Vastarannankiisken ääni: jos hiihtoa ei tosiaan ole tullut metriäkään harrastettua sitten kouluaikojen, ei ole toivoakaan että joskus opittu ja ehkä haliittukin luisteluhiihtotekniikka löytyii lihasmuistista ja palaisi nopeasti kun aloittaa uudestaan. Etenkin jos on ollut niin sanottu itseoppinut, voi tödennäköisemmin käydä niin että osaa juuri sen verran että pystyy (a) toistamaan vanhoja virheitään, (b) huomaa etteivät liikeradat tuota samanlaista sujuvaa menoa kun kroppaan on tullut lisää massaa. ja (c) onnistuu hankkimaan itselleen rasitusvamman nopeammin kuin sen ensioireet.

Eli neuvoisin miettimaan hiihtotavan valintaa puhtaalta pöydältä. Luistelun plussat tiedät tai pystyt varmaan kuvittelemaan itsekin, mutta miinuksiksi voisi laskea että (1) luistelusuksien pitää olla hyvät jotta olisi mukavaa ja hyviä ei ole helppo löytää ainakaan kovin edullisesti. (2) huonoilla suksilla vain pettyy ja lopettaa alkuunsa. (3) jos lähiladut on vedetty pertsahiihtäjille, kuten yleensä. hiihdosta tulee suorituspaikkaurheilua kun pitää mennä jonnekin urheilupuistoon, (4) jos hiihtokunto ja -tekniikka eivät ole kohtalaisen hyvällä tasolla, luistellen voi olla vaikeahkoa mennä kevyttä peekoota eli ainakaan pitkien lenkkien lajiksi siitä ei välttämättä aina ole.

No, skeitin päälajikseen valinneet voinevat kertoa mitä hankaluuksia ja vaikeuksia pertsahiihdossa saattaa olla ja miksi luistelu on fiksumpi valinta