Aika usein näissä keskusteluissa nostetaan esiin ns. huippujen naurettavan pienet tehotreenimäärät. Samat jutut myös juoksu- ja hiihtokeskusteluissa. En ole vielä ollenkaan varma, mitä jonkun tyypillisen foorumilukijan olisi tarkoitus näistä jutuista ottaa opiksi. Muutama ajatus:

- Miten tehotreenien prosentit lasketaan? Jos prossat katsotaan vain sykemittarin rasitustasojakaumista, saadaan jokin tosi pieni luku. Jos taas laskee vaikka niin, että viikossa on viisi tunnin treeniä, joista yksi on ns. tehotreeni, niin voi saada tulokseksi vaikka 20%. Tietenkin laskutapa valitaan omaa agendaa tukevalla tavalla. (en kyllä tiedä miksi tämän tyyppisissä keskusteluissa kenelläkään olisi mitään agendaa, mutta näin se vain tuntuu olevan)

- Huippujen pohjat, määrät, tehot jne. ovat kokonaisuudessaan niin eri tasolla verrattuna perus toppahousuun, että voiko sieltä mitenkään järkevästi soveltaa jotain yksittäistä komponenttia omaan harjoitteluun? Ja jos voi, niin miksi se yksittäinen komponentti olisi juurikin tehotreenin prosenttiosuus (wateissa tai sykkeissä mitattuna), eikä jokin muu suure vaikka tehotreenin absoluuttinen määrä, hermostollinen tai lihaksiston rasitus tms?

- Huipuilla iso osa rasituksesta tulee kisoista. Jos startteja on vuodessa vaikka 50-100 niin ne jo pelkästään saattavat vastata kuntoilijan koko treenimäärää. Näitä ei tietenkään lasketa mihinkään harjoittelun tehoprosentteihin ainakaan, jos agendalla on hehkuttaa huippujen naurettavan pientä tehotreenin osuutta. Kisakausi ja kisat myös väkisinkin jaksottavat huippujen tekemistä, mikä ei ainakaan niin selvästi tule esiin kuntoilijoiden kohdalla.

Vähän sekavaa tajunnanvirtaa, mutta en nyt jaksa muotoilla tämän paremmin.