Nastarenkaat näin yleensä ottaen

[missile]

Onkos noita cx-kokoisia gravdaleja jossain hyllyssä? B24 ja pari muuta mukaan lukien Tampereen paikalliset myi ei oota.

Sent from my SM-A320FL using Tapatalk

[Aali]

Onkos noita cx-kokoisia gravdaleja jossain hyllyssä? B24 ja pari muuta mukaan lukien Tampereen paikalliset myi ei oota.

Sent from my SM-A320FL using Tapatalk

Samaa ihmetellyt, kohta vois olla jo tarvetta.

Sent from my Nokia 6.1 using Tapatalk

[harald]

Terävä vai kupera nasta? Miksi?

Saako edullisesti koveria nastoja mistään?

[LJL]

37-622 kokoisena taittuvakylkisenä ja 10€ maksavana renkaana voisin sanoa, että nuo olivat hinta/laatusuhteeltaan parhaat nastarenkaat mitä olen ostanut.

Positiivisesti ajateltuna näin! Halvat, hyvin rullaavat, kevyet, helposti litkutettavat, mutta muut ominaisuudet ns. från reven. Ikävin puoli yllättäen loppuva pito -slips ja sitten mentiin.

Annoin ne tänä syksynä ilmaiseksi kiertoon lankomiehelle, saatiin jopa parin varastossa vietetyn vuoden jälkeen nousemaan vanteelle ja tiivistymään. Ja toivottavasti ei ole kohta kuollut lankomies.

[HMK]

Minä olen kyllä ollut noihin 200 nastaisiin 37mm Nicetrackeihin aivan tyytyväinen, enkä ole kaatuillutkaan. Onnituin kyllä ostamaankin sellaiset kappaleet, joissa nastat ei ole upoksissa. Ei ne tietty parhaimpien ja kalleimpien veroiset jääpidoltaan ole, mutta eipä minulla ole ollut kummempaa himoa lähteä kaikkein järjettömimmille keleille ajamaan. Paljon paremmat nuo on kuitenkin, kuin erilaiset noin 100 nastaiset, joita aiemmmin käytin.

Tosin tänä talvena on nyt käytössä jonkinmoinen maastopyöräkin, ja siihen onnistuin nappaamaan sopivasti vähän käytetyt ISP evot, niin taitaa sillä nyt mennä talven ajot. Kyllä niillä kulku sen verran varmempaa ja mukavampaa kuitenkin on. Saa nähdä, tuleeko cycloon laitettua talvikiekkoja ollenkaan alle.

[kuovipolku]

Ealex tässä aikaisemmin muistutti ja korosti sitä että nastarenkaan pidon kannalta on aivan keskeistä vanteen leveys eli se miten nastat eli etenkin reunanastat asettuvat. Sama rengas voi olla ihan kelvollinen ja luotettava toisella ja juuri tuollainen yksi hetki olet pystyssä ja seuraavassa hetkessä kyljelläsi tiellä -rengas.

Leveyseron ei edes tarvitse olla kummoinenkaan. Omana kokemuksena Marathon Winter 35-millisenä oli tietyissä tilanteissa oikea kaatokone 15c-vanteella, mutta nyt 17c-vanteella se on ollut kuin kokonaan toinen rengas eli kulkenut ilman sykettä nostattaneita tilanteita tai antanut kuskille mahdollisuuden korjata tilanne.

Mutta en ehkä silti aio ruveta luottamaan siihen liikaa sitten kun joudutaan ajamaan urissa ja kaltevilla jääpinnoilla...

[TERU]

Ealex tässä aikaisemmin muistutti ja korosti sitä että nastarenkaan pidon kannalta on aivan keskeistä vanteen leveys eli se miten nastat eli
etenkin reunanastat asettuvat. Sama rengas voi olla ihan kelvollinen ja luotettava toisella ja juuri tuollainen yksi hetki olet pystyssä ja seuraavassa hetkessä kyljelläsi tiellä -rengas.

Leveyseron ei edes tarvitse olla kummoinenkaan. Omana kokemuksena Marathon Winter 35-millisenä oli tietyissä tilanteissa oikea kaatokone 15c-vanteella, mutta nyt 17c-vanteella se on ollut kuin kokonaan toinen rengas eli kulkenut ilman sykettä nostattaneita tilanteita tai antanut kuskille mahdollisuuden korjata tilanne.

Mutta en ehkä silti aio ruveta luottamaan siihen liikaa sitten kun joudutaan ajamaan urissa ja kaltevilla jääpinnoilla...

Enpäs ole tuota noin syvällisesti ajatellutkaan, kun nuo mainitut renkaat ovat olleet aina 17c vanteilla, kun taas 15c vanteilla on ollut aina enintään 32 mm kesärenkaat, jotain merkitystä taitaakin olla suosituksilla. Marawinterillä on moittijoita, mutta omat ajot noilla jo monia talvia, kyllä noilla ajaa. Talvi on luonnonvoima, luonnonvoimat jyllää tuumi Haanpää eräässä novellissaan...

[Olli L]

Onko nastarenkaista julkaistu kunnolla toteutettuja sokkotestejä? Tai onko yleensä mistään pyöräilyyn liittyvästä? Yleensähän testaajat tietävät, mitä on alla. Tuotteen hinta ja muiden aiemmat mielipiteet luovat mielikuvan laadusta valmiiksi.

Eli testaajat ajamaan laput silmillä, kääritään renkaat kauttaaltaan tukevaan läpinäkymättömään muoviin (okei, nämä oli huonoja ideoita, mutta jotenkin noin) ja useita toistoja. Eri renkaita satunnaisessa järjestyksessä testaajien alle, sama merkki uudestaan. Koska Fillari-lehti toteuttaa tämän?

[Isä nitro]

Ha haa, olen pohtinut aivan samaa. Tosin turvallisuussyistä sokkotesteillä on omat rajoitteensa, ainakin näin kulkuneuvo-osastolla. Mutta minäkin olen erilaisten mielikuvien uhri: maantiepyörässä pitää olla joku italialainen nimi ja retkipyörän tulee olla teräsrunkoinen. Silti en taitaisi tunnistaa ajotilanteessa esimerkiksi erilaisia runkoja materiaaleineen, saati sitten eri merkkien vastaavia runkoja toisistaan, jos teipit olisi peitelty - tai jos teipit olisivat peittämässä vaikka hitsisaumaa. Mielikuvilla on tässä lajissa iso merkitys. Sen verran olen itseterapiaa harrastanut ja pyöräilyyn liittyviä laskuja maksanut, että pystyn jo asian itselleni tunnustamaan...

Sitten taas rohkenen väittää, että etenkin renkailla on todella iso merkitys tässä meille rakkaassa harrastuksessa ja että niiden erot oikeasti tuntee sarvista kiinni pitäessään. Ja että tämä pätee etenkin talvirenkaisiin. Merkittävin huomattavissa oleva ero (=jonka itse olin tunnistavinani) tällä rengassektorilla oli se, kun onnistuin litkuttamaan Schwalben ISPit.


Sent from my iPad using Tapatalk

[BB Holland]

Joo nastarenkaiden kanssa saa olla tarkkana, pitää tietää mitä tekee. Xerxesin kanssa kerkisin kerran kaatua, kun on todella kapealla vanteella ja paineiden kanssa saa olla todella tarkkana. Laitoin takaisin ISP-kiekon. Puhun yksikössä kun mulla ei ole juuri koskaan takana nastoja. Helsingissä on tyypillisesti 0-3 päivää talvessa, jolloin takanastat vois työmatkalla olla kivat. Mutta pitää ajaa sen mukaan. Läskissä on kyllä takanakin toistaiseksi.

edit - HUH, että Isp:t onkin hitaat. Etu-isp tekee maasturin hitaammaksi kuin Dillingerit läskissä edessä ja takana. Mutta on pitoakin.

[Marsusram]

Piti laittaa testiin nuo SUOMI STUD 62 A 54-584 renkaat. Retrohengessä, sillä kaikkien (polkupyörien) nastarenkaiden äidin, vanhan 70-luvun Hakkapeliitta -renkaan muotit on kaivettu esiin nyt uudella nimellä.
27.5" kumit menivät hyvin 26" maasturiin sopivilla kiekoilla.
Arvelin että olisi aika jo mennyt ohi vanhasta, mutta yllätyin positivisesti. Nastoissa oli pitoa sen verran, että pystyssä pysyminen ei ollut pelkkää pärjäilyä. Ajotuntuma oli tarkka ja jääröykyissä ei ollut ongelmia. Pääosin tuli ajettua aurattuja kelvejä, joilla välillä jäisiä kohtia.
Luultavasti kumiseos on vanhoista ajoista parantunut, eikä nastakaan taida olla enää sama kuin Hakkapeliitassa.
Taitaa pysyä rospuuttopyörän alla lopputalvenkin.
Vasemmalla SUOMI STUD (anno 2018), oikealla SPEED-HAKKAPELIITTA (anno circa 1977)

[stumpe]

^hyvää journalismia. Pitääkö kokomerkintä kutinsa leveydessä?

[oem]

Leveydestä ei ole millejä nyt muistissa mutta renkaan nimellismitta täyttyy 24mm vanteella. Kulutuspinta on kapeampi ja jälki kovalla alustalla sitäkin kapeampi.
Nuo renkaat on käytössä nyt toista talvea ja melko tyytyväinen olen varsinkin rullaavuuteen. Muista nastarenkaista ei ole kokemusta eikä tuon vanhasta versiosta enkä voi verrata pitoa.
Kumi pitää hyvin lumella ja rakenne on riittävän kova ettei nastat painu sen sisään jäällä.
Kaikki nastat on tallella eivätkä näytä kuluneilta.

[Lemmentalja]

Motonetissä myivät tuota Continentallin uutta nastakumia 29.90€/kpl, niin tieteellisenä kokeena pari kappaletta tarttui mukaan. Tuo kumiseos tuntuu selkeästi pehmeämmältä ja joustavammalta kuin swalben nastakumeissa ja kyljet ovat ohuemmat myös.

Kuvioinnista/lamelleista tulee lähinna mieleen auton kitkrengas. Ei noilla varmasti hangessa kovin helposti edetä ja kuviointi menee lumesta tukkoon varmaan aika nopeasti. Jääkelin renkaat, mikä riittää pk-seudulla todennäköisesti ihan hyvin.

Pistosuojaus on tuntuu heikommalta kuin swalben kumeissa, paksuin kohta tuntui ikään kuin ”geelimäiseltä” verrattuna swalben ”kiveen”.

Nuo ovat siis 37-622 ja 120 nastalla ja painoa niilla 760g ja 800g. 4bar paineella, 19mm vanteelle asennettuna työntömitalla mitattuna leveys 35mm.

Nastat noissa on ihan fiksusti ajourasta hieman sivussa joten maksimipaineilla voi jopa rullatakkin kivasti.

Pari viimetalvea on alla ollut Swalben Snow Stud koossa 38-622 jossa on sama määrä nastoja, mutta selkeästi karkeampi kuviointi ja sillä on kyllä päässy kaikkialle mihin cyclolla on tarvis mennä 😁.

Conteihin päivittämällä pyörivät massat kevenivät 300g ja nyt innolla odotetaan, että nuha loppuu niin pääsee käytännössä tuon eron kokeilemaan.

[Panu Pyyvaara]

Renkaan pyörimissuunta.
Olen asentamassa sähköpyörään nastarenkaita. Mietin kuinka päin renkaan kuvion on oltava, jotta jarrutus ja veto on tehokasta. Päädyin seuraavaan: edessä niin että kuvion kärki on edellä, jotta se työntää lumet pois ja pääsee lumen pohjaan jarruttaessa. Vetävän takapyörän laittaisin toisin päin eli kuvion kärki taaksepäin, jotta veto veisi renkaan lumen sisään.
Onko kellään kokemuksia tällaisista renkaista talviajossa, joissa on sellainen kuvio, että kuvio toiseen suuntaan on terävä (kuten traktorin takarenkaissa)?

[Isä nitro]

Jos renkaiden pyörimissuunnalla on väliä, niin aina sieltä on tähän mennessä löytynyt joku viitaus (joskus onnettoman pienellä) oikeasta suunnasta. Jos taas ei löydy, niin sitten ei ole väliä. Joissain renkahissa (kuten Surly Bud) taas kumpikin suunta käy, mutta niiden ominaisuuksilla on jokin (merkittävä) ero. Sitten taas Dillingereissä on ihan firman omilla sivuilla maininta, että sen takarenkaan voi kääntää toisin päin. Että ovat havainneet, että toimiikin paremmin (muistaakseni pito lumessa) kuin varsinainen suositus ja ”oma järki” sanoo.

Muuten oma analyysisi kuulostaa oikealta - mitä nyt traktorin renkaista tiedän.

[oem]

Talvirenkaissa pito on tärkein ominaisuus. Edessä jarrutuspito ja takana vetopito. Yleensä renkaan pyörimissuunta ei ole sama edessä ja takana.
Bi-directional renkaat on riippumattomat pyörimissuunnasta uutena mutta käytettynä ei pyörimissuuntaa kannata vaihtaa ja voi merkitä renkaaseen vaikka maalikynällä esim."L"...joka tarkoittaa jarrulevyn puolta tai nuolella.

[MRe]

Piti laittaa testiin nuo SUOMI STUD 62 A 54-584 renkaat. Retrohengessä, sillä kaikkien (polkupyörien) nastarenkaiden äidin, vanhan 70-luvun Hakkapeliitta -renkaan muotit on kaivettu esiin nyt uudella nimellä.

Muistoja, muistoja... Olihan nuo aikanaan ihme pelit, kun muut veti "kesärenkailla". Mulla oli joku Tunturin 3-vaihteinen "maastopyörä", johon jostain syystä sain tuollaiset talvella. Seuraavat oli sitten joskus -90 -luvulla Nokian Gazzat, jotka taisin heittää roskikseen tuossa viime tai toissakesänä. Ne ei ehkä olisi enää toimineet niin kuin ennen.

BTW. mikä on foorumin konsensus nastarenkeaiden sisäänajosta. Ja onko eroa itse nastoitettujen ja tehdasvalmiiden välillä? Tilasin pitkästä aikaa ensimmäiset nastarenkaat, "Nokian" (Suomityresin) Fat Freddiet, sähkäriin.

[jame1967]

Joo näinhän se on eli eikös useimmissa ole nuolet molempiin suuntiin ja teksti
front ja rear .

[Isä nitro]

BTW. mikä on foorumin konsensus nastarenkeaiden sisäänajosta. Ja onko eroa itse nastoitettujen ja tehdasvalmiiden välillä? Tilasin pitkästä aikaa ensimmäiset nastarenkaat, "Nokian" (Suomityresin) Fat Freddiet, sähkäriin.

Oma empiirinen kokemukseni on, että ainakin Schwalben ISPt kannattaa ajaa sisään. Yhden parin kohdalla ihan kiusallani päätin kokeilla, että pistetäänpä kovaan ajoon heti alkuun. Seurauksena alkoivat nastat sitten lähteä omille teilleen. Nyt bruukaan sisäänajaa kaikki uudet nastarenkaat.



Sent from my iPad using Tapatalk

[harald]

Onko kellään mitään kertoa aiheesta terävät vai kuperat nastat? MCarbonilla on sekä että, minkä valitsisit itse ja miksi?

Dillingerissä on koverat nastat, ja jotenkin ymmärrän vielä sen mutta että kuperat? Saako se niitinomainen pyöreä pää aikaiseksi riittävää kitkaa että reuna alkaa puremaan?

Onko niin, että kupera rullaa helpommin?

MCarbonin terävä nasta on vielä pidempi, 5,9 mm vrt kuperan 5.5 mm.

[Marsusram]

^Kuluminen vaikuttaa nastoihin, joten eivät ne varmaankaan ikuisesti pysy terävinä vaikka olisivat minkä muotoisia tahansa. Pistovoiman ja terävyyden yhteisvaikutuksena saadaan nastan purevuus.

^^Ainakin omat Fat Freddiet kannatti ajaa sisään, koska nastat oli asennettu sen verran syvälle, että purivat kunnolla vasta kun tulivat vähän paremmin esille. Uusista ei ole tietoa onko nastat asennettu paremmin näkyville.

[paaton]

45nrth kuulemma väittää concave nastojen teroittuvan ajamalla. Se kuppihan on sellainen avonainen U

Minusta pitoero varsinkin luistossa teräväkärkisiin on iso. Ja pinta-paine taas paljon kovempi mitä tasapäisessä nastassa.

[J.Kottenberg]

45nrth kuulemma väittää concave nastojen teroittuvan ajamalla. Se kuppihan on sellainen avonainen U

Minusta pitoero varsinkin luistossa teräväkärkisiin on iso. Ja pinta-paine taas paljon kovempi mitä tasapäisessä nastassa.

Kyllä noi Concave-nastat on ihan toimivia, ja yksi tuttu kova ajomies kehui että XL-concavet on vielä parempia. Mutta väite että teroittuisivat ajamalla, on minusta vaikeasti perusteltavissa. Kun nasta kuluu niin terävä kupin kapea reuna muuttuu leveämmäksi ja pintapaine heikkenee ja pito samalla. Ei siitä mihinkään pääse.

Hyvillä nastakumeilla kannattaa yrittää välttää tiesiirtymiä, ei nastojen terävänä pysymiseen oikein muuta konstia ole.

Tuo väite ajamalla teroittumisesta on samankaltainen kuin eräässä mainoksessa kuperakärkisten nastojen kohdalla ollut väite; tarjoavat pitoa silloin kun pitoa tarvitaan. Siis jonkinlainen älynästa;-)

[Lammy]

Olisiko jollakin tietoa ja suositusta kuinka leveä nastarengas menisi Canondale Caad 10 runkoon/vanteille? Vanteet kuituiset levyjarrulla; CZero Carbon, 20mm clincher.
Ajot pääosin kevyen liikenteen väylillä Helsingissä.
Mikä mitta tuo 20mm clincher on?

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

[VPR]

Mikä mitta tuo 20mm clincher on?

Clincher on avorengas eli perinteinen sisärenkaallinen malli ja 20 mm on vanteen leveys. CAAD10 on periaatteessa maantiepyörä joten tuskin paljoa yli 30 mm rengas mahtuu jos sekään.

[paaton]

Kyllä noi Concave-nastat on ihan toimivia, ja yksi tuttu kova ajomies kehui että XL-concavet on vielä parempia. Mutta väite että teroittuisivat ajamalla, on minusta vaikeasti perusteltavissa. Kun nasta kuluu niin terävä kupin kapea reuna muuttuu leveämmäksi ja pintapaine heikkenee ja pito samalla. Ei siitä mihinkään pääse.

Hyvillä nastakumeilla kannattaa yrittää välttää tiesiirtymiä, ei nastojen terävänä pysymiseen oikein muuta konstia ole.

Tuo väite ajamalla teroittumisesta on samankaltainen kuin eräässä mainoksessa kuperakärkisten nastojen kohdalla ollut väite; tarjoavat pitoa silloin kun pitoa tarvitaan. Siis jonkinlainen älynästa;-)

Kele. Onko tuo xl nasta siis saman korkuinen mitä normaalikin? Laippakin sama. Ainoastaan halkaisija isompi, jolloin kupin koko kasvaa. Noitahan olisi ilman muuta pitänyt laittaa gravdallin valmiiksi väljiin reikiin. Jotenkin automaattisesti ajatteli tuon olevan pidempi ja tarkoitettu näihin fatin renkaisiin.

Edit: on tuo runkokin sama. Kuppi tulee vaan kokonaan ulos. On se myös korkeampikin. Noita ei kyllä uskalla gravdalleihin laittaa.

https://photos.smugmug.com/Cycling-P...IMG_6644-S.jpg

[Lammy]

Clincher on avorengas eli perinteinen sisärenkaallinen malli ja 20 mm on vanteen leveys. CAAD10 on periaatteessa maantiepyörä joten tuskin paljoa yli 30 mm rengas mahtuu jos sekään.

Kiitos.
Miten tuo vanteen leveys vaikuttaa - saisiko Swalben 30mm winterin vanteelle vai meneekö ylikokoiseksi jos vaikka haarukka ja runko se sallisivatkin?

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

[ranttis]

Kiitos.
Miten tuo vanteen leveys vaikuttaa - saisiko Swalben 30mm winterin vanteelle vai meneekö ylikokoiseksi jos vaikka haarukka ja runko se sallisivatkin?

30mm rengas pitäis kyllä mennä 20mm leveälle vanteelle.
Leveämmällä vanteella sama rengas on hieman leveämpi kuin kapeammalla. Ja ratkaisevaa on vanteen sisäleveys.
Kannattaa työntömitalla mittailla sitä haarukkaa että mitä sinne mahtuu. Usein korkeus on vielä rajoittavampi tekijä kuin leveys.
Jos arvata pitäisi niin CAAD10 maantiepyörään en uskoisi että menee 30mm nastarengas. Sinne pitää jäädä useampi milli ylimäärästä tilaa molemmille puolille ja ylös jotta rengas pyörii sujuvasti myös silloin kun se kerää lunta, loskaa ja ryönää mukaansa.

Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk

[MRe]

^^Ainakin omat Fat Freddiet kannatti ajaa sisään, koska nastat oli asennettu sen verran syvälle, että purivat kunnolla vasta kun tulivat vähän paremmin esille. Uusista ei ole tietoa onko nastat asennettu paremmin näkyville.

Mikäs on tämä ohje sisäänajoon? Kalliolla/paljaalla asfaltilla lukkojarruttaminen lienee huono juttu aina, mutta mitä muuta pitää ottaa huomioon? Luulisi, että kovaa ajaminen on myös huono juttu.