Vanha rasti 1605. Ribbingön tai Kantarnäsin muuntamo (?) Ribbingintiellä. Pahoittelen huonoa kuvaa.
Uusi, en illalla joutanut hoitamaan uutta. Tämä on kerätty aamulla.
Aktiivijäsen
Vanha rasti 1605. Ribbingön tai Kantarnäsin muuntamo (?) Ribbingintiellä. Pahoittelen huonoa kuvaa.
Uusi, en illalla joutanut hoitamaan uutta. Tämä on kerätty aamulla.
Aktiivijäsen
On se Lare vaan ihan tekijämiesoletettu rasteilemaan. Koitin löytää karttoja sähköverkosta, mutta liekö vain jossain nippelikartoissa, muuntamoita online-karttakerroksina en löytänyt
Moottoriturpa
Hyvä kun laitoit tuon kysymysmerkin. Mää veikkaan, että kyseessä ei ole muuntamo vaan pumppuasema. Mutta voihan se olla muutakin, paikka sopisi pumpulle.Alkujaan tämän lähetti Lare
Jouduin vähän vallankumouksen jälkeen perehtymään perusteellisesti entiseen Sipooseen maastossa. Silloin jo katselin, että Talosaaren kartanolle on tehty peltoja eristämällä vallein merenlahdista ja kuivaamalla ne. Alavia maita joudutaan paikoin pitämään kuivana pumppaamalla vettä pois. Matalimmat osat noita peltoja taisi olla merenpinnan tasossa. Ja pumpataanhan joskus vettä merenlahdesta toiseen vedenlaadun parantamiseksi.
Toi pömpeli ilmestyy muuten karttoihin 1977, vuoden 1967 Peruskartassa sitä ei vielä ole. Nykyisessä Maastokartassa tuon rakennuksen merkintää ei ole jostain syystä.
Tie Ribbingööhön ilmestyy 1945-1958 välillä.
Aktiivijäsen
Mielestäni Retkikartta on paras rastien etsintään, kuten moneen muuhunkin tarkoitukseen. Tarkka ja käytettävyydeltään voittaa esim. karttapaikan. Nuo sähkölinjojen välissä olevat pallot on muuntajia.On se Lare vaan ihan tekijämiesoletettu rasteilemaan. Koitin löytää karttoja sähköverkosta, mutta liekö vain jossain nippelikartoissa, muuntamoita online-karttakerroksina en löytänyt
-
Moottoriturpa
^ja rastissahan ei tosiaan muuntajan merkkiä ole. Yleensä käyttö mainitaan. Voi tietty olla, ettei tuota enää pumpata mutta pömpeli on jäljellä?
On muuten Ribbingön jäljelläoleva metsäalue piirretty jo tonteiksi. Jos niitä metsäpolkuja (CX också) haluaa ajella niin voi olla kiirus?
Aktiivijäsen
Punainen vaja löytyi ulkomuistilla. (Hyödyllistä muistikapasiteetin käyttöä?) Ribbingön metsässä menee ihan ok ajettavaa. Rastin takia manipuloin seuran eilisen lenkin niille poluille.
Lähetetty minun PLK-L01 laitteesta Tapatalkilla
Aktiivijäsen
On näköjään karttapaikassakin tapahtunut parannusta, eipä ole tullut aikoihin käytyä. Samat kartat ja ilmakuvathan noissa on, että makuasia, mitä käyttää.
-
Aktiivijäsen
Pergolaksi tätä vahvasti rei'itettyä katosta kai pitäisi kutsua. Meri-Rastilan torilla kuitenkin. Rasti 1606.
Ei mitenkään yllättänyt, että pysähtyessäni tuohon hetkeksi kuvaa ottamaan, ilmaantui viereen hyvissä lauantai-illan nousutunnelmissa oleva herra kyselemään pyörämatkan pituutta ja mahdollista kilpailumenestystä.
Mitähän tästä uudesta sanoisi? No vaikka sen, että uuden rastin ympäristössä lämpimän kesälauantai-illan tunnelma ei ollut ainakaan Meri-Rastilaa laimeampi.
casanova muokkasi tätä : 18.08.2019 at 00.21 Syy: karttalinkki, tiedot, höpöttely, 153
Palstajyrä
Malmitalosta voi sanoa vaikkapa: "Malmitalo on vilkas ja eloisa kulttuuritalo, jossa viihdytään muun muassa elokuvien, rytmimusiikin ja lastentapahtumien parissa. Malmitalon galleriassa ja aulassa nähdään vaihtuvia näyttelyitä. Myös taidekasvatus on yksi painopisteistä. Ohjelmatoiminnasta vastaa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Rakennuksessa myös Malmin kirjasto sekä kahvila-ravintola Malmitalo."
Tuulisena mutta aurinkoisena ja lämpimänä sunnuntaiaamuna pääsisäänkäynnin edustalla Ala-Malmin torilla oli kuvarastifillaristin lisäksi lähinnä eläkeikäisiä sunnuntaikävelijöitä ja aamureippailijoita. Rasti oli numeroltaan jo 1607.
Alvar Aalto sai merkittäviä vaikutteita eurooppalaisen arkkitehtuurin alkusijoilta, arkkitehtuurin klassisen perinnön ääreltä Italiasta, jonne hän monien muiden tunnettujen suomalaisten kuvataiteilijoiden, arkkitehtien ja muotoilijoiden tapaan teki useita opintomatkoja - ensimmäisen jo häämatkallaan vuonna 1924. Vuosikymmeniä myöhemmin hän korosti sitä miten tärkeää hänelle oli se italialainen rakennuskulttuuri jolle on tunnusomaista ihmisen mittakaavan mukainen sympaattinen muotomaailma. Aallon mukaan oikeamittakaavainen tori, joka viihdyttää köyhimpiäkin kansalaisia, on suurempi arkkitehtoninen saavutus kuin ainoastaan uhoavia suurmiehiä palveleva paraatiaukio.
Eihän tästä voi olla hänen kanssaan eri mieltä! Johonkin sellaiseen on varmasti aikansa rakennustyylin ja -muodinkin ja kulloistenkin mm. asemakaavan, budjetin jai rakennuttajan tahdon asettamien reunaehtojen puitteissa pyritty niin Meri-Rastilassa kuin Ala-Malmilla. Se missä määrin on onnistuttu on tietenkin eri asia enkä halua sihen tässä puuttua (enkä ehkä tunne olevani siihen päteväkään), mutta halusin niiden jatkoksi tuoda uudeksi rastiksi paikan jota voisi kuvailla ihmisen mittakaavan mukaiseksi sympaattiseksi pikkuaukioksi.
PS Kuvassa tosiaan on kaikenlaista ja minusta siksi uusi rasti onkin mahdollista löytää kuvittelemalla millaisessa paikassa ne voisivat kohdata ja miettimällä mistä sellaisia paikkoja voisi Helsingissä löytyä - unohtamatta tietenkään hakua helpottavaa kymmenen kilometrin sääntöä. Ja loppu sujuukin jo mukavasti fillaroiden!
Firlefanz muokkasi tätä : 19.08.2019 at 10.58
Aktiivijäsen
Tämä edellinen rasti olisi pitänyt kyllä itse löytää, selvästi helppo ja oma haju siitä oli aivan oikea, mutta ei tällaisena uusitähelsinkiläisenä osannut paikantaa, jotain Puotilaa ja Vartiokylää pengoin.
Totesin siinä samalla, että kylläpä itäpuolella on paljon enemmän kaupunkia kuin olin tiedostanutkaan.
Mihinköhän tässä uudessa nyt sitten tarttuisi.. onhan siinä kaikenlaista.
Palstajyrä
Itä on itä, mutta myös paljon muuta - ja aivan varmasti myös maantieteellistä kokoaan laajempi alue! Olen melkeinpä kateellinen sille joka on tänne vasta muuttanut ja tuntee itäiset kaupunginosat ja paikat aiemmilta vierailuilta vain osin tai pintapuolisesti jos ollenkaan.
Mutta ehkä on syytä muistuttaa tässä vaiheessa että saa niitä rasteja viedä muuallekin
Veteraani
^edellisen rastin kuva (Malmitalo) katosi tekstimuokkauksen jälkeenItä on itä, mutta myös paljon muuta - ja aivan varmasti myös maantieteellistä kokoaan laajempi alue! Olen melkeinpä kateellinen sille joka on tänne vasta muuttanut ja tuntee itäiset kaupunginosat ja paikat aiemmilta vierailuilta vain osin tai pintapuolisesti jos ollenkaan.
Mutta ehkä on syytä muistuttaa tässä vaiheessa että saa niitä rasteja viedä muuallekin
Uusi on taas sellainen, että missäs tuon nyt olinkaan nähnyt.. <raapii päätä>
Palstajyrä
Aivan varmasti minun moka, jokin huolimattomuusvirhe Backspace- tai Del-näppäintä käyttäessä. Mutta laitetaan kuva uudestaan:
Kauheasti hämmästyisin jos et tuosta olisi joskus ajanut. Onhan katu nähtävä myös osana pyöräilytieverkostoa ja aivan lähistöllä kulkee muita pyöräilijöidenkin suosiossa olevia teitä ja polkujakin.Uusi on taas sellainen, että missäs tuon nyt olinkaan nähnyt.. <raapii päätä>
Mtään muuta en kuvaa ottaessa pyrkinyt rajaamaan ulkopuolelle kuin katukyltin.
Palstajyrä
Rastina on siis aukio. Kuten kuvasta näkyy se on pienehkö, se on kivetty ja sillä kasvaa ainakin yksi puu. Paikka on, kuten arvatakseni kuvastakin hahmottuu, T-risteys pientaloalueella.
Fillaristi voi saapua tuohon neljästä eri suunnasta ja jatkoipa hän mihin tahansa niistä, matka jatkuu esteettä. Tai voidanhan sitä täsmentää että se joka kieltäytyy poistumasta asfaltilta saapuu joko kuvaajan suunnasta tai oikealta (tai vasemmalta, muttei sillon kauempaa kuin jostain kadunvarren talosta).
Kuvan oikeassa laidassa näkyy valaistu ulkoilutie jolla on puomi. Se laitettiin siihen ymmärtääkseni siksi ettei fillarilla lasketeltaisi vauhdilla suoraan ajoradan poikki.
Aktiivijäsen
Harakkamyllynaukio Myllypurossa. Rasti 1608. Paikka ei ollut tuttu entuudestaan, mutta harakkamylly sentään on.
Rastin sijaintia etsiessäni koitin kovasti arvuutella, minkä Alepan tai vastaavan edustasta oikein on kyse. Ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Rastin löytäminen ja paikan päällä piipahdus ei lisännyt ymmärrystä aukion olemassa ololle. Taatusti rauhallisempi paikka oleskeluun kuin edellisen rastin Ala-Malmin tori, mutta mieleen hiipii vahva epäilys, että paikalliset asukkaat eivät kokoonnu Harakkamyllynaukiolle viikonloppuisin vaihtamaan kuulumisia.
Koska alue ja kyseinen aukio eivät olleet itselleni erityisen tuttuja, syvensin tietojani Helsingin karttapalvelun avulla havaiten mm., että ympäröivä alue on rakentunut 2000-luvun vaihteessa. Taisi olla ensimmäinen kerta koskaan, kun päätin lukea (ainakin kursorisesti) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditun asemakaavan selostuksen. Vuonna 1995 laadittu Myllypuron länsireuna -asemakaavan selostus kertoo mm. "Kaava-alue käsittää Myllypuron länsipuolella olevan, Viikin Latokartanon peltojen ja Myllypuron väliin jäävän mäen ja Kivikon eteläpuolelle suunnitellun Kehä I/Myllymestarintien eritasoliittymän rinnakkaiskatuineen. Kaava-alueen koko on 83,94 ha."
Asemakaavaselostuksen mukaan "Harakkamyllyntien ja uuden kadun yhtymäkohtaan muodostuvan aukion nimi on Harakkamyllynaukio - Holkkvarnsplatsen." Mitään muuta tietoa tästä aukiosta en löytänyt. Alkuperäisessä rastikuvassa näkyvien sähkökaappien ym. peltilaatikoiden valtaisalle määrälle en suoraa vastausta löytänyt, vaikka selostuksen liitteissä olikin esitetty kaaviota koskien niin vesihuoltoa kuin energiahuoltoa ja tietoliikennettäkin.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana selostuksessa oli arvioitu kaavahankkeen vaikutuksia, josta sopivasti asiayhteydestään irrotettua osaa voi pitää melko itsekriittisenä: "Sosiaaliselta kannalta hanke on osin ristiriitainen. Uusi asuntoalue sijaitsee kaupunginosan reunalla, kaukana palveluista ja joukkoliikenteestä. Sijainti ja kaavallinen perusratkaisu tukevat perhekeskeistä asumismuotoa, joka merkitsee sidoksisuutta asuinpaikkaan. Eläminen alueella edellyttää siis suhteellisen hyvää taloudellista ja koulutuksellista tilannetta pitkien etäisyyksien ja syrjäisyyden takia (autokeskeinen elämäntapa). Myllypuron osa-alue sijaitsee kuitenkin Helsingissä matalan statuksen vyöhykkeellä, eikä välttämättä houkuttele niitä asukkaita, joille alue parhaiten sopisi. Myllymestarintietä lähinnä oleva kerrostalokortteli ei tue perhekeskeistä elämänmuotoa. Syrjäisyys ja vähäiset palvelut eivät toisaalta ole sopivia dynaamisemmille elämäntavoille eikä eläkeläiselämälle."
Se näistä löpinöistä.
Uudessa on tuttuja aineksia.
casanova muokkasi tätä : 27.08.2019 at 00.28 Syy: karttalinkki, tiedot, höpöttely, 154
Aktiivijäsen
Jepjep, tämähän oli suorastaan helppo. Nyt kun vielä ehtisi tuonne.
Palstajyrä
Myllypurossa kadunimet liittyvät tietenkin myllyihin ja voin kertoa ettei kouluruotsi läheskään kaikkien nimien kohdalla riitä edes arvaamaan mitä katua jokin ruotsinkielinen nimi tarkoittaa. Harakkamyllyntie esimerkiksi on Holkkvarnsvägen. Hauska juttu on ettei ainakaan sv.wikipedian mukaan holkkvarn on ihan eri juttu kuin holländare eli hättekvarn, joka siis on sama kuin harakkamylly...mutta onneksi harvemmin sattuu että ruotsinkielisen nimen tietämiselle olisi tarvetta. (Muistelisin että kerran joku kysyi bussissa Nåldammsvägenia ja se oli helppo silloisen keskikoululaisenkin tunnistaa Neulapadontieksi.
En tunnetusti pidä temppuiluista rastikuvien kanssa enkä kuvista joilla varta vasten tehdään rastista tai paikasta erinäköinen kuin miten sen todellisuudessa näkee ja kokee - mutta olen ihan pikkuisen ylpeä silloin kun onnistun ottamaan rehellisen ja vääristelemättömän kuvan, joka *mahdollisesti* johtaa hakijan ajatukset harhaan ja saa hänet näkemään kuvassa jotain tai kuvittelemaan sen ulkopuolelle jotain jota siellä ei ole.Rastin sijaintia etsiessäni koitin kovasti arvuutella, minkä Alepan tai vastaavan edustasta oikein on kyse. Ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Rastin löytäminen ja paikan päällä piipahdus ei lisännyt ymmärrystä aukion olemassa ololle. Taatusti rauhallisempi paikka oleskeluun kuin edellisen rastin Ala-Malmin tori, mutta mieleen hiipii vahva epäilys, että paikalliset asukkaat eivät kokoonnu Harakkamyllynaukiolle viikonloppuisin vaihtamaan kuulumisia.
Aukio on tavallaan hauska ja kesäaikaan viehättäväkin, mutta en minäkään ole siellä ihmisiä juuri nähnyt. En edes kaljatölkkejään tyhjentämään istahtaneita ohikulkijoita, niitä kun ei sitä kautta oikeastaan kulje. Mutta joka tapauksessa parempi vaihtoehto on kuin tyypillinen epämääräinen lähiöviheralue roskaantuvine pensasistutuksineen.
Sähkökaappien määrälle voisi olla selityksenä eri aikoina rakennettujen katujen ja ulkoiluteiden ja niille asennetun valaistuksen erillisiksi jääneet systeemit. Teistä vanhin oli muuten ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukseen kuulunut niinsanottu tykkitie, mutta se jäi Hallainvuoren asutuksen alle,
Hallainvuoren alue valmistui melko onnettomasti samoihin aikoihin kun entisen kaatopaikan päälle Myllypuron myrkkytalot Alakiventien päässä määrättiin purettaviksi ja koko alue saneerattavaksi. Alue oli kyllä jo suunnitteluvaiheessa osattu nimetä matalan statuksen Myllypurosta poikkeavaksi, mutta julkisuus kaatui silti rakennusfirmojen niskaan ja kiinteistövälittäjien taakaksi. Kaatopaikka tosin sijaitsi alempana ja Alakiventielle oli etäisyyttä toista kilometriä, mutta asuinalueen valinta asuntokauppa ovat usein ennemmän tunteella kuin järjellä tehtäviä ratkaisuja...
Hallainvuorelaiset pitävätkiin mielellään kiinni siitä käsityksestään etteivät ole myllypurolaisia. He katsovat - toisin kuin miltei vieressä pitempään asuneet Myllypuron vanhan omakotialueen asukkaat - ettei heillä ole myllypurolaisten kanssa muuta yhteistä kuin postinumero ja äänestysalue. Kun Hallainvuoren päiväkotia oltiin eräässä vaiheessa lakkauttamassa (vai oliko se sulkemassa sisäilmaongelmien takia, niitäkin oli ilmennyt), syntyi pienimuotoinen kansanliike joka perusteli päiväkodin peruskorjaamista nimenomaan sillä etteivät vanhemmat "koskaan" käy Myllypurossa joten lasten kuskaaminen Leipuriin tai Myllynrattaaseen aiheuttaisi hankalauuksia ja vaatisi erityisjärjestelyjä lapsiperheiden arkeen...
No, ne joita nämä lätinät eivät kiinnosta osasivat varmaan jo ohittaa ne lukematta
Palstajyrä
Hei, älä rupea tuomaan espoolaisia tapojasi tänne meidän kuvarastiketjuun, sinä senkin...paluumuuttaja
Täällä ollaan hiljaa jos tiedetään ja haetaan jos ehditään. Jos ei ehditty, tullaan tänne kuvan kanssa kertomaan. Jos ei tiedetä, sen saa silloin tällöin kertoa. Ja joskus saa narratakin eli kertoa ettei tiedä vaikka tietääkin. Mutta silloin pitää myös käyfä hakemassa rasti. Siis jos ehtii eikä jää toiseksi
Aktiivijäsen
No niin, jälkieditointia, oli rastille tullessa akkua 1% jäljellä (omenapuhelimen kanssa tuttu tilanne), pieni paniikki alkoi olla että jääkö todisteet saamatta.
Meni vielä kuvat ensin väärään järjestykseen mutta en uskaltanut säätää.
Vanha, Kaarelantie 16. Yeplyn viiri oli kohtalaisen isosti helpottava asia, lounaspöydässä löytyi oikea paikka.
Uudessa aukioteemaa.
Toivottavasti jäsen Firlefanz ei ole vielä vanhan rastin perässä ajelemassa - tai haittaisiko se ajelu näin mukavana päivänä, ei varmaan
Espoolaisuudessa on se hyvä puoli, että se on sen verran hajutonta ja mautonta, ettei se edes vajaassa 15 vuodessa pahemmin tartu. Ehkä tahran sieluun se jättää kuitenkin.
hphuhtin muokkasi tätä : 28.08.2019 at 17.22
Aktiivijäsen
Kumpulanportti. Katuaukio Isonniitynkadun mutkassa. Rasti 1610.
Uudessa pysytellään yhä jollain tapaa teemassa.
casanova muokkasi tätä : 28.08.2019 at 21.54 Syy: karttalinkki, tiedot, 155
Palstajyrä
Kiveykset tai laatoitukset säilyvät, vuosikymmenet vain vaihtuvat silmissä! Mulle nämä pari viimeistä ovat - onneksi? sillä en olisi mitenkään ehtinyt vaikka olisin aikailematta ja ensi tilassa kiskonut ajokengät jalkaani - olleet helppoja määrittää ajallisesti ja olen voinut tehdä suhteellisen oikeaan osuneita arvauksia mielessäni, mutta ei minulla oikeasti ole ollut paria-kolmea kaupunginosaa tarkempaa aavistusta.
PS casanovan pikku puistikko kaipaa tai suorastaan huutaa katutaidetta sähkökaapin kylkeen!
Aktiivijäsen
Asuin aiemmin Leppävaarassa Harakantiellä, jonka ruotsinkielistä nimeä on moni ihmetellyt. Espoon kaupunki kuitenkin kertoo, että "Kun rautatie ja Albergan pysäkki oli otettu käyttöön, Bergansin ja Leppävaaran tilojen maista palstoitettiin 1900-luvun alussa radan pohjoispuolisilla alueilla satoja tontteja. Muodostunut uusi työläisyhdyskunta tunnettiin aiemman torpannimen mukaan nimellä Harakka. Siitä juontuu nykyinen kadunnimi Harakantie – Harakkavägen."
Kuvasta ei alkujaan voinut varmuudella sanoa, oliko kyseessä T-risteys vai kääntöpaikka. Vasemman reunan autokatoksen seinästä syntyi kieltämättä hämäävä mielikuva jostain merkittävämmästä rakennuksesta. Oletin kuvan ja tekstin perusteella paikan olevan keskeisempi, mutta yllätyksekseni se sijaitsi kaupunginosan reunalla, kaukana palveluista ja joukkoliikenteestä.En tunnetusti pidä temppuiluista rastikuvien kanssa enkä kuvista joilla varta vasten tehdään rastista tai paikasta erinäköinen kuin miten sen todellisuudessa näkee ja kokee - mutta olen ihan pikkuisen ylpeä silloin kun onnistun ottamaan rehellisen ja vääristelemättömän kuvan, joka *mahdollisesti* johtaa hakijan ajatukset harhaan ja saa hänet näkemään kuvassa jotain tai kuvittelemaan sen ulkopuolelle jotain jota siellä ei ole.
Oikeastaan kuvan aiheena oli kadun toisella puolella oleva Mörssäriaukio. Tarkoitukseni oli alkujaan ottaa mahdollisimman mitäänsanomaton kuva kyseisestä pusikosta, mutta juuri tuo paikalle sattumalta osunut pyörähuoltofirman viiri sai minut toisiin ajatuksiin.
Vastuu on suuri, sillä jälkipolveen voi jäädä pysyvä vaikutus. Oman esikoiseni passissa lukee syntymäpaikkana Espoo. Muistan muuten hyvin, että aikanaan kuittailimme toistuvasti eräälle kaverille, jonka passi paljasti syntymäpaikaksi Vantaan.Espoolaisuudessa on se hyvä puoli, että se on sen verran hajutonta ja mautonta, ettei se edes vajaassa 15 vuodessa pahemmin tartu. Ehkä tahran sieluun se jättää kuitenkin.
Aktiivijäsen
Kieltämättä. Myönnän tuntevani hitusen ylpeyttä tuoreen rastipaikan keksimisestä, sillä löyhästi jatkuvan teeman lisäksi sain kuvaan mm. taas yhden ruman sähkökaapin sekä edellisen tapaan asfalttia ja kiveystä. Lisäksi täytynee todeta, että tällä kertaa kyse on - ainakin omasta mielestäni - epätyypillisestä lähiöviheralueesta roskaantuvine pensasistutuksineen.
casanova muokkasi tätä : 29.08.2019 at 09.11
Aktiivijäsen
Helpotan vähän kuvalla, joka on otettu hieman eri suunnasta. En siksi, että olisin kärsimätön - vaikka tunnetusti olenkin - vaan siksi, että viikonloppuna moni ehtinee arkipäiviä paremmin kuvarastien hakuun.
Palstajyrä
Uskallan väittää että monelle muullekin kuin minulle rasti avautui kokonaan uudella tavalla kun nähtiin ettei kyseinen kivetty alue ollutkaan täysin erillinen eli ettei sen toisellakin puolella ollut samanlaista...öö...kaupunkimetsää kuin rastikuvassa näkyi.
Mutta ihan heti eli en ainakaan vielä huomenna ole lähdössä rastia hakemaan, sillä ensin pitää antaa alitajunnan tehdä töitä ja kaivaa muistista esiin mahdollisia paikkoja, joita sitten voi ehkä jo sunnuntaina lähteä palauttavana lenkkinä katselemaan - ellei rasti ole siihen mennesä jo, kuten veikkaisin, vaihtunut, kenties jopa pariinkin kertaan
Palstajyrä
Helsinki ei ole suurkaupunki siinä mielessä että yksi ihmiselämä ei riittäisi kaikkien kaupunginosien, osa-alueiden, puistojen ja nurkkien omakohtaiseen tuntemiseen. Jopa Helsingin kaikkien nimettyjen katujen ja teiden kävelemisen päästä päähän voi ottaa tavoittteeksi ja uskoa sen toteutumiseen vaikkei sitä asettaisikaan kaiken muun edelle. Mutta Helsinki on silti sen verran suuri että täällä voi kasvaa ja varttua, asua ja elää vuosikymmeniä ja havahtua joku päivä siihen ettei ole ikinä käynyt jossain kaupunginosassa tai jopa siihen ettei edes tarkkaan ottaen tiedä missä se sijaitsee.
Niemenmäki oli mulle sellainen paikka kunnes joskus päälle nelikymppisenä se aukko helsinkiläisyydessäni täyttyi
Netistä löytyi Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu, katu- ja puisto-osaston "Reijolan aluesuunnitelma 2011–2020; Osa-alueita Laakson, Ruskeasuon, Meilahden, Munkkiniemen ja Haagan kaupunginosista" ja sen avulla myös rasti 1611:
Tuumasin että jakokaappeja on taas katseltu ihan tarpeeksi ja muistelin että taannoin haettiin kirjelaatikoita ja niin tehdään nytkin:
Aktiivijäsen
Kirjelaatikko Auroran sairaalan portilla, Auroranportin varrella. Rasti 1612.
Jatketaan vaihteeksi oranssien peltilaatikoiden parissa.
Niin ja jos joku sitä miettii, kastuin kyllä sangen perusteellisesti.
casanova muokkasi tätä : 02.09.2019 at 22.15 Syy: karttalinkki, tiedot, 156
Vakiovieras
Tunnen itseni tyhmäksi, mutta missä on kuva Firlefanzin pyörästä rastilla 1611. Eikö kuva vain näy minulle? En ymmärrä, miksei näkyisi, kun kaikki muut kuvat näkyvät.
Canyon Ultimate 7,9 k / GT Grade 25,0 k / Cannondale Quick 4,0 k / Ridley X-Fire 48 k (Myydyt: 44 k)
Moottoriturpa
^olet oikeassa, sellaista ei ole. Sääntöjä on rikottu.
Palstajyrä
ArtoR:llä ei ole mitään syytä tuntea itseään tyhmäksi, Jos jollakin, niin minulla, sillä mielestäni kuvan sinne laitoin. Mutta kelpaahan tämä kuva laitettavaksi uudestaankin - ja paremmalla onnella tällä kertaa:
Höpinää: sunnuntaikävelyllään ollut eläkeläispariskunta pysähtyi ihmettelemään lycra-asuisen pyöräilijän tekemisiä. Selitin olevani sellainen puistobongari ja kerroin ihailevani tätä kiveyksineen erikoista ja poikkeuksellisen siistiä korttelipuiston aukiota. He tiesivätkin että puisto on kunnossapitoluokituksessa ylemmällä tasolla ja että eron muihin lähiseudun puistoihin kyllä huomaa. Lisäksi he hieman pahoitellen totesivat etteivät tunne puiston taustaa tai historiaa, koska eivät ole vanhoja niemenmäkeläisiä vaan vasta vuonna 1992 alueelle muuttaneita.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit