3T:n stonga ja stemmi, niin siinähän se olisi...
On tää vaan halpaa tää pyöräily, kun ajaminen ei maksa mitään (ref: digikuvaus on ilmaista, kun ei ole filmiä).
Forumilordi
3T:n stonga ja stemmi, niin siinähän se olisi...
On tää vaan halpaa tää pyöräily, kun ajaminen ei maksa mitään (ref: digikuvaus on ilmaista, kun ei ole filmiä).
Moottoriturpa
Tolppa kans. Stemmin ja tolpan pitää olla samaa settiä.Alkujaan tämän lähetti MRe
Vanha jäärä
Tähän astisten kokemusten perusteella mielellään jopa koko runko
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Suurtietäjä
Minulla on kyllä tanko pysynyt paikoillaan, mutta kahvat ei.
Stemmit olen hienon pyöröviilan kanssa käynyt läpi ja hionut mahdolliset purseet pois kiinnityspintojen reunoista. Ja sama tulee tehtyä rungossa satulaputken suuhun ja tolpassa satulakiskojen kiinnityspintoihin.
Aktiivijäsen
Halpaa kuin saippua. Bike24:ssa 3T Arx LTD Carbon Stem 250 eur ja Superghiaia stonga 258 eur.
Vakiovieras
^Mihin paavi tarvitsee palleja tai gravel-kuski hiilaristemmiä?
Aktiivijäsen
Kuoripoikien yllättämiseen ja hiilaristongan kiinnittämiseen?
Vakiovieras
Kaikelle löytyy tietenkin hyvät syynsä. Krossarissa hiilaristonga on kyllä pysynyt hyvin paikallaan alustemmissä, kun ajaja on vetänyt OTB:t tai muuten notkahdellut. Mutta on se stemmi niin hiton painava.
Jäsen
CGR:n kanssa juuri painiessani huomasin tsekata tuon cowchipperin alla carbonara version: siinäkin on karhennus, eikä se ole vielä pyörinyt paikaltaan.
CGR:n välipunnituspaino oli 9.050 kg, renkaina palleropullero Horizonit edelleen.
Vanha jäärä
Vastaanotin just paketin, jossa oli Exploroon Ritcheyn WCS C220 kuitustemmi... Käykö perusteluksi että maasturissa on samanlainen?
Ei ollut muuten kevyt, 100mm pitkä 136g punnittu paino. 90mm C260 alustemmi oli muistaakseni jotain 110g luokkaa. Hiuksianostattavia ja -irroittavia eroja
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Aktiivijäsen
Onko kiekot, penkki ja polkimet jo hiottu viimeisen päälle köykäisiksi? Sitä ennen on turha panostaa putkiosiin kuten stemmiin tai tankoon ainakaan painon säästö-mielessä kun taitaa niissä erot alun ja kuidun välillä olla aika olemattomia.
Ei liity enää asiaan mutta keventely on muutenkin ärsyttävää hommaa, melkein true pyöräilijän vaihtoehdot viedä keventely ihan loppuun asti ja käyttää hitonmoinen määrä fyrkkaa kaiken mahdollisen kuituistamiseen tai sitten unohtaa koko juttu ja roilottaa menemään jollain 10kg+ sielukkaalla teräspyörällä ja unohtaa keveyden ilot. Itse olen suht "järkeväksi" välimuodoksi havainnut laadukkaat ja kevyet alukiekot, stongan ja stemmin ja loput sitten kuidulla (kevyt kuiturunko haarukoineen, satula tolppineen ja kammet). Säästää kummasti lompakkoa mutta saa aikaan jo aika kevyen pyörän.
Moottoriturpa
Minä asentelin eilen 130mm/10deg eastonin sl90 stemmin. Kivasti on asento muuttunut, kun tuo cyclo joskus tuli 80mm pitkällä stemmillä.
Voi olla, että jyrkimmissä alamäkilaskuissa hirvittää.
Forumilordi
Keventelyn arvosteluun huomauttaisin, että kyseessä on matka, ei päämäärä.
Ja hiilikuidusta:
1. Hiilikuitu on aina kevyempää kuin mikään muu
2. poikkeustapauksissa katso kohta 1
Jos pyörä on kuitua kuituosilla, niin sen on pakko olla kevyt, koska kuitu.
Veteraani
Yhtäkkiä jostain somekuvasta hoksasin, että carbooni-Topstonessa onkin tommonen äärettömän nerokkaasti, yhdellä nivelellä toteutettu takajousitus ja tankokin just sellainen kuin sen kuitugravelissa pitäisi olla. Cannari vie nyt kyllä gravel-evoluutiota melkolailla 6-0 ja todella hyvään suuntaan. Ehkä eka kuitugravel, joka alkaa vaikuttaa oikeasti ylivoimaiselta konstruktiolta luddiittiteräspyörään verrattuna.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Millä tavalla Topstone Carbonin takapään ratkaisu on parempi kuin muutaman sentin verran joustava kuitutolppa? Gran Fondon testipyörä on mallia hirvi, joten en usko että tuo edes flexaa yhtä paljon tuolla tolpan määrällä vs. joustotolppa jota on kunnolla ulkona.
Vakiovieras
GT Grade carbon laittaa tilanteeksi 7-6 ainakin itselläni (ja Warren Rossiterilla: https://www.bikeradar.com/advice/buy...dale-topstone/). Tosin saman emoyhtiön pyöriä taitaa olla Topstone ja Grade. Itsellä homma kääntyy GT:n voitoksi keulan säätövaran ja mounttien vuoksi.
Veteraani
^^ Niin olisin voinut tietty lisätä "imo" tohonkin perään, koska kysymys mielipideasioista tässäkin.
Jos Cannarin lupaukset pitää paikkansa, niin seatstay-rakenteen + joustavan istuinputken + joustavan satulatolpan yhteisvaikutuksesta joustoa on 3 cm. Jos sama määrä joustoa on pelkässä satulatopassa, häiritsee se jo polkemista, kun polkimien ja satulan etäisyys muuttuu tolpan jouston mukaan.
E: Juu hoksasin nyt vasta mitä meinasit ja ero tosiaan on siinä, että Cannarissa on osa joustosta rakennettu takaahaarukkaan.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Siivooja
Sonder Camino Al - runkosetti lähti tilaukseen, tästä rakentuu jokapäivänhöylä, työmatkoille ja maanteille... mietin vielä, kannattaisiko tilata uudet levyjarrukaliiperit kun NIITÄ SAISI NYT MUSTANA
Vanha tarpeettomaksi jäävä alusta on Cotic Roadrat, ja Camino on kokonaista neljä senttiä lyhyempi ohjaamosta, joka on tärkein syy vaihtoon. Toiseksi tärkein syy on se, että Roadratin horisontaaliset dropoutit ja irrallinen vaihtajankorvake saavat hermot repeämään aina kun pitää koskea pitkällä tikullakaan takakiekkoon; irti on otettava takalokari, pikalinkun mukana irtoaa takavaihtaja ja sitten saa kiekon pois
Veteraani
Mahdollinen sagi ja jousituksen vaatima pelivarakin huomioiden Topstonen oudon vähäinen bb-droppi (61 mm) kyllä vähän ihmetyttää. Tuskin perä kymmentä milliä kuitenkaan tipahtaa, kun pyörän päälle istuu.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Nöösi
Topstoneen liittyen, Fillari -lehti ajellut moisella ja tällä vkolla luettavissa
Lähetetty minun COL-L29 laitteesta Tapatalkilla
Aktiivijäsen
Alu-versiolle näyttää jokaisessa koossa 75mm. Se on taas aika paljon, ainakin jos haluaa 650b-kiekoilla ajella. Outoa tosiaan että ero on noin iso. Jos joustosta tuleekin sentin sag?
Forumilordi
Perkata. Tässä alkaa n+1 -kuume pikkuhiljaa nousta. Montako gravelia ihmisen tulee omistaa, jotta hän olisi onnellinen?
Koitin sammutella kuitukuumetta hankkimalla fättiin kuitukiekot i9 Hydra -navoilla, mutta ei auta aspiriini kuumeeseen, kun pitäisi olla Hota-pulveria.
Moottoriturpa
Mä olen tullut siihen päätelmään, että kaksi.
Ostais nyt joku mun täpärin f-torilta niin pääsis speksaamaan. Runkokin on jo valittu.
Jäsen
Greivelhuuma meni ohi, katse on TT-pyörässä. Toki tallista löytyy greiveli, jonka ostin ennen grävelhuumaa tietämättäni...
Veteraani
Foorumin lakien ja asetusten mukaan oleellisen sekä toisia kiinnostavan tiedon panttaaminen on rangaistuksen uhalla kielletty.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
On muuten pelkästään oireilevan pyöräkuumeen aiheuttamaa hourailua kuvitella, että gravelien määrä korreloisi onnellisuuden kansa. Evoluutio ja mielikuvamarkkinointi pitää erinomaisen tehokkaasti huolen siitä, että N+1 toimii ja siksi N:n kasvattaminen ei saa aikaan kuin ehkä korkeintaan hetkellisen ja harhaisen onnellisuuspiikin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Sanoisin, että onnellisuutta voi lisätä n+1 jos n=0 sisältäen kaikki pyörätyypit. Siitä eteenpäin on hyvä jos onnellisuus ei vähene
Moottoriturpa
Kyllä minua Niner-fanipoikana polttelis hiilarinen RLT. Olisi aikomus rakentaa siitä sellainen sikakevyt sikanopea laitos, pikkusen erilaisille lenkeille kuin titsku-Grava. Eikä tarttis jaksaa kiekkoja vaihdella
Ninerin runkoja on tarjouksessakin aina loppukesällä monin paikoin.
Mulla on tarkoitus kylläkin, että n ei kasva. Kokonaismäärä n=4 on ehdoton maksimi. Kahden säilytys onnistuu kohtuu turvallisesti joten oikea käytännöllinen määrä olisi 2.
Nyt on ollut kaksi maastopyörää ja huomasin taannoin, ettei täpärillä ajelu enää kiinnosta. Se kun on vielä pikkusen overkill mun tekemisessä, se herää vasta henkiin kun ajetaan tavalla, jota mä en uskalla. Maastoajo sinänsä on edelleen ihan hauskaa, niinku eilen Ninerin teräsjäykkiksellä. Mut voihan se olla, että joudun pitämään täpärinkin kun en ilmaiseksikaan viitsi luopua ja siitähän varmaan innostuisi kun kävisi jossain muualla ajamassa?
Ja fillarikuumettahan tämä toki on. Edellisestä projektista on jo aikaa ja tekisi mieli taas rakentaa jotakin. Läski oli jo spekuissa, mut sit taas totesin etten mä sellaista mihinkään tartte eikä ne ole enää muotiakaan
Veteraani
Aaajuu...tämä. Olinpa tyhmyyspäissäni täysin unohtanut. Olis tuo pitänyt osata arvata
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Palstajyrä
Ei se käytössä olevien gravelpyörien määrän pitäminen vakiona myymällä yhden aina samalla kun hankkii uuden (vallankumouksellisia tai muuten äärettömän hienoja ja vastaansanomattoman houkuttelevia ominaisuuksia tarjoavan) gravelpyörän taida tuottaa sen kestävämpää tai aidompaa onnellisuutta?Vaikka onhan tämä pitkälti filosofinen tai kunkin elämänasenteesen (ja -tilanteeseenkin) liittyvä kysymys, johon ei yleispätevää vastausta ole kenelläkään aihetta kuvitella voivansa antaa
Mutta asiallisempaan asiaan: Cyclingtipsin seuraajia on varmasti tämänkin ketjun lukijoiden joukossa, mutta laitetaan silti suora linkki James Huangin juttuun esiinnostamasti "karbooni-Topstonesta" (jossa sen "Kingpin"-mikrojoustavaa peräpäätäkin ja sen toimivuutta kommentoidaan mielestäni varsin asiantuntevasti).
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit