jännittää, miten toi yksipulttinen kiinnitys kestää krossikäytössä. Vaikka pro-kuskeilla niitä näyttääkin olevan, niin en "ihan" yhtä sulavasti osaa hypätä satulaan... )

[Tolkun mies]

Muutama kuukausi on nyt Fuji Jari 1.1 kokemuksia kerättynä.
Tuo on aika perus fillari, ilman mitään suurempia tuntemuksia. Alsa runko, 105 setti ja minulle sopiva 56cm runko geometria. Side sweep -tangon vaihdoin pois Spessun compact kokoiseen. Satulatolppa on tällä hetkellä jäykkä alsa, alkuperäisen kuitutolpan sijasta. Orkkis kiekkosetti oli WTB i23 kehäinen ja no-name navoilla mutta nyt on ajossa DTSwiss e1700 26,5" i25mm maastokiekko setti, johon asensin vapari konversion, tiheämmän vapari räikän, sekä sopivat akselisovitteet + asensin Ultegra maantiepakan. Renkaat ovat kuvassa Panaracerit 48mm

[JohannesP]

^ taitaa muutenkin keskimäärin olla noi joustamaan suunnitellut kuitutolpat normikuitutolppia painavampia. Mun Zipp SL Speed on kyllä kevyt, mutta ei mielestäni mitenkään radikaalisti Service Course SL -alutolppaa joustavampi. "Road buzzia" kuituversio vaimentaa tehokkaammin, mutta isommissa töyssyissä tai käsivoimin väännellen en huomaa olennaista eroa.

Ootko tehnyt vertailua rungossa missä Zippin tolppaa saa enemmän pihalle? Horisontaalisesella yläputkella tuskin suurta eroa tulee, kun tolppaakin pihalla vain jämät.

Itse ajoin kesän rinnakkain ~200g Enven 31,6 tolppaa ja ~160g Timen D-shape 27,2. Molemmissa tolppaa reilusti pihalla. Ei ihanteellinen vertailu eri lähtökohdistakaan, mutta pystyy huomaamaan kuinka erilaiset tolpat nuo kuitenkin on. Enve tuntuu olevan suunniteltu maksimaalisella jäykkyydellä kisaamiseen mikä voisi päteä Zippinkin SL tolppaan. Time on suunniteltu runkoa myöten pitkiin ajoihin ja sen huomaa tolpankin joustavuudessa. Ehkä sillä valmistusmateriaalillakin on väliä: Enve ja Zipp käyttää UD-kuitua ja Time 3K. UD on kestävämpää, kevyemmpää ja käsittääkseni vähemmän joustavaa.

GG touhossa pitkä tolppa vaan mukavoittaa menoa ja sitä tuossa Giantissa kyllä on. Ei kaunista, mutta toimivaa.

[Divi]

UD on kestävämpää, kevyemmpää ja käsittääkseni vähemmän joustavaa.

Lähde?

UD tarkoittaa unidirectional, eli niitä hiilisäikeitä on suollettu epoksin sekaan puhallusvehkeellä, ja ne sojottaa mihin suuntaan sattuu.
3K on taas semmoista "kudottua" mattoa jossa numero (3000) viittaa tiheyteen / hienojakoisuuteen.
Ymmärtääkseni molemmista voi tehdä minkälaista osaa tahansa. UD:ssa varsinkin ne säikeet voi olla miten paksuja tahansa ja epoksejakin on tuhansia erilaisia.

Lyhyesti: UD tai 3K ei kerro hölkäsen pöläystä tuotteen kestävyydestä, painosta taikka joustavuudesta.

edit: lisätään vielä että 99% "3K"-osasista sisältää UD hiilikuitua, jonka päälle on laminoitu vain viimeinen kerros tuota punosmattoa ulkonäön vuoksi.

[JohannesP]

Googlella yritin tarkistaa ja tuota sieltä tarjottiin muutamasta lähteestä.

Pointti nyt kuitenkin, että tolppiakin on erilaisia ja osa kovempia ja osa pehmeempiä ajaa.

[plr]

UD tarkoittaa unidirectional, eli niitä hiilisäikeitä on suollettu epoksin sekaan puhallusvehkeellä, ja ne sojottaa mihin suuntaan sattuu.

Onpa kummallista. Unidirectional tarkoittaa yksisuuntaista ja voisi luulla, että juuri sen tyyppisessa hiilikuidussa kuidut ovat yhdensuuntaisia.

[Divi]

Tässä varmaan päästään lopputulemana siihen että hiilikuituja on 10000 sorttia, riippumatta valmistajasta, merkinnöistä ja myyntipuheista. Ainoa mitä kannattaa verrata on kestävyys, tuntemukset ja mitattavat suureet eli paino.

[Juha Jokila]

Nuotiossa on hiiliä ja muropaketissa kuitua. Pyörät kuuluu olla rautaa.

[MRe]

Huh huh Vähän houkuttelisi viilata omasta Explorosta 8,5kg => alle 8kg, mutta toistaiseksi budjetti rajoittaa. Se onnistuisi noin 1500-2000€ budjetilla siten, että säilyisi edelleen aerokiekot ja 2x. Samalla rahalla voisi tosin ostaa esim. kellon

Kellon? Siis mitä h*lvettiä joku kello tekee tässä keskustelussa? Voihan kahdella tonnilla ostaa vaikka kuution kalsareita. Jos kahdella tonnilla saa puoli kiloa pois pyörästä, niin hintahan on suorastaan halpa.

(itse saisin aika paljon pois, kun vaihtaisin hissitolpan kiinteään ja ottaisin työkalut pois punnituksen ajaksi. Siihen menisi ehkä 50 EUR ja painoa lähtisi se puolisen kiloa tai yli)

[MRe]

Nuotiossa on hiiliä ja muropaketissa kuitua. Pyörät kuuluu olla rautaa.

Tässä on kyllä määrättyä viisautta...

[MRe]

Onpa kummallista. Unidirectional tarkoittaa yksisuuntaista ja voisi luulla, että juuri sen tyyppisessa hiilikuidussa kuidut ovat yhdensuuntaisia.

https://www.fibreglast.com/product/W...earning_Center

"Unidirectional carbon fiber fabric is a type of carbon reinforcement that is non-woven and features all fibers running in a single, parallel direction. With this style of fabric, there are no gaps between fibers, and those fibers lay flat. There is no cross-section weave that divides the fiber strength in half with another direction. This allows for the concentrated density of fibers that provide maximum longitudinal tensile potential—greater than any other weave of fabric. For comparison, this is 3 times the longitudinal tensile strength of structural steel at one-fifth of the weight density."

Käsittääkseni UD on hyvää jossain paikoissa, joissa rasitus kohdistuu pääosin yhden akselin suuntaisesti.

[Divi]

Käsittääkseni UD on hyvää jossain paikoissa, joissa rasitus kohdistuu pääosin yhden akselin suuntaisesti.

Siinä on hyvä vetolujuus, mutta kasaan puristaessa edes sen yhden kuidun suuntaisesti se hajoaa helpommin. Lähinnä se on halvempaa kuin punottu.

Mites tuommonen kuitutolppa noin käytännössä Brooksin tai muun nahkaisen satulan kanssa? B17 ainakin tuntuu itessään jo olevan aika joustava ja mukava, kaipaako semmosen kaveriksi muutaku umpinaisen terästangon?

[Oulunjulli]

Nuotiossa on hiiliä ja muropaketissa kuitua. Pyörät kuuluu olla rautaa.

Täällä tätä ainakin kuukauden kuutioinut. Tallissa on Rove ST 2015 suunnilleen alkuperäisasussa. Miettinyt että joko tuohon 40mm korkiat kuitukiekot ja hydraulijarrut, vaiko Rose Backroad. Kulkeeko se kuitu sitten kovempaa, vai onko vain kyyti epämukavempaa? Jos mää hyvin reilu nelikymppinen pääsen Stravassa kuitupyörällä viiden sakkiin niin ei se voi tuntua yhtään niin hyvältä kuin ite uusiksi kasatulla rautapyörällä. Vaan onko se Konakaan oikein pähiä rautapyöräksi, se kyllä tuntuu hyvältä vaan ei mulla muita ole ollutkaan.

[LJL]

Kellon? Siis mitä h*lvettiä joku kello tekee tässä keskustelussa? Voihan kahdella tonnilla ostaa vaikka kuution kalsareita.

Tässä oli aimo annos semmoista... Kansanviisautta

Jos kahdella tonnilla saa puoli kiloa pois pyörästä, niin hintahan on suorastaan halpa.

Niin, miten sen nyt ottaa. Jospa nyt kuitenkin siellä alle 10te:ssä pysyisi tämän kauden kokonaisbudjetti (kalustohankinnat + kisareissut)

[JackOja]

... Jospa nyt kuitenkin siellä alle 10te:ssä ...

te...???...teraeuro? Ihanan halpaa sun touhu.

[stenu]

Ootko tehnyt vertailua rungossa missä Zippin tolppaa saa enemmän pihalle? Horisontaalisesella yläputkella tuskin suurta eroa tulee, kun tolppaakin pihalla vain jämät.

Itse ajoin kesän rinnakkain ~200g Enven 31,6 tolppaa ja ~160g Timen D-shape 27,2. Molemmissa tolppaa reilusti pihalla. Ei ihanteellinen vertailu eri lähtökohdistakaan, mutta pystyy huomaamaan kuinka erilaiset tolpat nuo kuitenkin on. Enve tuntuu olevan suunniteltu maksimaalisella jäykkyydellä kisaamiseen mikä voisi päteä Zippinkin SL tolppaan. Time on suunniteltu runkoa myöten pitkiin ajoihin ja sen huomaa tolpankin joustavuudessa. Ehkä sillä valmistusmateriaalillakin on väliä: Enve ja Zipp käyttää UD-kuitua ja Time 3K. UD on kestävämpää, kevyemmpää ja käsittääkseni vähemmän joustavaa.

GG touhossa pitkä tolppa vaan mukavoittaa menoa ja sitä tuossa Giantissa kyllä on. Ei kaunista, mutta toimivaa.

Joo olen verrannut noita tolppa enemmän rungosta ulkona sen verran, mitä pituus antaa myöten, kun molempia olen lyhentänyt jonkin verran. Ja siis alumiininen Zippikin 27,2 mm koossa joustaa sen verran, että sen näkee ja jopa silloin, kun mulla on tolppa oikealla korkeudella. Tai siis varmaan joustaa jonkin verran koko satulaputki. Mistä muuten päästäänkin siihen, että ainakin tollasessa ohutputkisessa teräsrungossa kannatta tolpasta pätkäistä kaikki ylimääräinen pois, koska tarpeettoman pitkältä matkalta kaksinkertainen putkitus vaan jäykistää satulaputkea turhaan.

Enve vs Time -esimerkissäsi uskoisin kuitulaatua olennaisempaa olevan putkien halkaisijaeron. Meniköhän se niin, että putken halkaisijan kasvu kasvattaa sen jäykyyttä kasvukertoimen kolmanteen potensiin eli kun 27,2 X n. 1,16 = n. 31,6, niin 31,6 mm tolppa on 1,16 potensiin kolme eli eli reilu puolitoista kertaa jäykempi kuin 27,2 tolppa (Olettaen, että seinämävahvuus on sama. Joissain halkaisijaltaan paksummissa tolpissa voi joskus olla vähän ohuemmat seinämät, joka saattaa pienentää eroa hieman. Seinämävahvuuden vaikutus jäykkyyteen on kuitenkin paljon pienempi kuin halkaisijan).

(Ja ennenkuin joku keksii asiayhteyden, mainittakoon, että jos miesoletetun housunpuntissa sattuu majailemaan tavanomaista paksumpi, ei paksuus välttämättä korreloi sen jäykkyyden kanssa samalla tapaa siinä yhteydessä.)

E: se piti vielä lisätä, että jos se D-shape tarkoittaa, että profiili ei ole pyöreä, vähentää myös se jäykkyyttä enemmän kuin itse materiaali.

[LJL]

te...???

Itse asiassa se on lyhenne sanoista tyräeero. Tuossa 20cm päässä olisi kansio, jossa tositteet kaikista pyörähankinnoista, ei viitsi vilkaista. Ehkäpä onneksi ei ihan kymppitonnia ole hulvahtanut, ainakaan nettona, kun on tullut myös muutettua vanhaa kalustoa rahaksi. Mutta äkillisen siivekkyyden kokevat tässä harrastuksessa tuhatlappuset, joita euron käteisvaluutta ei tosin tunne. Näin siis siitäkin huolimatta, että koitan pihistellä ja ostaa mahdollisimman isolla alella. Aivan oitis ei viitsi iskeä 500g laihdutukseen kahta tonnia.

[Kuhan]

Teräspyörät on syytä käyttää röntgenissä aika ajoin, ettei käy kuskille ikävästi. Kuitupyörät ei ruostu puhki. Kunhan on oikealla tekniikkalla ja materiaaleilla tehty, niin huolentonta ajoa.

[Juha Jokila]

Täällä tätä ainakin kuukauden kuutioinut. Tallissa on Rove ST 2015 suunnilleen alkuperäisasussa. Miettinyt että joko tuohon 40mm korkiat kuitukiekot ja hydraulijarrut, vaiko Rose Backroad. Kulkeeko se kuitu sitten kovempaa, vai onko vain kyyti epämukavempaa? Jos mää hyvin reilu nelikymppinen pääsen Stravassa kuitupyörällä viiden sakkiin niin ei se voi tuntua yhtään niin hyvältä kuin ite uusiksi kasatulla rautapyörällä. Vaan onko se Konakaan oikein pähiä rautapyöräksi, se kyllä tuntuu hyvältä vaan ei mulla muita ole ollutkaan.

Mä olen ainakin kovasti tykästynyt teräksisen Ritchey Commandon ajotuntumaan 29+ moodisssa. Gravelia aikani speksasin, mutta tunnetun sikatarjouksen siivittämänä tuli aika hc-grinderi. Edellinen teräspyörä oli -91 GT täysjäykkä 26" maasturi. Sen runko on painavampi ja aika kovan tuntuinen 2.1" pikkurenkaineen. Mä lähtisin mietimään fillaria siitä suunnasta millä renkailla ja ohjaustangolla haluaa ajaa ja tarvitseeko varautua sivulaukkuihin vai bike packingiin. Vanteen leveys noin puolet kumin leveydestä. Sitten vaan etsii rungon johon noi sopii.

Vanteen korkeuden lisääntymisen mä olen huomannut vain hankaluutena sivutuulessa ja sekin kevyellä maantiepyörällä. Tuskin kannattaa grinderiin laittaa mitään aeroa, vaan helposti tubelessoituva matala ja leveä kehä ja reippaasti ohennetut tai litteät pinnat.

[Barracuda]

Teräspyörät on syytä käyttää röntgenissä aika ajoin, ettei käy kuskille ikävästi. Kuitupyörät ei ruostu puhki. Kunhan on oikealla tekniikkalla ja materiaaleilla tehty, niin huolentonta ajoa.

Ai näinkö?

[Pexi]

Teräspyörät on syytä käyttää röntgenissä aika ajoin, ettei käy kuskille ikävästi.

Mitä? Eikös se nimenomaan ole nuo kuiturungot, joita kehotetaan lähetettävän läpivalaistavaksi jokaisen yhtään rankemman maihinnousun jälkeen?

[Terotalo]

Tommonen tuli tänään hankittua.

[Pexi]

Tuskin kannattaa grinderiin laittaa mitään aeroa, vaan helposti tubelessoituva matala ja leveä kehä ja reippaasti ohennetut tai litteät pinnat.

No ei varmasti kannata jos rahakilpailuja ei suunnittele voittavansa. Kannattaminen on yksi asia, estetiikan taju toinen ja harrastaminen kolmas. Näistä voi itse kukin punoa haluamansa kombinaation ja painotuksen. Oikeita vastauksia ei ole.

[Teemu H]

Tommonen tuli tänään hankittua.

Onnittelut hankinnasta, kiva väritys! Orbea Terra, otaksun, ja GRX-osasarja?

[Terotalo]

Kiitos! Orbea Terra H30 Disc -19 105 R7000-osasarjalla.

[Juha Jokila]

Oikeita vastauksia ei ole.

Varmasti on vain yksi oikea vastaus. Se on teräsrunko, matala alumiinikehä ja mekaaniset jarrut ja vaihteet. Sähkö on dopingia riippumatta siitä käytetäänkö sitä sykemittarissa, vaihteissa tai moottorissa. Pärelyhty kunniaan.

[Teemu H]

No ei varmasti kannata jos rahakilpailuja ei suunnittele voittavansa. Kannattaminen on yksi asia, estetiikan taju toinen ja harrastaminen kolmas. Näistä voi itse kukin punoa haluamansa kombinaation ja painotuksen. Oikeita vastauksia ei ole.

Aina kannattaa laittaa, sillä on vain oikeita vastauksia

Mutta vakavampaan asiaan, ajelin yhtenä päivänä poikkeuksellisesti Di2 hiilikuitumaantiepyörälläni, jossa on 50mm hiilikuituaerokiekot 25mm tuubeilla ynnä muuta turhaa p*skaa. Tuntui kuitenkin siltä, että pääsin aika kovaa eivätkä ylämäet tuntuneet miltään. Pyörä vain kiihtyi ja kiihtyi pienelläkin polkaisulla, vaikka eksyin silläkin tietysti soralle. Explorolla ei ole ollut samaa tuntemusta ollenkaan

Muita tuntemuksia 3T tuo tietysti paljonkin, mutta joskus haluan, että tuntuu kuin ajaisin lujaa. Pitääkö minun alkaa ajaa enemmän maantiepyörällä, vai hankkia jotkut noin 30 mm kumit graveliinkin? Todellisella nopeudella ei ole mitään merkitystä, kunhan tuntuu nopealta. Auta dear Eki!

[Pexi]

mutta joskus haluan, että tuntuu kuin ajaisin lujaa. Todellisella nopeudella ei ole mitään merkitystä, kunhan tuntuu nopealta.

Exploroa tarttee vaan vähän tuunata, tavoitteena "Unsafe at Any Speed", niin jo alkaa vauhti tuntua. Tällaisessa tuunauksessa olen itse expertti, joten uskallan antaa joitakin vinkkkejä:
- Slammed-down ajoasento ja niin lyhyt stemmi kuin millä vielä pystyt polkemaan. Spacerit pois ja stemmi jyrkästi alaviistoon.
- Jos lyhyt stemmi tuntuu vielä luonnolliselta, niin haet toisen äärilaidan pitkällä stemmillä niin, että joudut kunnolla kurottelemaan.
- 38 cm kaponen alumiinitanko isoimmalla dropilla, mitä markkinoilta löytyy.
- Jarru/vaihdekahvat rohkeasti alas tangon mutkaosaan ja tanko alaviistoon.
- Renkaisiin maksimipaineet.
- Vähintään 8 cm korkealaippaiset vanteet eteen ja taakse.
- Pehmustamaton kapea ja liukas satula, satulatolppa ilman offsettia. Satula säädetään hieman liian korkealle.
- Race-mallin ohut ja liukas tankoteippi.
- Vain raskaat välitykset käyttöön.

Noilla saattaa jo päästä vauhdin makuun, eritoten kun vielä jättää ajolasit pois.

[JackOja]

Täällä joku aina välillä vinkuu maastokelpoista grainderia, ainakin Mongooselta löytyy sellainen.