Jotain uutta kun tulee, niin jostain "vanhasta" pitää luopua ja kaiken tämän gravelhössötyksen keskellä BMC lopetti yhden markkinoiden parhaan cyclocrossin valmistamisen sitten kokonaan. En tiedä onko tämä nyt sitten hyvä suunta vai ei, koska crossarilla voi ajaa gravelia, mutta gravelilla ei crossia. No onneksi itseltäni löytyy CX01 malli parin vuoden takaa ja saakin nyt pysyä kalustossa, kun uusiakaan ei enää saa. Jännä nähdä millä crossin Suomenmestari ajelee ensi kaudella, kun viime vuoden kisapyörät on käsittääkseni vaihtaneet jo omistajaa ja uusia ei enää ole saatavilla.
Ei, ei, ei ja ei. Seuraavaksi tänne joku postaa triken kuvan ja sanoo gravel.
(aikanaan olisko ollut 70-luvulla 2CV-kerhossa keskusteltiin, voidaanko sinne ottaa myös Dyanen omistajat mukaan. Päätös oli sillä kertaa selvä ei. Perusteluna, että seuraavaksi tänne otetaan kuplatkin. Ja nuorisolle, jolle ei 2CV tai Dyane aukea, niin google auttaa)
Tässä on reiveli vol 2.0
Toivottavasti kestää pidemmälle kuin vol 1.0. Release history:
- kiekot vaihdettu Crankbrothersin Zinc, kun entisistä tuli entisiä
- wattimittari Power2Max NGeco
- työkaluina OneUP EDC Tool upotettuna saman valmistajan pumppuun
- renkaat litkutettu, myös takarengas piti ilmaa, vaikka vanne sanoi totaalisen poks
- lisätty pullotelineet ja soittokello
Painoa kuvan ja tekstin mukaisilla varusteilla 10.7 kg
Vasta hommasin tuollaisen ja ekalla lyhyellä kokeilulla kauppamatkalla yllätyin miten helppo sillä oli ajaa maastossa. Tuohan ei ole GG vaan CC mutta kukaan ei sitä huomaa tuosta kuvakulmasta .. harmi vaan että fillari on kaupungissa ja minä mökillä. Nyt olisi ollut aika hyvät kokeilumahdollisuudet.
![]()
Miten näette keulakulman ja akselivälin vaikutuksen? Myin eilen aikoinaan vähän heräteostoksena ostetun kuitucrossarin pois ja nyt on ns. puhdas pöytä. Vanhassa oli 104cm akseliväli ja 72.5 asteinen keula. Jotenkin tuntui lyhkäseltä ja jyrkältä. Vaikutelmaa tehosti varmaankin myös korkealla oleva keskiö. Ehkä sellainen allroad-pyörä hakusessa, joka hoitaisi maantielenkkeilytarpeitakin. Pitäisiköhän perustaa oma topic
En kyllä tiedä ostanko enää kippurasarvea, mutta mukava näitä pyöriä on speksailla. Ribble CGR 725 on vähän himoittanut, mutta tiiäppä tuosta kun 186 sentin varsi osuu just kahden koon väliin. Siinä nuo edellä mainitut on aikalailla samoissa kuin vanhassa. Vähän 105-osin koristettua alumiini-Topstonea katselin. Siinä olisi parisen senttiä enemmän akseliväliä ja loivempaa keulaa tarjolla.
^^^ Selvästi parempi kuva Marin pyörästä. Satulan ja tangon kulmaakin säädetty. Ihan hienot kiekot on, ettei vain ois photoshopattu vanhojen päälle kun samassa kulmassa kun valmistajan sivullakinNo joo mutta hyväkin ajettava? Tuleeko hissitolppaa koskaan käytettyä?
Ribblen CGR alurunkoisena kiinnostaa. 180/85cm pituudella tipahdan juuri M ja L runkokoon väliin. Ribblen asiakaspalvelukaan ei suoraan osannut sanoa kumpaan kannattaisi päätyä.
Onkos täällä Ribblen omistajia ja mihin runkokokoon päätynyt niin saisi vähän käsitystä kumpi olis parempi?
Vaimon kera ulkona...
![]()
*** teamvelocycling.fi /nonamesport.com / fat-bike.fi ***
No, kun veljeskunnan säännöt määräävät missä asennossa kiekot tulee olla näissä kantakirjakuvissaMulla on nyt kolmessa fillarissa Crankbrothersin kiekot ja ne kaikki on tuollaiset twin-spoke. Ei kai cb:llä muita olekaan?
On mun makuun oikein hyvä ajettava. Hissitolppaa en ole vielä käyttänyt. Voi olla turha kapistus, mutta kun se nyt tuossa oli, niin olkoon sitten.No joo mutta hyväkin ajettava? Tuleeko hissitolppaa koskaan käytettyä?
^^Nyt on graveli omimmassa ympäristössään.
Nyt on kyllä niin yliterävöitetty kuva, että silmiin sattuu. Pyörät on sen sijaan vimpan päälle.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Piti kysyä, että kumpi noista on vaimo, kun en huomannut horisontissa olevaa henkilöä. Mutta hieno kuva, se täytyy sanoa.
Kotlenburgin kysymykseen akselivälistä riippuu vastaus aika paljon runkokoosta.Pienelle rungolle 104 cm on aika paljon, isommalle se on varmaan aika tavanomainen. Kokeilematta on edelleen Whyte ja Merida Silex, joissa on poikkeuksellisen pitkä akseliväli. Muutamassa testisdä nuo ovat olleett, eikä niissä ole mitään erityistä huomiota ajettavuudesta kerrottu. Hyvin ovat pelanneet siinä missä muutkin. Voi tietysti olla, että erot korostuu maastossa.Ennen kaikkea kyse taitaa kuitenkin olla kokonaisuudesta. Pyörän geometriassa kun yhtä paikkaa muuttaa, muuttuu moni muukin. Siksi en jaksa kiinnostua yksittäisistä mitoista ajettavuuteen.
Ihan samat sanat taas, takahaarukkaan hieman lisää mittaa muutoin täydelliseen ajokkiini jonkunkerran toiveissani ajatellut, tuossa kohtaa hybridiä kaihonnut. Kun kaikki noin suunnilleen mitoituksessa alkaa olla kohdillaan tuohon seikkaan hitunen huomiota, jatkaahan se myös akseliväliä.
Mulla oli samaan aikaan cyclo ja cyclo/gravel joissa takahaarukka suunnilleen samaa mittaa (3mm ero), keulakulmassa 0.5 astetta eroa ja front-center mitassa noin 20mm eroa.
Fillarit oli aika lailla saman painoisia mutta lyhyempi tuntui paljon kevyemmältä kun piti hypätä rotvallin yli.
Lyhyempi tuntui tehokkaammalta polkea, ei se sen nopeampi ollut mutta fiilis oli erilainen.
Lyhyempi oli selkeesti hätäisempi kääntymään.
Neulaspolulla ei ollut hirveästi eroa mutta irtohiekka, pehmeä hiekka, muta ja loska toivat eron esiin.
Pidempi fillari oli huomattavasti vakaampi. Siinä missä lyhyemmällä jo jännitti niin pidempi meni varsinkin loskassa vakaasti. En olis uskonut kokeilematta millaisen eron 20mm voi tehdä.
Renkaatkin oli em fillareissa samat, pidemmässä oli kyllä leveämpi tanko.
Seuraavassa greivelissä pitää olla etuhaarukassa mounttauspaikat.
Suhtaudun suurella epäilyksellä useimpiin tämän hetken villityksiin. Siitä olen samaa mieltä, että kaikenlaiset jarrut ovat nykyisin paljon parempia kuin ennen. Tai täällä jotkut meinaavat, ettei v-jarrut vieläkään ole hyvät. Heivatkaa ne Shimanot ensi alkuun. Muutenhan mä olen Shimanon mies, ja käytän nykyisin Deoreakin jos eroa ei ole kuin hinnassa ja painossa. Ja isommat renkaat on paremmat. Muutenhan suosin kaikkea vanhempaa tekniikkaa, paitsi teräsrunkojen junamainen raskaus ei erikoisemmin puhuttele. Ajaa niillä kuten alumiinillakin. Tai kuidulla, kaikkia löytyy nykyisin.
Varmaankin 40km/h vauhdissa tässä on jotain perää. Olen ajanut stadista Valkeakoskelle sekä 26er maasturilla että kuitumaantiepyörällä, tismalleen samaa keskivauhtia. Joo olosuhteet olivat erittäin erilaiset, mutta jollakin tavalla ehkä tasapuolisesti. Kaupungissa en millään meinaa saada eroja syntymään parinkympin vauhdissa. Mikä hulluinta, isoilla maastorenkailla ja maantierenkailla menee aika lailla samalla tavalla vauhdin osalta. Tai vaikeahan tuota on mitata.
Mulla on vähän sama tarve ja olen odotellut koska Genesiksen keväällä mainostettua keulaa (karbonaattia, suoralla kaulaputkella, levyjarruille) saisi ostaa jostain. Joku tässä ketjussa mainittu amerikanmerkki (en nyt kännyllä jaksa etsiä) olisi hyvä vaihtoehto myös. Muitakin oli olemassa.
Mulla on ajossa kaksi pyörää. Vanhempi Rosthairs, joka siis sinkuloitu nykyään ruostevauriokorjausten jälkeen. Geo löytyy tuolta (koko 54). Kun teetin uudemman, toimi vanhemman geo pohjana, koska olin viihtynyt sen kanssa hyvin, mutta halusin painopisteen vähän taaemmas ja keskiön alemmas. Päädyin 0,5 astetta loivempiin kulmiin, 3 mm suurempaan rakeen keulassa ja 3 mm matalampaan keskiöön. Crossairs tuntui aina aavistuksen lyhyeltä, joten Cycloon tuli myös 5 mm pitempi vaakaputki. Cyclon mitat tuolla. Muita geometriaeroja ei ole ja vaihtelen kiekkoja ristiin. Molempia ajan 100-millisen stemmin ja lyhyt-reachisen tangon kanssa. Tangot molemmissa identtiset. Mitoissa on pieneltä kuulostavat erot, mutta ne tuntuvat yllättävän paljon ajossa. En osaa oikein sanoa, kumpi olisi kivempi. Molemmilla on omat vahvuutensa. Pehmeällä hiekalla kanttaillessa huomaa, että mitä pitemmälle etuakselin vie, sitä vähemmän eturenkaalla on pitoa. 3 mm eron bb dropissa huomaa parempana vakautena, mutta 172,5-millisilläkin kammilla kammet kolisee kiviin maastoisemmassa ajossa huomattavati helpommin. Chainstay-mitta on alunperin molemmissa sama, mutta Rosthairsissa on nykyään vaakadropit ja pidän "chainstay-mitan" aina niin lyhyenä, kuin kulloinkin käytössä oleva välitys ja rengas sallii. Kivempi ajaa, mitä lyhyepi perä, riippumatta ajaako gravelia vai krossia.
Peruskrossarigeosta Topstonen 71-asteiseen ja 55 mm(!) rakeisella keulalla varustettuun on aika iso hyppäys. Toisaalta täällä aikaisemmin käytyjen keskustelujen perusteella jotkut ei välttämättä huomaa mitään olennasita eroa eli riippunee myös kuskista. Toivottavasti tästä oli jotain apua.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Tänään olin kiitollinen 50 mm renkaista.
Kyllä se on ihan ajettava polku...
Päädyin samaan päätelmään itse kun tuli ajeltua muutamasata km erikokoista kiviainesta äskettäin. Tuota voinee pitää hyvänä nyrkkisääntönä. ”Ongelmat” ei tietenkään tarkoita, että ei olisi ajettavissa ja jonkun mielestä se on varmasti edelleen mukavaakin. Tuota ylläolevaa kuvaa katsoin ja näytti itselleni mukavalta vielä 45mm renkaillakin![]()
Kirjanmerkit