Sai tätä hetken veivata,nyt päätös jonka kanssa pitää elellä. 10-vuotiaan cyclon hinnan arviointi hiukan haastavaa,pyörä maksanut aikoinaan varusteineen ~1700€. Korjaamo käytti esimerkkinä uutta jonka hinta varusteltuna 1900€,korvaus pyörästä 800€. Ajokamppeet korvattiin ilman kuitteja ihan omalla arviolla/ilmoituksella. Kesken korvauskäsittelyn muuttui käsittelijä ja pyörän arvon määritelmä. Alunperin "Pyörän arvo on se hinta jolla vastaavan ikäisen ja laatuisen saa ostettua",loppupeleissä "pyörän arvo on se hinta jonka pyörästä olisi saanut myydessä ennen vahinkoa". Mut tän kanssa eletään,onneks näin syksystä saa pyöriä jonkun verran alle listahinnan...
Melläpäin keskiverto on porukan paras.
No niin, 16.8. alkanut saaga saatiin lopulta päätökseensä 1.11. Vahinkotarkastajan arvio vuoden ikäisestä Canyonista oli 1450 euroa. Ostohinta ALE-myynnissä 1900 eur, ovh 2200 eur. Tarkastaja oli mielestään hyvinkin asiantunteva ja sanoi olevansa SVT:llä se, joka yleensä arvioi pyörät. Asenne oli alusta lähtien todella ylimielinen. Tyyppi oli ikään kuin ostamassa pyörää ja valmis kääntämään joka kiven saadakseen hinnan mahdollisimman alas. Sanoin, etten ollut pyörää myymässä vaan olin ilman omaa syytäni joutunut yliajetuksi ja halusin samanlaisen pyörän tilalle. "Tässä on nyt kyse käytetyn pyörän myyntiarvon määrittämisestä..." "Ei kukaan siitä maksaisi niin paljoa kuin haluat..." "Pyyntihinnat eivät oikeasti koskaan toteudu..." Hankalaa oli kuulemma löytää referenssejä, kun käytettyjä Canyoneja on aika vähän markkinoilla. "Täysin outo merkki..." Asiantuntija, niinpä. Väitti käyttäneensä arvon määrittämiseen todella paljon työaikaa. Missä järki ja suhteellisuudentaju, kuka voittaa, pikkurahoista tässä on kyse jos verrataan vaikka autoihin... työaikaa voi hukata monella tapaa. Tässä yksi.
Eli 1450 euroa noin 2000 euron pyörästä, oikaisuhakemusta kehiin Fennialle... Laadin 9-kohtaisen perustellun oikaisupyynnön. Kiitos muuten tässä vaiheessa Kuutiolle! "Täyden korvauksen periaatteen mukaan vahinkoa kärsinyt on saatettava siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän ilman vahinkoa olisi", todella hieno lause ja periaate. Toinen hyvä löytyi FINEn lunastusohjeesta: "”Lunastushinnan määrittely ei ole luonteeltaan kaupankäyntiä vaan oikeudenmukaisen korvauksen määrittämistä”. Korostin, että sitä vahinkotarkastajan toiminta ei todellakaan ollut. Vetosin myös kotivakuutukseen (vs pyörävarkaus) ja siihen, että vastaavissa tapauksissa usein tarkastajaa ei käytetä vaan korvataan suoraan uuden hinta.
Päädyin oikaisupyynnössäni summaan 2059 euroa, eli Endurace CF 8.0 hinta + kalliimpi satulatolppa, joka omassani oli. Satulatolppien hinnat 90 ja 250 euroa. Tämä oli tarkastajan mielestä merkityksetön ero. Tähän vielä 50 euron toimituskulut päälle.
3 viikon odottelun ja yhden hoputussoiton jälkeen tuli päätös: Korvausta maksettiin lisää 609 euroa, eli yhteensä 2059 euroa!!! Toimituskuluja eivät korvanneet. Eli lopulta sain sen mitä pyysin. Kiitokset kaikille tänne kokemuksiaan ja ajatuksiaan jakaneille! Teistä oli todella apua.
Kivusta ja särystä maksettiin 500 euroa. Näistä löytyy Liikennevahinkolautakunnan sivuilta taulukko. Sen mukaan murtuma (tässä tapauksessa oli lapaluussa pieni murtuma) oikeuttaa 300 - 1200 euron korvaukseen. Toki laitoin 1200 euron vaatimuksen, menihän siinä 6 viikkoa toipuessa, joista 4 vko olkapää stanan kipeä. Mutta 500 euroa ihan ok. Matkat tutkimuksiin korvattiin km-korvauksina, parkkilippuja ei.
Vaatteista (paita, takki, housut, kypärä) vaatimukseni menivät sellaisenaan läpi. Vaikka tarkastaja väläyttikin, että olisi halunnut ne housut haisteltavaksi... mielellään olisin lähettänyt, kissanhiekassa ensin pyöräytettyäni.
YYZ 100 muokkasi tätä : 05.11.2018 at 21.30 Syy: Pieni lisäys
Vai sellaista venkulointia. Itsellenihän kävi niin, että mun vuoden vanha Canyon Endurace CF SL 8.0 tuhoutui kun stop-merkin takaa tullut pikkubussi jyräs sen sekä mut työmatkalla.
Kiikututin pyörän heti seuraavana päivänä Canyon Finlandin toimipisteeseen edes kysymättä asiaa vakuutusyhtiöltä. Canyonilla arvioitiin pyörä korjauskelvottomaksi, ja todettiin että uuden vastaavan mallin hinta on 2499€ jonka lisäksi omistaja oli laittanut pyörään kiinni x määrän rahaa mm. parempien kiekkojen muodossa. Noh vakuutusyhtiö (IF) sit halus tietää paljonko sitä pätää oli palanut kaikkiaan jonka jälkeen lähetin kuvat ostokuiteista ja sain just sen verran rahaa kuin kehtasin pyytää - mukaanlukien uuden pyörän toimituskulut (tosin saan uuden pyörän vasta helmikuussa mikä kyllä vähän harmittaa koska maantiekelit näyttävät jatkuvan yhä).
Vaurioituneista varusteista (kypärä, housut, puhelin jne) lähetin myös kuitit (joo, mulla on ollut tapana arkistoida *aina* kaikki kuitit varmuuden varalta) ja niistä korvattiin myös ovh:t, pl. puhelin josta minulle korvattiin vastaavan mallin tämän päivän hinnan verran.
Tilapäisestä (tai siis ainakin toivon että revenneistä nivelsiteistä koitunut haitta jää tilapäiseksi) haitasta ei oo vielä tullut mitään, mutta aattelin kysellä tässä viikolla että missä vaiheessa ne tulee ajankohtaisiksi, ja sillä välin kysyä korvausta taksikyydeistä, nilkkatuesta, särkylääkkeistä, haavasiteistä, desinfiointiaineista, mitä kuluja nyt tollasesta bussin alle jäämisestä sattuu tulemaankaan.
Jännä kyl et korvausasiat on edenneet niinkin jouhevasti (vrt. nimim. YYZ 100:n keissi yllä) mut kelasin että ehkä se johtui siitä että tollaset summat on kuitenkin aika karkkirahoja vakuutusyhtiölle ja korvausasioista vastannut henkilö laskeskeli että turha alkaa tapella ja käyttää aikaa muutaman satasen takia kun hommat voi myös hoitaa nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
Kugelschreiber muokkasi tätä : 07.11.2018 at 20.20
Yleensä rahat saa mutkattomasti isoilta yhtiöiltä. Toki aika vakuutuskäsittelijäkohtaista myös millaista palvelua saa, mutta tuttavien kokemusten perusteella pienemmissä, kuten pop ja pohjantähti saa taistella korvauksista oli summat sit pieniä tai isoja. Hienoa että YYZ 100 ei heti luovuttanut ja sai lopulta fiksumman korvauksen.
Oma kokemukseni on toukokuulta 2005. Ajoin ajoradan reunassa kulkevaa kevyenliikenteen väylää ja risteävältä tieltä omakotialueelta kolmion takaa tuli auto eteen. Auto tuli hiljaa ja pysähtyi kevyenliikenteen väylälle korkean pensasaidan vuoksi emme nähneet toisiamme ennen kuin auto oli puoliksi kevytväylällä.
Itselläni oli Polarin sykemittarin mukaan vauhtia törmäystilanteessa noin 28 km/h. Auto oli siinä vaiheessa jo pysähtynyt. Pyöräni eturengas osui auton etuoven ja eturenkaan väliseen kylkipeltiin. Lensin konepellin päälle mahalleni ja siitä jatkoin selälleni auton toiselle puolelle asvaltille.
Sain pienen haavan sääreen tuulilasinpesimen suuttimesta. Housut ja takki vähän repeytyivät asvaltille tulosta. Pyörä sen sijaan kärsi aika paljon isompia vahinkoja ja vakuutusyhtiö lunasti sen. Pyörä oli Flanders -merkkinen maantiepyörä, jonka olin ostanut 1000 eurolla Flanders-tehdastallissa ammattilaisena ajaneelta suomalaispyöräilijältä.
Runko oli pari vuotta vanha lähes ajamaton mutta siinä oli uusi Campan chorus-osasarja muutamalla Record-osalla. Runko oli ohutta alumiinia ja se meni melkein poikki vaakaputkesta (ohjaustangon pää osui siihen). Takakiekko oli vääntynyt melkoisesti mutta etukiekko, joka osui autoon oli käytännössä suora.
Autoilija myönsi syyllisyytensä ja teki vahinkoilmoituksen vakuutusyhtöönsä, silloiseen, Lähivakuutukseen. Otin yhteyttä vakuutusyhtiön vakuutustarkastajaan, joka pyysi viemään pyörän paikalliseen pyöräliikkeeseen arvioitavaksi. Sen jälkeen kävimme pitkän puhelinkeskustelun vahinkotapahtumasta ja pyysipä vahinkotarkastaja vinkkejä pyörän ostostakin. Pyörälläni ei ollut maahantuojaa Suomessa, joten sen arvo määriteltiin Flandersin nettisivuilla olevien teampyörien mukaan. Pyöräni oli alumiinia mutta tässä välillä teampyörät olivat muuttunet hiilikuituisiksi ja vastaavilla osilla nettikaupan hinta oli noin 3.000 euroa. Missään vaiheessa ei ollut puhetta mitä oli pyörästäni maksanut. Kerroin vakuutustarkastajalle kyllä mistä olin sen hankkinut.
Päädyimme yhteisymmärryksessä 2.500 euron korvaukseen pyörästä perusteluina uuden mallin kuiturunko ja vanhan pyörän ikäalennus. Lisäksi vakuutus korvasi rikkoutuneista vaatteista ja kengistä vielä 500 euroa eli yhteissumma 3.000 euroa tuli tililleni reilussa viikossa kolarista.
Flandersin tilalle ostin Suomen Urheiluaitasta hiilikuiturunkoisen Look-maantiepyörän, joka on uskollisesti palvellut nyt 13 vuotta. Samalla ostin vähän asusteita ja pyöräilyvarusteita ja koko vakuutuskorvaus tuli käytettyä kerralla Urheiluaitassa.
Urheiluaitan hyvästä palvelusta voin vielä kertoa pyörän toimituksen. Kokeilin liikkeessä kahta kokoa 55 ja 56. Totesin pienemmän runkokoon sopivammaksi. Molemmissa oli Campan Chorus-osasarja mutta valitsemassani pyörässä oli compact-kammet ja halusin tilalle 39/53-rattaat. Sovimme, että kammet vaihdetaan seuraavana päivänä ja pyörä lähetetään matkahuollon kautta Poriin. Liikkeen omistaja oli kuitenkin menossa seuraavana päivänä Helsingistä Tampereelle ja hän toi pyörän Tampereen matkallaan minulle Poriin. Ylimääräistä matkaa siitä tuli reilu 200 km.
Rahallisesti hyödyin tästä kolarista lähes 2.000 euroa kun pyörästä tuli 1.500 euroa "voittoa" ja muutaman vuoden ajetut asusteetkaan eivät enää olleet ihan uuden veroisia ja sain niistä 500 euroa. Asusteet olivat kuitenkin edelleen käyttökelpoisia. Niissä oli vain vähän naarmuja ja housuista piti paikata polven alta pieni reikä.
Vakuutusrahoilla ostamani uusi pyörä on 55-kokoinen ja Flanders oli 57-kokoisenä ollutkin vähän iso minulle. Ostin pyörän talvella 2003 ja kolari sattui toukokuussa 2005. Ajoin pyörällä 11.912 km tuona aikana. Sen jälkeen Lookille on kertynyt 1.6.2005 alkaen 52.253 km tähän mennessä. Viime vuosina kilometrejä on kertynyt melko vähän ja valtaosa kilometreistä kertyy nykyisin maastopyörällä. Lookiin olen edelleen tyytyväinen eikä mielessä ole koskaan käynyt sen vaihtaminen uudempaan. Joskus on siis onnea onnettomuudessakin.
Vanha Flanders-pyörä meni siis vakuutusyhtiölle ja se käytiin hakemassa pyöräliikkeestä isolla autojenkuljetusrekalla, jossa ei ollut muuta kuormaa ja matkasi Pirkkalaan Autovahinkokeskukseen. Myöhemmin muistaakseni seuraavana kesänä joku soitteli ja kyseli pyörästä. Varoitin ostamasta sitä koska runko oli melkein poikki, takahaarukka oli myös ilmeisest vähän vääntynyt ja alumiininen ohjaustanko oli saanut osumaa runkoputkeen ja siinä saattoi olla hiushalkeamia tms.
=== Koiviston isku ===
Meilllä meni Fennian kanssa kaikki hyvin ja uusi pyörä saapui viime viikolla. Pojan Canyon Grand Canyon AL5.9 -14. vietiin pyörävarastosta (Fillaritorilta hankittu). Fennia hankki tilalle AL6.0:n ja korvasi vajaa 250€ varusteista (lukko, lokarit yms.). Omavastuun joutui maksamaan, mutta ikävähennyksiä ei mennyt.
Not all who wander are lost.
-J. R. R. Tolkien
Pakko kommentoida tuota 1200€ vaatimustasi. Jos tässä oli kyse liikennevahingosta ja meni moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta niin kivusta ja särystä et itse tee minkäänlaisia vaatimuksia vaan se menee automaattisesti sen mukaan mikä on sinun vammojen laaduksi määritetty ja noudattaa tosiaan sitä taulukkoa jossa korvaukset (https://www.liikennevahinkolautakunt...uidelines/1135). Olet toki voinut puhelimessa tai sähköpostissa kertoa, että haluat 1200€ mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Menee sairaskertomusten ja vammojen luokittelun mukaan (ja tuo 1200€ viittaisi siihen, että vammasi ovat olleet lievät vammat (2)).
Mistäkö tiedän? Hoidin juuri poikani jutun, kun mopoauto törmäsi häneen. Vastavasti tässä tapauksessa poika sai vakio korvauksen taulukon mukaan, vaatteet yms maksettiin ilmoitettujen hintojen mukaan, autolla matkustamiset sairaalaan ja takaisin korvattiin kilometriperusteisesti. Pyörän korjaus toteutuneen mukaan. Tässä vakuutusyhtiönä oli LähiTapiola. Bonuksena poika sai vielä leffalipun![]()
^kun nyt henkilövahingotkin mainittiin niin aiemmin mainitsemaani liikennevahinkoon liittyen: vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa minulle 300€ tilapäisestä haitasta/lievästä vammasta. Menin heti ns. lankoja pitkin takaisin toteamaan, että lievän vamman jälkeinen toiminnallinen toipuminen kestää enintään 2 kuukautta ja nyt kun tapahtuneesta on jo yli 2 kuukautta, niin toipuminen on todellakin vielä kesken enkä tuu nielemään tota korvaushaitarin tyvipäässä olevaa summaa. Saas nähdä miten vastaavat.
Pyörän ja varusteiden korvausasiat menikin jotenkin liian sutjakkaasti, olis pitänyt arvata että jotain vänkäämistä tässä vielä tulee.
Mitenkä eri yhtiöt suhtautuvat?
Eräs vakuutusyhtiön edustaja epäili, jos kuulut seuraan, todennäköisesti valmistaudut kilpailuihin ja tavallinen koti-/tapaturmavakuutus ei ehkä silloin riitä. Koski kaikkia urheilulajeja.
Huono esimerkki, harrastan kamppailulajia ja saan snakarin jonossa nenuuni, ei vakuutuskorvausta.
Vähän parempi, kaadun lenkillä pyörällä ja pyörä sekä kuski saa vammoja, jos kuulun seuraan, pitäisi olla kilpailuvakuutus.
Hän ei siis ollut korvauskäsittelijä, vain vakuutusten myyjä. Siksi en yhtiötä laittanut.
Vakuutuksen ehdot sekä ehkä vakuutuskäsittelijän mieliala vaikuttavat päätökseen. Yksittäisen myyjän mutu on mutua.![]()
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Aikoinaan Ifin vakuutusmyyjältä/virkailijalta pyysin kirjallisena, että korvaavat myös kaatumisesta johtuvia vahinkoja maantiepyörään.
"Et tarvitse kirjallisena, koska täällä meillä uskotaan asiakasta jos näin on vakuutus myyty"
Näinhän ne vakuutusyhtiöt aina toimii korvaustilanteessa...![]()
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Soitin myös kerran vakuutusyhtiööni (ei If mutta toinen iso) että miten menee korvaukset jos käytetty käteisellä ostettu pyörä varastetaan (sen jälkeen kun olin ostanut useamman tuhannen arvoisen pyörän perinteiseen tapaan Fillaritorilta face to face käteiskaupalla). Aspa sanoi että kuitteja ei tuollaisista kaupoista tarvita, juurikin noin sanoin että "kyllä me uskomme asiakkaitamme".
Tuo pyörä on edelleen tallessa koska säilytän sitä vain kotona, mutta kakkos, tai oikeastaan kolmospyörä joka niinikään on ostettu aikoinaan Fillaritorilta samaantapaan pöllittiin hiljattain talonyhtiön pyöräkatoksesta (geneerinen uutena vajaan tonnin jäykkis). Tein rikosilmoituksen ja soittelin siitä korvausvaateen niin kovasti pyynneltiin papereita, kiuttia, omaa kuvaa pyörästä yms. Tapauksen hoitaja oli kokoajan kohtelias ja mukava ei siinä mitään, mutta asia ei mennyt ihan niin smoothisti kuin olisi arvellut vaan vaati esim pienen konsultaation kollegoiden kanssa että miten tehdään. Sain korvaukseni mutta sain kuvan että se oli vähän niinkuin poikkeustapays ja että jatkossa kaikista pyöristä pitää olla omistamisen todisteet. Muuta ratkaisua en keksinyt kuin ottaa pyöristäni kuvat timestampin kera jatkoa varten.
Toki ymmärrän että isommissa korvauksissa on reilua näyttää jotain todisteita että tavaran on edes omistanut, mutta pointti oli vaan se että vaikka aspa sanoo kauniita sanoja firman ideologiasta, voi korvaustilanteessa linja olla tiukempi.
Tämä letkautus menee johonkin 2015 paikkeille eikä ole vielä tarvinut kokeilla miten käy. Vakuutusehdot ovat hyvinkin tuttuja ja tämä oli vain yksi esimerkki myyjän ja mahdollisen käsittelytilanteen näkemyseroista. Varsinkin kun korvaussumma alkaa nousemaan perinteisemmästä 2-5k€+ niin voi nämä "kyllä me asiakasta uskomme" näkymykset hälventyä. Vakuutuskäsittelijöiden vähättelevästä asenteesta on kuitenkin riittävästi kokemusta huomattavasti pienempienkin korvaussummien suhteen.
Luotan siihen, että mahdollisessa riitatilanteessa kaverin saman asian kirjallisella todisteena sähköpostikeskustelusta olisi itsellenikin hyötyä...Nykyään näistä korvauksista on jo useampi kirjoitus, että saattavat olla jo vakuutuskäsittelijöiden ohjeissa eikä oman näkemyksen varassa. Kysymyshän taisi aikoinaan olla meneekö urheilussa käytettävien varusteiden rikkoutumiseen vai ennalta arvaamattoman vahingon piiriin.
Kannattaa aina tehdä se kauppakirja vähänkään arvokkaammasta, siihen menee noin 5 minuuttia. Jos myyjä ei tee niin tekee itse ja pyytää allekirjoituksen siihen myyjältä. En tiedä tuoko se samalla turvaa jos ostaa varastettua tavaraa tietämättään.
Kirjanmerkit