CO2-tasapainon kannalta luonnonmukainen turve on hyvä nielu eli sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa. Suosta raivatut, viljelykäytössä olevat turvepellot ja ojitetut suot ovat taas CO2-tasapainon kannalta päästölähteitä.
Turve on myös hitaasti uusiutuva, joten sen käyttö polttamalla energiantuotannossa lisää CO2-päästöjä. Turvetuotanto pilaa ja rehevöittää myös vesistöjä.
Ojitettujen soiden käyttö turvetuotantoon on järkevää jos ne voidaan sen jälkeen metsittää, jolloin niistä tulee metsän kasvun myötä hiilinieluja. Vesistöjen suojelun kannalta turpeen tuotannolle pitäisi toki asettaa tiukat laatuvaatimukset ja kriteerit. Turpeen käyttöä energiantuotannossa sakotetaan päästökaupassa, mutta toisaalta päästökaupasta johtuvat kustannukset tuppaavat valumaan lopulta tavallisten energiankuluttajien maksettavaksi.
Ydinvoima energiantuotannossa lopulta paras vaihtoehto.
Alkujaan tämän lähetti Smo
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit