^ Noin juuri.
Olisi kiva kuulla täällä selvisikö IBD-kuski ruhjeilla, toivottavasti.
^ Noin juuri.
Olisi kiva kuulla täällä selvisikö IBD-kuski ruhjeilla, toivottavasti.
10k-kerhon jäsen
Pyöräilijä ei selvästi ottanut huomioon suojatietä, kun tuollaista vauhtia sieltä tuli. Jos lisää spekuloidaan, niin mitä jos suojatietä pitkin olis joku toinen pyöräilijä tullut eteen, Tai lapsi lähtenyt ylittämään tietä? Tuskin kädet olis tempotangolta yhtään sen hitaammin noussut kuin nytkään.
Ajoiko se autoilija myös tempoasennossa kun ei eteensä nähnyt ei pystynyt pysähtymään jarrua painamalla omalle kaistalleen ennen kääntymistä.
http://www.kalt.fi/ajankohtaista/2016/08/ylinopeutta-toinen-eteen-kolmion-takaa-kenen-syy/
Risteyskolareissa väitetään välillä, että kolarin on aiheuttanut päätietä ajanut osapuoli, koska tämä käytti ylinopeutta. Jos päätietä olisi ajettu sallittua nopeutta, sivutieltä eteen luikahtanut olisi päässyt alta pois, eikä kolaria olisi tapahtunut.
Korkein oikeus joutui pohtimaan ongelmaa kuolonkolarin yhteydessä (KKO:2016:36). Päätietä oli ajanut 63 tonnin yhdistelmäajoneuvo yli 80:n nopeutta, vaikka sivutien risteysalueella alkoi 60 kilometrin rajoitus.
Kuljettaja myönsi ylinopeuden, muttei mielestään ollut syyllinen siihen, että sivutieltä kolmion takaa tuli yllättäen auto suoraan yhdistelmän alle. Sivutieltä tullut henkilöauton kuljettaja oli rikkonut lakia ja oli yksinään syypää kolariin, jossa kuoli kuusi ihmistä.
Henkilöauton kuljettajalla oli risteykseen tullessaan 500 metrin näkyvyys oikealle, josta yhdistelmä oli tulossa. Ainoa kolarissa eloon jäänyt, kuorma-autoyhdistelmän kuljettaja kertoi, että henkilöauto oli jarruttanut voimakkaasti vähän ennen risteystä, ja edennyt risteykseen ryömintävauhtia. Vaikutti siltä, että henkilöauto aikoi normaaliin tapaan odottaa vuoroaan.
Kuorma-auton kuljettaja jatkoi matkaa entisellä (yli)nopeudellaan. Yhtäkkiä, kuorma-auton ollessa jo lähellä risteystä, henkilöauto lähtikin liikkeelle ja ajoi suoraan alle. Ajopiirturin mukaan kuljettaja ehti aloittaa jarrutuksen, mutta kuorma-auto osui noin 65 km/h nopeudella henkilöauton oikeaan kylkeen. Kaikki autossa olleet kuusi henkilöä kuolivat heti.
Kukaan ei tiedä, miksi henkilöauton kuljettaja ensin hidasti ja sitten päättikin lähteä liikkeelle. Hän oli ilman muuta päävastuussa kolarista, koska oli liikennesääntöjen vastaisesti ajanut risteykseen kärkikolmion takaa, vaikka päätietä oli tulossa ajoneuvo.
Syyttäjän mielestä kuitenkin kuorma-auton kuljettaja oli myös osaltaan vastuussa kuolemantuottamuksesta, koska oli ajanut ylinopeutta. Tästä nousi periaatteellinen ongelma. Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati ja tuomari tuomitsi hänet liikenteen vaarantamisesta (ylinopeus) ja kuudesta kuolemantuottamuksesta. Kolaria ei alioikeuden mielestä olisi tapahtunut, tai sen seuraukset olisivat erittäin todennäköisesti jääneet lievemmiksi, jos kuorma-autoyhdistelmä olisi ajanut sallittua 60 km/h nopeutta. Oikeudessa esitetyn laskelman mukaan yhdistelmän pysähtymismatka oli yli kaksinkertainen yli 80 km/h nopeudella verrattuna sallittuun 60 km/h vauhtiin.
Hovioikeus ja Korkein oikeus hylkäsivät kuolemantuottamuksen, tosin KKO äänesti asiasta 3-2. Korkeimman oikeuden enemmistö ei lähtenyt jossittelemaan siitä, mitä olisi voinut tapahtua, jos yhdistelmäajoneuvon nopeus olisi ollut enintään 60 km/h. Kuljettajalla oli kylläkin korostunut huolellisuusvelvoite. Hän kuljetti 63 tonnin yhdistelmä-ajoneuvoa, jonka jarrutusmatka on pitkä, jolla ei voi tehdä nopeita väistöliikkeitä ja jolla on tuhoisa törmäysvoima kolaritilanteessa. Ylinopeuden ajaminen oli omiaan aiheuttamaan vaaraa muulle liikenteelle, mutta ylinopeuden oli kuljettaja jo myöntänyt ja siitä oli määrätty varsin tuntuva sakko.
Tieliikennelain mukaan kuljettajan on voitava aina pysäyttää ajoneuvo edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Kun henkilöauto ensin hidasti ja sitten lähtikin liikkeelle juuri ennen yhdistelmän tuloa risteykseen, henkilöauton ajo oli yllättävää ja ennakoimatonta. Kuorma-auton kuljettajan ei tarvinnut osata varautua tällaiseen tilanteeseen, eikä hän ollut osaksikaan syypää kuolonkolariin.
Jos tuotakin onnettomuustapauksen kaksirenkaista ajoneuvoa liikuttaisi eteenpäin polttomoottori lihasten sijaan, niin tämäkin keskustelu olisi loppunut jo ajat sitten. Jännä juttu, että aina kun laitetaan pelkkä lihasvoima kuvioon niin moottorittoman ajoneuvon kuljettaja onkin yhtäkkiä vastuussa melkein kaikesta.
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
Sitä, että jos tuossa tilanteessa uhri olisi ollut vaikka 15-vuotias mopokuski olisi selkeää, että virhe oli autoilijan, joka ei havainnut vastaantulevaa liikennettä. Mutta kun kyseessä oli pyöräilijä niin aina mennään näihin juupas-eipäs vääntöihin ja aletaan lyödä toisia lakikirjalla, vaikka hei - tuohan on aivan karmean näköinen tälli, mutta aika vähän sympatiaa löytyy.
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
Tulkintaan vaikuttanee se, ettei fillaria mielletä samalla tavalla ajoneuvoksi kuin autoa. Eivät miellä fillaristit itsekään, koska heidän liikennesääntöjen tulkintansa on hyvin vapaata. Tehtyjen rikkeiden määrä on huomattava. Minäkin olen ajanut suuret kilometrimäärät sillä asenteella, että joustavuus ennen kaikkea. Iän lisääntymisen myötä olen oppinut suhtautumaan pyörään enemmän kuin autoon. Niinpä seison nykyään keskiyölläkin tyhjällä tiellä punaisissa valoissa ja odotan valon vaihtumista. Mitään järkeähän siinä ei ole, mutta tahdon muistuttaa valinnoillani itseäni siitä, että pyöräilijänäkin olen velvollinen samanlaiseen kurinalaisuuteen, jota autoilijoilta vaaditaan.
Nämä keskustelut alkavat, kun fillaristia sattuu leukaan, mutta näitä keskusteluja ei käydä silloin, kun fillaristit eivät suhtaudu kulkuneuvoonsa kuin autoon, vaan hyödyntävät sen perusominaisuuksien mahdollistaman joustavan käytön.
Jos eivät autoilijat pidä fillareita täysivaltaisina liikenteen kulkijoina, niin eivät fillaristitkaan sitoudu sääntöihin samalla nöyryydellä kuin autoilijat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005702117.html
Pyöräilijä loukkaantui torstai-iltapäivänä Helsingissä sattuneessa onnettomuudessa.
Helsingin poliisilaitoksen yleisjohtaja, komisario Riku Korpela kertoo, että tieliikenneonnettomuus tapahtui Aino Acktén tiellä Haagassa torstai-iltapäivänä. Poliisi sai ilmoituksen tapahtuneesta kello puoli kolmen jälkeen.
– Siellä oli tieliikenneonnettomuus, jossa polkupyöräilijä ja auto ovat törmänneet. Auto oli ollut poistumassa liikenneympyrästä ja oli törmännyt pyöräilijään, Korpela sanoo.
Paikalle saapui ambulanssin lisäksi myös poliisi. Korpelan mukaan pyörällä ajanut henkilö sai tilanteessa vammoja.
– Polkupyöräilijä loukkaantui tässä tapahtumassa.
Korpela ei avaa, kuinka vakavasti pyöräilijä tilanteessa loukkaantui.
Autokuski oli jäänyt onnettomuuden jälkeen paikalle selvittämään asiaa.
Korpelan mukaan autoa kuljettanutta henkilöä epäillään tällä hetkellä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
– Päihteillä ei näillä näkymin ole osuutta asiaan.
Tälläinen ajoneuvojen arvottaminen on muutenkin yksi suurimmista ongelmista liikenteessä.Kun ajoradalla on ajoneuvo niin siihen suhtaudutaan kuten muihin ajoneuvoihin vaikka olisi mopo, fillari tai vaikka omaa mersua vanhempi ja halvempi auto.
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
Kieltämättä tekee pahaa katsella videota yhä uudestaan ja todella toivon, ettei kaverille käynyt pahasti tai ainakin toipuu ennalleen. Siitä täydet sympatiat. Samoin Mazdan kuljettajalle, joka teki inhimillisen virheen, josta nyt tällä kertaa sattui olemaan ikävät seuraukset. Taatusti tuokin kaveri kärsii tapahtuneesta.
Itse en kuitenkaan jaksa korostaa näitä asioita keskustelussa, koska kyse on siitä, mitä tapahtui ja mitä olisi voinut tehdä toisin jotta noin ei olisi käynyt ja varsinkaan ei jatkossa kävisi noin. Oliko Mazdan kuljettajalla periaatteellinen asenneongelma, joka johtaa siihen että asioita jää havaitsematta, koska ei viitsi/osaa katsoa (syy tilanteille, jossa kuljettaja ei nähnyt toista osapuolta) vai oliko kyse terveellä asenteella varustetusta kaverista, jolle nyt vain kävi virhe (niitä sattuu kaikille, enemmän tai vähemmän). Sitä emme tiedä.
Veikkaan sitä, että autoilijan huomio oli kiinnittynyt enemmän muualle ja hän vain nopeasti vilkaisi tuleeko sieltä autoa ja aivot sanoivat, että ei. Joku tutkimushan aiheesta oli tehty, että jos etsii katseellaan vain niitä isompia kulkuneuvoja, niin pienemmät saattavat jäädä rekisteröimättä. Ehkä itsekin polkupyörällä liikkuva etsii aktiivisemmin katsellaan myös niitä mahdollisia pyöräilijöitä liikenteestä?
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
Klassinen gorillavideo (ryhmä pallottelevia ihmisiä, joiden keskeltä kävelee gorilla) ilmentää hyvin sitä, että ihminen näkee sen mitä haluaa nähdä. Jos ei osaa katsoa pyöräilijöitä, ei niitä myöskään näe vaikka sellainen olisi suoraan silmien edessä. Todennäköisesti pyöräilijät osaavat autoa ajaessaan huomioida tällaiset asiat paremmin kuin ne, jotka eivät pyöräile. Samasta syystä pyöräilijöiden määrän kasvu parantaa liikenneturvallisuutta. Autoa ajavat oppivat, että liikenteessä saattaa olla muitakin kuin autoilijoita.
Vähän samanlaiseen tulokseen brititkin päätyivät tutkiessaan liikennettä: safety in numbers. Yksinäinen pyöräilijä tulee heikommin havaituksi kuin useamman ryhmä.
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
Itse veikkaan, että autoilija on nähnyt pyöräilijän, mutta arvellut ehtivänsä kääntyä vasemmalle alta pois. Melkein ehtikin, mutta pyöräilijän nopeus yllätti.
Kauhea vänkääminen tuosa videosta. Tuossa nyt voi hyvinkin pitää paikkansa se että autoilija ei havaitse pyöräilijää joka tulee alamäkeä ylinopeutta. Pyöräilijä helposti jää liikennemerkkien ja auton pilarien taakse. Selvästi autoilijan syy.... mutta, mutta ja mutta. Turha spekuloida ja työntää vikaa yksistään pyöräilijän viaksi tätä. Jos pyöräilijä olisi ajanu maltillisemmin, olisi hän ehkä voinut pystymään myös väistämään tässä tilanteessa. Itsekin monta kertaa meinannut ajaa auton kylkeen kun tullut normaalilla hybridillä 30km/h alamäkeä ja auto tullut eteen... näiden tilanteiden jälkeen himmannut ja lisännyt varovaisuuttani vaikka tiedän että minulla on etuajo-oikeus ja risteävältä tieltä tulevat on väistämisvelvollisia.
Kirjanmerkit