Yhtenäinen linja tägäyksessähän se paras vaihtoehto on niin datan kuin rendauksenkin kannalta, kunhan vain toteutuu.
Yhtenäinen linja tägäyksessähän se paras vaihtoehto on niin datan kuin rendauksenkin kannalta, kunhan vain toteutuu.
En halua vängätä enkä sekoittaa, mutta pedestrian (https://wiki.openstreetmap.org/wiki/...y%3Dpedestrian) vois myös olla vaihtoehto Suomessa latupohjille, vaikka onkin ensisijaisesti tarkoitettu kävelykaduille. Footway ja path ovat kapeita polkuja, cycleway on pyörätie, joka on pyörätie talvellakin, track on mikä tahansa leveä metsätie/talvitie tms. ja leveä latupohja olis pedestrian. Ensisijainen käyttö on kuitenkin kävely, juoksu ja pyöräily kesäaikaan ja talvella hiihto. Eikös pedestrian kuvaisi tätä aika hyvin?
Mahdollisimman monta eri tapaa merkitä tarkoittaa aika moista helvettiä renderöintisääntöhin sekä muutoksia myös pipe lineen, kun pitää erikoistägejä keräillä sieltä sun täältä SQL lauseilla. Suosittelisin tutustumaan aiheeseen, ennen kuin aletaan keksimään kovin paljon uutta. Muutosten läpi saanti rederöinteihin on pitkässä juoksussa, kun se ei ole ainakaan meikäläisen priorisaatiossa tällä hetkellä kovin korkealla.
Mielestäni meillä ei ole nyt mitään muuta ongelmaa kuin se, että yksi taho haluaa merkkailla latupohjat footwayksi. Mielenkiinnolla odotan perusteluja. Väylät pitäisi merkitä kuten ne maastossa luonnehditaan (kuten MML myös tekee) ja sitten muilla tägeillä huolehditaan käyttörajoitukset yms. Jos peruste footwayn käyttöön on sen rederöityminen garmin kartassa jotenkin spesiaalisti, niin se on mielestäni liian kevyt peruste.
"For wider pedestrianized streets, typically, lined with shops or commercial buildings use the tag highway=pedestrian."
Minulle tulee kyllä tuosta mieleen kävelykatu, mikä nyt on vielä vähän kauempana siitä, mitä ollaan hakemassa.
kts. myös saksan määritelmä: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/...y%3Dpedestrian
Selkeästi kävelyalue kaupungin keskustassa.
Sama tarina englanninkielisessä määritelmässä: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/...way=pedestrian
tästä jatkuu selvitys...
Time started: Sun Jan 06 16:15:01 UTC 2019
SEVERE (MapFailedException): 63240001.osm.pbf: (thrown in BufferedImgFileWriter.ensureSize()) There is not enough room in a single garmin map for all the input data. The .osm file should be split into smaller pieces first.
Number of MapFailedExceptions: 1
Number of ExitExceptions: 0
Time finished: Sun Jan 06 16:16:20 UTC 2019
Total time taken: 79019ms
Nyt saattaisi olla Garmin karttojen laskenta taas kuosissa. Joku innokas voisi testata fileitä?
Jep, unohdetaan latupohjilta pedestrian-vaihtoehto, track on paras optio.
En usko että kovin moni on vielä asialla. Muutaman hengen voimin yritetään saada muutamia hyvin tuntemiamme alueita kuntoon kevääseen mennessä. Apuna Strava Heatmap ja omat ajetut jäljet. Lumien sulettua sitten päästään hienosäätämään luokittelua kun näkee maastossa polkujen nykykunnon.
Yritetään pitää lippua ylhäällä, jotta muitakin tulisi mukaan talkoisiin alueille jotka eivät ole niin hyvin meillä hallussa. Jos nyt ensi syksyyn mennessä saataisin jonkinlainen kattavuus aikaiseksi.
Työtä piisaa. Esimerkiksi itse asun Asikkalassa. Openstreetmap oli tältä alueelta niin raakile että ensin piti alkaa hakkaamaan tiestöä, rakennuksia ja rantaviivoja kohdilleen ennen kuin kehtasi alkaa polkuja lisäämään.
Jussi Heikkilä
MC Kramppi - Meillä ei venytellä
Onko talvikartta tällä hetkellä käytössä, tai siis päivittyykö se vai näkyykö siellä jonkin aiemman talven polut?
Antin avustuksella ja karttatyyleillä sain pystytettyä tuoreemmilla komponenteilla Arpotechnon-palvelinta vastaavan karttatiilipalvelimen johon BikeMap siirtyi tovi sitten. Siinä on nyt koko Suomi mukana ja yllättävän monessa paikassa, myös monilla alueilla mitä Arpotechnon palvelimen laskenta ei ole juuri nyt kattanut, on pieniä alkuja ollut polkujen merkkauksessa. Pala kerrallaanhan tuon luulisi etenevän suht kivuttomasti, kenties pieni opastus työvälineissä saisi nytkäytettyä kehityksen käyntiin useammallakin alueella. Hämmästyttävästi pääkaupunkiseutu on lähes "autio" lukuunottamatta Espoon keskuspuistoa ja muutamaa pientä aluetta, mutta eipähän se ole ollut laskennassakaan mukana aikoihin.
Omalta osaltani arvelisin, että innostus Tampereella johtuu hyvin "markkinoidusta" helposta ja erittäin hyödyllisestä kartasta arpotechnon palvelimella. Se on synnyttänyt positiivisen kierteen, jossa jo entuudestaan hyvän kartan täydentäminen nähdään arvokkaaksi.
Mielenkiintoinen kysymys mitä tuon positiivisen kierteen käynnistymiseen vaaditaan. Iso pohjalle tehty ponnistus eli Antin suunnittelema MTB-karttatyyli, Arpotechnon karttatiilipalvelin ja Tapion Garmin kartat kun ovat hyödynnettävissä kaikkialla Suomessa. Kynnystä taitaa vielä olla ainakin sen osalta että OSM-editoinnin alkeet MTB-karttaa varten eivät taida olla missään helposti saatavilla (tämän foorumin muinaisissa viesteissä kenties?) ja Lahden esimerkki hyvänä muistutuksena siitä että OSM-kartan lähtötilanne ei ole kaksinen kaikilla alueilla. Miten iso talkooporukka sitten vaaditaan noiden lisäksi alkuponnistukseen kullakin alueella jotta saadaan kierre käyntiin? Antti ja alun ahkerat varmaan vielä muistavat Tampereen kartan kehityksen alkuvaiheet. Pääkaupunkiseudulla arkipäivät töitä tekevänä taidanpa katsoa saisiko kevään tullen siellä kierteen käyntiin.
Mielenkiintoista katsella mistä päin maata löytyy mtb:scalea. Hetken yllätyin entiseltä kotiseudulta löytäessänikin, kunnes muistin ne pari vuotta sitten itse laittaneeni. Oliko tässä nyt tarpeenmukainen laskenta, eli rendataan vain alueet joilla muutoksia on, vai meneekö koko paketti aina uusiksi?
Polkuluokitellun kartan olemassa olo auttanee paljon käytön yleistymistä muuallakin. Melko ankeaa touhua querylla klikkailla polkuja perus osm-kartasta tai tonkia ID:ssä/JOSM:issa tms. Tekninen kynnys tietysti vielä on täyttämisessä, vaikka työkalut ovat sinänsä helppoja – ainakin jos CAD-hommista on kokemusta. Jos ei ole, pystymetsästä JOSM:iin pysäyttänee suht herkästi monen innostuksen.
Eduksi itsenäiseen aloitteluun varmaan olisi myös jonkinlainen suomenkielinen summaus siitä, mitä tageja poluille tulisi laittaa ja mitä ne käytännössä tarkoittavat, mieluusti esimerkkikuvien kanssa. Periaatteessahan tuo sujuisi wikiä kääntämällä, mutta siellä info olisi edelleen hyvin hajanaisesti, joten en usko että paras formaatti tiiviin simppelille "starttipaketille". Yksinkertainen kooste johonkin kartan yhteyteen ja linkkejä lisäinfoon olisi aloittelijaystävällisempi. Aikanaan alkeellisen version tällaisesta näpyttelin https://myrtillus.github.io/MTB-kartta_selite.html, mutta parantamisen varaa olisi ja harva sitä mahtaa tuolta nähdä. Toki merkinnöissä pitkälle pääsee jo ottamalla mallia olemassa olevasta, jos sellaista on.
Itse laitoin vain polun ja luokituksen ajatuksella että helpompi lisäillä sitten ominaisuuksia kuin alkaa niitä poistelemaan ja muuttelemaan. Käy sitten ajatuksella vaikka jonkun alueen myöhemmin läpi. Parempihan olisi kun tulisi heti täydellistä jälkeä mutta nyt kun on esimerkiksi suunnistuskartta pohjalla niin noilla pääsee jo pitkälle. Vähän itsekästähän se on tehdä pelkästään omaan tarpeeseen mutta ehkä se aktivoi myös muita.
En nyt tiedä kuinka pitäisi oikein tehdä mutta olen piirtänyt kaikki polut GPS-jäljen päälle ja korjaillut sitten myöhemmillä jäljillä outouksiaa pois.
Positiiviseen kierteeseen voi johtaa myös kartoittajien iltamat, missä porukka pääsee nassukkain vaihtamaan ajatuksia ja ideoita. Samalla voidaan käydä työkaluja lävitse ja päästä esim. JOSM editorin ensimmäisen kynnyksen yli takapuolesta työntämällä. Näitä iltamia taidettiin pitää 2-3 kpl alkuvaiheessa ja osallistujiakin taisi olla kymmenisen kappaletta. Sellaisella aktiivisella porukalla jo aikalailla saa aikaiseksi.
Tuollaiselle kartoitus summary:lle olisi varmasti tilausta ja etenkin nuo suomalaisesta maastosta otetut mallikuvat ovat rautaisia. Esim. miten erotat maastossa toisistaa trackin ja polut yms. sekä vähän mallikuvia erilaisista vaikeusasteista. Samalla voisi käydä interaktiivista keskustelua päivän polttavista tägitys politiikkaan liittyvistä kysymyksistä esim. latupohjien merkkaaminen ja mitä se tarkoittaa renderöintien kannalta.
Kartoitusmetelmiin on kanssa hyvä vähän panostaa, jotta saadaan mahdollisimman laadukasta materiaalia. Normaali maastolenkki ei yleensä oikein tuo laadukasta dataa gps virheistä johtua. Joskus samaa polkua on syytä ajella useamman kerran edestakaisin ja ainakin risteyksissä malttaa pysähtyä hetkeksi aikaa, jotta gps jälki ehtii myös paikalle. Muuten tulee helposti isoja oikaisuja träkkiin ja risteykset saattavat olla 20-30 metriä pielessä. Se on jo sellainen virhe, että etenkin pimeässä saattaa mennä usko karttaan.
Yritin lämpimikseni koostaa napakkaa listaa keskeisistä polkutageista (sisältö varmasti osin subjektiivista ja tulkinnanvaraista): https://docs.google.com/spreadsheets...it?usp=sharing. Kuten näkyy, ei meinaa kovin napakkana pysyä, vaikkei edes ole kaikkia yleisiä listattuna. Tiiviimmin yhdenkohden kuitenkin kuin wikissä. Tuonsuuntaisella koosteella esimerkkikuvin ja -karttalinkein höystettynä voisi ihan havainnollisen paketin saada. Tai sitten pelottaa kaikki potentiaaliset pois, jos näyttää että lenkillä pitäisi raahata läppäriä mukana kaiken datan keräämiseksi. Käytännössähän suppeammatkin merkinnät ovat aina kotiopäin, kunhan ovat oikein, ja itse ainakin monesti tulee vedettyä lenkkejä ns. täydennysmielessä.
Hyvä huomio yllä gps:n tarkkuudesta, ja aiheellista mainita mahdollisen startti-infon yhteydessä. Sillointällöin näkee viivaa, jossa on nodeja parin metrin välein, mutta sijainti jossain ihan muualla kuin pitäisi.Kiusaus kieltämättä on usein kova piirtää ylitarkkaa jälkeä, mutta harvoin parinkaan gepsin kanssa kulkiessa on oikeasti kertakäynnillä edellytyksiä.
Anteeksi kun keskeytän, mutta totean vain, että jos joskus on aika mennä talvipoluille, niin se on NYT!
Ja nyt on muuten aika päivittää karttaa lenkin jälkeen, että muutkin tietävät aukiolevat polut.
Sent from my SM-A510F using Tapatalk
Katselin taas noita vaikeustasoja ja tuli mieleen, että tasot 4-6 taitavat olla meillä aikalailla turhia. Esim.
- kutosessa on alkuperäisessä määritelmässä kuoleman vaara pudotessa.
- Kaatuneet puut eivät vielä liene syy merkitä polkua vitosella, kun ongelma on korjattavissa moottorisahalla pienellä työllä.
- Nelosta voi tarjota joihinkin ihan extreme paikkoihin, joissa jyrkkä kalliopudotus ja kaatuminen tietää sitten lasaretti keikkaa.
Kannattaa kaikkien vilaista esimerkkikuvia tuolta: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:mtb:scale
Viime kesänä tuli käytyä muutaman kerran länsipuolella ajamassa ja huomasi, että siellä polut on merkitty selkeästi vaikemmaksi kuin itäpuolen poluilla. Monet kakkoseksi merkatut polut länsilaidalla olisi surutta merkitty ykkösellä itäpuolella. Toisaalta taas neulaspolut, joissa ei käpyä suurempaa ollut tarjolla oli merkattu ykkösellä. Noh, niin se helposti kuitenkin taitaa olla, että skaalaa 0-3 venytetään vastaamaan paikallisia olosuhteita.
Mitenhän noita esimerkkikuvia tuonne järkevästi laittaisi.... Kirskaanniemen polku laitettu kolmosen esimerkiksi
Ainakin omassa kokemuksessani pitkiä korkean tason polkuja on aika harvassa, ja silloinkin ovat enemmän vaikeakulkuisen kivikon suuntaan, josta joku kuitenkin saattaisi pyöränsä pompotella, kuin varsinaisesti hengenvaarallisia reittejä. Yleensä on lyhyitä pätkiä kivien seassa tai kallion kylkeä alas(/ylös). Tällaisten osoittamiseen ovat hyviä, niin tietää varoa. Toki valtaosalle on käytännössä varmaan ihan sama onko kohta 4 vai 6, kantamiseksi menee joka tapauksessa. Puista samaa mieltä, tai ainakin syytä laittaa vain lyhyt pätkä. Näillekin on obstacle-tagissa oma keynsä, mutta mainitun sahailun vuoksi tuskin pysyisi ajan tasalla.
Yleisesti ottaen melko haastavaa pitää yhtenäistä linjaa, kun wiki kehottaa laittamaan tietyn luokituksen jos jo yksikin listattu kriteeri täyttyy, mutta jotkin ovat selvästi enemmän vaikeutta tuovia kuin toiset. Lisäksi hankala sanoa, milloin vaikka juurakko on tarpeeksi tiheää tai korkeaa. Yleensä lienee parempi pyöristää ylöspäin jos ei jaksa pätkiä yksittäistä polkua osiin. Saman olen huomioinut itsekin, että täällä Nokialla ainakin luokitukset ovat monesti korkeampia kuin vastaavien polkujen vaikka Kaupissa. Vihreät polut tuntuvat olevan yleensä latupohjaluokkaa, kun taas ykkösen saa jo hiukankin maastomaisempi pätkä. Kenties kumpuaa siitä, ettei '0-'-luokitusta ole käytössä, jolloin 0-luokitus on vakiintunut kaikein helpoimmille väylille, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia pyöräteitä. Vastaavasti ei sitten ulotu vaikeampaan suuntaan niin pitkälle, kuin periaatteessa pitäisi.
Näköjään sheetsissä ainakin saa sijoitettua kuvan solun sisään ns. kelluvan sijaan, lienee paras tapa pitää oikealla paikalla https://www.labnol.org/internet/imag...adsheet/18167/. Jos siistimpää ulkoasua halutaan pitänee jossain kohtaa vaihtaa alustaa.
Onko jostain mahdollista saada https://www.finomena.fi/bikemap/ olevaa talvipyöräilykarttaa Garmin-laitteeseen? Tuosta näkisi näppärästi ajon aikana, missä ne ladut menevät, kun oma suuntavaisto on todella huono. Siksi käyttänyt ja ihastunut http://kartta.arpotechno.fi/kartta.html tarjoamaan Garmin-karttaan, josta näkee polut ja niiden vaativuuden.
Garmin-kartasta on olemassa talviversio, jossa ladut on merkattu punaisilla rakseilla. Siinä tosin on muutoin polkujen vaikeustasot samalla tapaa kuin kesäversiossakin, eli ei tuota selainversion "tamppaustietoa". Muistelisin olleen joskus serverillä tarjollakin, mutten mene vannomaan.
Kirjanmerkit