Painonhallinta, tuo ikuinen ystävämme

[tempokisu]

Oonko mä ainoo jonka pitäisi saada pikemminkin painoa lisää? ei missään tapauksessa saisi laihtua yhtään enää.
Mua huvittaa nämä "paino putosi 27kg..." kaikilla toi ei ole mahdollista....No, onhan se kiva kun voi syödä vapaasti mutta kun en ole ruoan ystävä.

[Juniper]

Oonko mä ainoo jonka pitäisi saada pikemminkin painoa lisää? ei missään tapauksessa saisi laihtua yhtään enää.
Mua huvittaa nämä "paino putosi 27kg..." kaikilla toi ei ole mahdollista....No, onhan se kiva kun voi syödä vapaasti mutta kun en ole ruoan ystävä.

Ruokapäiväkirja pätee myös painon lisäämiseen..... täytyy myöntää, että alipainoisilla on aivan yhtä ellei vaikeampaa saada paino ns ihannehaarukkaan. Ei ’pakkopulla ’ kauhean houkuttelevalta kuullosta jos pitäisi syödä lihoakseen


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Moska]

Ihtellä ei pahoja paino ongelmia ole ollut, tupakan lopetin kohta 14 vuotta sitten ja paino nousi 68--78 vajaassa kymmenessä vuodessa ja liikunnan mukaan tulon jälkeen olen nykyään 71-72 kiloinen. Liikunta on lisännyt mielenkiintoa ruokailuunkin ja nykyään välttelen sokeria, "kevyt" tuotteita, sianlihaa, rypsi ja rapsi öljyä, soijaa, hapotettuja juomia, prosessoituja ruokia yleensäkin, perunaa vähentänyt, viljatuotteita vähentänyt, maitoa vain ruuanlaittoon ja mielellään luomua tai täys.
Suosin kanaa, kalkkunaa, nautaa, kasviksia, siemeniä, vihanneksia yms. Paistamiseen käytän voita tai oliiviöljyä, suolana puhdistamatonta "luomua".
Mutta saatan syödä jäätelöpaketin, hampparin, pitsaa, suklaata, olutta, karkkia yms, mutta koitan pysyä kohtuudessa ja liikkeellä.
Hyvillä ilmoilla meinaa olla pieniä vaikeuksia pitää painoa "normaali" lukemissa, mutta aika hyvä tasapaino nykyään.

[oppes]

Ihtellä ei pahoja paino ongelmia ole ollut, tupakan lopetin kohta 14 vuotta sitten ja paino nousi 68--78 vajaassa kymmenessä vuodessa ja liikunnan mukaan tulon jälkeen olen nykyään 71-72 kiloinen. Liikunta on lisännyt mielenkiintoa ruokailuunkin ja nykyään välttelen sokeria, "kevyt" tuotteita, sianlihaa, rypsi ja rapsi öljyä, soijaa, hapotettuja juomia, prosessoituja ruokia yleensäkin, perunaa vähentänyt, viljatuotteita vähentänyt, maitoa vain ruuanlaittoon ja mielellään luomua tai täys.
Suosin kanaa, kalkkunaa, nautaa, kasviksia, siemeniä, vihanneksia yms. Paistamiseen käytän voita tai oliiviöljyä, suolana puhdistamatonta "luomua".
Mutta saatan syödä jäätelöpaketin, hampparin, pitsaa, suklaata, olutta, karkkia yms, mutta koitan pysyä kohtuudessa ja liikkeellä.
Hyvillä ilmoilla meinaa olla pieniä vaikeuksia pitää painoa "normaali" lukemissa, mutta aika hyvä tasapaino nykyään.

Jokainenen löytää oman tapansa ja pääasiahan on että se toimii... ihan uteliaisuudesta kysyn miksi rypsiöly on sinulla pannassa? Oliiviöljyhän ei oikeasti mielestäni ole mikään paistorasva (vaikka salaatin kaverina tai sipulin kuulostuksessa toimiikin).

[Jyri K]

^ syöt vaan vähemmän ja vähemmän. Enkä ole laihduttanut sitten 1996, enkä laihduta. Ihan on itellään paino pudonnut. Tasasen vähän syön, mutta voita laitan ja reilusti silloin kun laitan.
Etkä edes halua tietää siitä "tosi tehokkaasta" laihdutusmenetelmästä, nimimittäin jos haluat jaksaa myös liikkua ja elää.

Nämä on aina parhaita kun 50 kiloset neuvoo lihavia kuinka pitää laihduttaa.

[Moska]

Jokainenen löytää oman tapansa ja pääasiahan on että se toimii... ihan uteliaisuudesta kysyn miksi rypsiöly on sinulla pannassa? Oliiviöljyhän ei oikeasti mielestäni ole mikään paistorasva (vaikka salaatin kaverina tai sipulin kuulostuksessa toimiikin).

Paistamiseen käytän pääasiassa voita. Rypsin ja rapsin välttäminen on seurausta liiasta lukemisesta . Taija ja Jani Sompin kirjat yhtenä esimerkkinä.
Unohtui mainita että kalaa syön, mutta pitäisi syödä vielä enemmän.

[Jenkka]

Paino alkanut raudan repimisen myötä kohoamaan. Nyt 183/83 kg, kun aiemmin n. 78/82. Ei laskenut edes kesäksi... toisaalta ajat parantuneet yhä viime vuosina mm. Tahkolla ja Viron rattamaratonilla, että menköön sitten näin. Pyöräilijän näköistä musta ei saa koskaan, kun yläkerrassa niin paljon lihaa.

Nuorena rasvaprosentit (n. 70 kiloisena) n. 8 luokkaa ja tätä nykyä n. 10 kieppeillä.

Toisaalta verenpaineet kohollaan ja taitaa olla lääkitys edessä, jotta ristinsä kaikilla.

Sydän temppuillut muutenkin flutterin myötä, vaikka ruokavalio ja elintavat pitäisi olla kunnossa.

[oppes]

Paistamiseen käytän pääasiassa voita. Rypsin ja rapsin välttäminen on seurausta liiasta lukemisesta . Taija ja Jani Sompin kirjat yhtenä esimerkkinä.
Unohtui mainita että kalaa syön, mutta pitäisi syödä vielä enemmän.

Joo. Nää on näitä "uskon / tuntuu hyvältä" asioita. Itse asiassa varmaan se vanha "kaikkea kohtuudella" johtaa melkein samaan lopputulokseen.

[Moska]

Joo. Nää on näitä "uskon / tuntuu hyvältä" asioita. Itse asiassa varmaan se vanha "kaikkea kohtuudella" johtaa melkein samaan lopputulokseen.

Luultavasti juuri näin.

[oem]

Kuitenkin entistä vähemmän.

[tempokisu]

Nämä on aina parhaita kun 50 kiloset neuvoo lihavia kuinka pitää laihduttaa.

No tämä oli vain toteamus nykytilanteesta. Kyllä minäkin sain taannoin 52kg:staä painoa pois sen 27kg, mutta eihän se tervettä loppuvaiheessa ollut. No, eihän siinä tarvitse kun olla syömättä ja kun syö, oksentaa. En suosittele.
Uskon kuitenkin että samat menetelmät pätee kaikenpainoisille, tehokkainta on se ruokavalio. Järkevintä on ruokavalio ja liikunta.
Painoharjoittelu voi nostaa painoa, koska lihas painaa 4x enempi kun "läski", mutta kuitenkin siinä samalla kroppa kiinteytyy eli pienenee, tämäkin on koettu.

[oppes]

Tais kommentti liittyä siihen kun vaan kommentoit "syö vähemmän kuin kulutat tjsp". Se on teoriassa niin pirun helppoa eikä varmaan kertomisen arvoista kenellekään. Jokainen ylipainoinen on tuon todennäköisesti kuullut paljon useammin kuin haluaisi. Vasta kun oikeasti a) motivoituu pitkäjänteiseen painon pudotukseen b) ymmärtää eri ravintoaineiden tarpeen ja energiasisällön c) ymmärtää oman elimistön toimintaa d) ja tuohon edelliseen liittyen vielä oman nupin toimintaa ja ravinnon osuutta mielihyvän tuottajana, pystyy oman kokemukseni perusteella pitkäjänteiseen painon keventämiseen ja kontrollointiin ilman hallitsemattomia repsahduksia, luovuttamista ja jo saavutetun "tuhoamista". Tuon "järkevän" syömisen oppiminen ehkä vuosikausien väärään oppimisen jälkeen on vaikeaa. Elimistö myös tekee kaikkensa palauttaakseen saavutetun (yli)painon ja metaboliikan asiantuntijat sanovat, että vasta n. 2 vuoden kuluttua painon pudotuksesta elimistö alkaa olla tuohon sopeutunut. Eli oikeasti pysyvän tuloksen saavuttaminen ja säilyttäminen vaatii asennetta, tietoa ja sitkeyttä.

[Paksupolkija]

Tämä varmaan ollut jo täällä n+1 kertaa, mutta jätä sokerin mussutus, leivän syönti, sipsit pois jos näitä syöt. Sitten pääruokien annoskoko sellaiseksi, että tuntuu jäävän ehkä nälkä. Kuitenkin kun ruoka "laskeutuu" eli verensokeri nousee niin ei ole nälän tunnetta. Sitten jotain hyvin pieniä välipaloja muutama ja veden nauttimista kohtuudella. Tällä lähtee ja kun tulee tavaksi, niin ei nouse. Muuten ruokaa saa syödä ihan normaalisti, kun ei vedä valkoista jauhoa pelkästään.

Kroppahan laittaa aina jotain sivuun, vaikka söisi kynsiä. Ja sitten kun alkaa syödä normaalisti, niin paino nouseekin kun jää huikea määrä ylikäyttöön kun liekki palaa säästöllä. Veikkaan, että kroppa hämäytyy myös siitä kun vetää kevyttuotteita mutta siitäkin se ottaa osan varastoon ja kun syö liikaa niitä niin itse asiassa lihoo kun syö jotain muuta. Nähty on kun ylipainoinen laihduttaa jättämällä syömättä ja pilaa terveyttään kevytjugurteilla jne.

[Jyri K]

Cambridge-dietillä ollut nyt 3 viikkoa. 4,5 kiloa on nyt lähtenyt. Olisi voinut enempikin jo lähteä, mutta asiakkaiden kanssa ollut monen laista iltakekkeriä, eikä vähäisempänä ravintola Tornin-menu jossa taisi olla 6 ruokalajia viineineen. No nyt on kuitenkin muuten hyvä aika olla vähillä kaloreilla kun pyöräilykelit on mitä on, eikä hiihto/laskettelukausi ole vielä käynnissä.

Tavoite olisi kuitenkin olla alle satakiloisissa ennen ensi kesää. Matkaa vielä toki on.

Jyri

Edit. Perjantaina on seuraava pikkujoulujuhla. Sinne asti taas niukistellaan ja lauantai aamusta pitää taas saada heti homma ruotuun.

[oppes]

Tämä varmaan ollut jo täällä n+1 kertaa, mutta jätä sokerin mussutus, leivän syönti, sipsit pois jos näitä syöt. Sitten pääruokien annoskoko sellaiseksi, että tuntuu jäävän ehkä nälkä. Kuitenkin kun ruoka "laskeutuu" eli verensokeri nousee niin ei ole nälän tunnetta. Sitten jotain hyvin pieniä välipaloja muutama ja veden nauttimista kohtuudella. Tällä lähtee ja kun tulee tavaksi, niin ei nouse. Muuten ruokaa saa syödä ihan normaalisti, kun ei vedä valkoista jauhoa pelkästään.

Kroppahan laittaa aina jotain sivuun, vaikka söisi kynsiä. Ja sitten kun alkaa syödä normaalisti, niin paino nouseekin kun jää huikea määrä ylikäyttöön kun liekki palaa säästöllä. Veikkaan, että kroppa hämäytyy myös siitä kun vetää kevyttuotteita mutta siitäkin se ottaa osan varastoon ja kun syö liikaa niitä niin itse asiassa lihoo kun syö jotain muuta. Nähty on kun ylipainoinen laihduttaa jättämällä syömättä ja pilaa terveyttään kevytjugurteilla jne.

Puhutaan varmaan eri termeillä mutta tarkoitetaan samaa. Eihän se elimistö mitään sivuun laita. Se pyrkii palauttamaan painon siihen mistä sitä on pudotettu. Ja tuo "normaali" syöminen on monesti aika käsitteellinen asia (= on syöty vuosia liikaa kun kerran paino on noussut ). Eli oikeasti pitää ymmärtää suustaan alas pistettävä energiamäärä vs. kuluva. Sehän ei tarkoita sitä että ei voisi herkutella, mussutella ja syödä hyvin. Kun syödään hiukan enemmän, niin seuraavaksi sitten säästellään...

Niin ja onhan tuolla yhtymäkohtia alkoholismiin. Päivä kerrallaan saavutetun tilan/painon säilyttäminen on helpompaa. Silti - päivä, viikko, kuukausi kerrallaan - tsempaten.

[oem]

Jostakin aikanaan lukenut hyvänkuuloisen ohjeen: "Syö kuin sen painoinen mikä on tavoitteesi olla" tms. Koko muutosta ei tarvitse tehdä kerralla. Ilman taulukoita ja ruokavaakaa vaikea onnistua ja ravintola-annoksilla lähes mahdoton, varsinkaan jos ei läträä kaloripommien kanssa muutenkaan.
Onnistuneet on parempia oppaita kuin kaupalliset asiantuntijat tai niiden opit.
Ite en oo asiantuntija ja ravintoa imeytyy sen verran että syömisen määrää on pysyvästi rajoitettava vaikka en harrasta mitään mistä perinteisesti pitäisi luopua tai paino pyrkii nousemaan.

[Jyri K]

No tämä oli vain toteamus nykytilanteesta. Kyllä minäkin sain taannoin 52kg:staä painoa pois sen 27kg, mutta eihän se tervettä loppuvaiheessa ollut. No, eihän siinä tarvitse kun olla syömättä ja kun syö, oksentaa. En suosittele.
Uskon kuitenkin että samat menetelmät pätee kaikenpainoisille, tehokkainta on se ruokavalio. Järkevintä on ruokavalio ja liikunta.
Painoharjoittelu voi nostaa painoa, koska lihas painaa 4x enempi kun "läski", mutta kuitenkin siinä samalla kroppa kiinteytyy eli pienenee, tämäkin on koettu.

No onneksi sait homman kuntoon. Sikäli mikäli oikein ymmärsin lukemani, niin tuo on jo käynyt aika lähellä sitä viimeistä laihdutettavaa kiloa.

Jyri

[Ricce]

Keväällä 2016 oli painoa 115kg, pituutta 183cm, aloitin liian paljon ja liian kovaa fillaroinnin ja hölmönä myös liian niukka ruokavalio, vähän hiilareita, jätin sokerit pois, myös hyvin paljon niitä piilotettuja.
Kesässä tippui 15kg eikä kunto kasvanut.
Sittemmin viisaampien neuvoilla aloin liikkua sykkeitä seuraten, talven yli juoksukoulun muodossa.
Vuosi ryhtiliikkeen jälkeen, eli keväällä 2017 paino vajaat 80kg ja siinä olen sen pitänyt, en päästä yli enkä alle. Yritän liikkua ainakin 2-3 -kertaa viikossa, makeat herkut edelleen pois. Olutta juon samalla tavalla, kuin ennenkin, eli pari tölkkiä viikossa.
Yksi muutos on myös se, että 2-3h välein on nälkä ja jotain syötävä. Ennen pärjäsi aamuleivällä ja lounaalla koko päivän, mutta on aineenvaihduntakin muuttunut

[EsaJ]

Cambridge-dietillä ollut nyt 3 viikkoa. 4,5 kiloa on nyt lähtenyt. Olisi voinut enempikin jo lähteä, mutta asiakkaiden kanssa ollut monen laista iltakekkeriä, eikä vähäisempänä ravintola Tornin-menu jossa taisi olla 6 ruokalajia viineineen. No nyt on kuitenkin muuten hyvä aika olla vähillä kaloreilla kun pyöräilykelit on mitä on, eikä hiihto/laskettelukausi ole vielä käynnissä.

Tavoite olisi kuitenkin olla alle satakiloisissa ennen ensi kesää. Matkaa vielä toki on.

Jyri

Edit. Perjantaina on seuraava pikkujoulujuhla. Sinne asti taas niukistellaan ja lauantai aamusta pitää taas saada heti homma ruotuun.

Dieteissä on alku ja loppu, jos ne ei tähtää pysyviin elämän mittaisiin muutoksiin, jää jälkeen vain paha maku ja epäonnistuminen. Cambridge ei eroa siitä valitettavasti. Loppuelämää ei voi heidän tuotteillaan elää.

Kaikki elintarvikkeet löytyy kaupasta, millä voi painopudotuksen ja hallinnan hoitaa ja nyt en tarkoita todellakaan sitä välikköä, missä myydään proteiinijauheita ja patukoita. Tärkein onnistumisen edellytys on löytää hyvä ravitsemusterapeutti tai valmentaja (koulutustaustat selville), joka voi näyttää tien ja tarjota henkisen tuen Sinulle tehdä iso ja pysyvä muutos elämässä suhteessa itseesi ja ravitsemukseen. Lyhyttä ja nopeaa tietä tarjoavat kannattaa ohittaa.

[Juniper]

Nyt täytyy kyllä sanoa, että dieetti menee metsään jos koko ajan haluaa pitää energia määrän n. 2000 kcalissa. Pitäähän sitä syödä jos liikkuu. Minä tiputin painon siten, että laskin energiavajetta. Pitkällä lenkillä nyt vaan kuluu energiaa ja sitä tarvii antaa. Muuten menee elimistö säästöliekille tai muuten vaan sekaisin. Omalla kohdalla 500 kcal vaje toimi tosi hyvin ja paino tippui kilo/viikko. Pitää muistaa laskea kokonaiskulutuksesta tarvittava vaje. Kova lenkkeily itseasiassa tekee tästä vaikeampaa kun pitää myös syödä vastaavasti enemmän lenkkipäiville ja lepopäivinä vähemmän.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Juniper]

Syömisestä vielä vähäsen......
Moni tuntuu olevan huolissaan juhlista sun muista juhlista missä joutuu syömään paljon. Ensinnäkin koskaan ei joudu syömään paljon. Aina voi syödä vähemmän ja silti nauttia niistä herkuista. Syö hitaasti keskittyen jokaiseen suupalaan. Anna aisteille aikaa nauttia ja fiilistellä ruokaa. Hitaasti syömällä myös huomaa elimistön antamat merkit siitä, että on kylläinen tai oppii tuntemaan janon ja nälän eron.....


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Ohiampuja]

no, mikä ongelma? se, että tulee tilanteita, jossa on helppo syödä enemmän. joulu. työmatkat. lomamatkat. onhan noita. kovis ei söisi, en ole niin kovis. mutta maltillinenkin syöminen....

Samat sanat, taidetaan olla liki saman ikäisiäkin.
Mutta tosiaan paino nousee todella helposti, pienikin repeäminen jossain poikkeustilanteessa näkyy heti vaakassa. Ja sen takaisin kiskominen on kova homma.

[H. Moilanen]

^Tuohon kommenttina, että huomaan itsestäni samoja piirteitä jos veden juomisessa luistelee. Runsaasti, eli 4-5 litraa päivässä pitäisi juoda. Pienemmällä määrällä vaa'an antamat luvut muistuttavat enemmänkin satunnaislukugeneraattorin antamia tuloksia.

[tempokisu]

No, en todellakaan naureskele jos joku ei pysty laihduttamaan. Ei kaikki edes halua ( nämä jotka huutaa "kehopositiivisuuden" nimissä että hyväksykää läskinne...)
Pyhät sun muut ei vaikuta omaan syömiseen mitenkään, syön kuten ennekin. Hyvä syy ettei kylässä edes tarvi syödä, tämä mun masuvaivani. Noloo istua veskissä isohädällä koko ajan jos on kylässä.
Luultavasti en syö minään päivänä 2000 kcal, ehkä viikossa ....en osaa laittaa ruokaa ( puuronkin keittäminen on hivenen haasteellista...) enkä tykkää syömisestä, ihan pakolliset syön. En edes muista koska viimeksi lämmintä "ateriaa", varmaan mitään ateriaa ole syönyt vuosikymmeniin, näykin vaan jotain. Helppoo painonhallintaa kun ei tykkää syömisestä. Tosin tämä kostautuu, en jaksa enää ajaa kunnolla lenkkiä.
Suurin osa teistä syö varmaan päivässä sen mitä minä viikossa.
Mitä, 4-5 litraa nestettä päivässä. Menee ehkä puolitoista litraa päivässä....mitä sitä juo jos ei ole jano tai syö jos ei ole nälkä.

[Jyri K]

Dieteissä on alku ja loppu, jos ne ei tähtää pysyviin elämän mittaisiin muutoksiin, jää jälkeen vain paha maku ja epäonnistuminen. Cambridge ei eroa siitä valitettavasti. Loppuelämää ei voi heidän tuotteillaan elää.

Kaikki elintarvikkeet löytyy kaupasta, millä voi painopudotuksen ja hallinnan hoitaa ja nyt en tarkoita todellakaan sitä välikköä, missä myydään proteiinijauheita ja patukoita. Tärkein onnistumisen edellytys on löytää hyvä ravitsemusterapeutti tai valmentaja (koulutustaustat selville), joka voi näyttää tien ja tarjota henkisen tuen Sinulle tehdä iso ja pysyvä muutos elämässä suhteessa itseesi ja ravitsemukseen. Lyhyttä ja nopeaa tietä tarjoavat kannattaa ohittaa.

Kyllä tässä on jo pysyvä muutos saatu siinä mielessä aikaankin, että lisää painoa ei ole enää noin 5 vuoteen tullut. Poiskin sitä on lähtenyt vajaa 20 kg. Nyt kuitenkin paino junnanut lähes paikallaan 1 1/2 vuotta niin haen vähän boostia hommaan tuosta Cambridgestä.

Sinällään se kyllä ottaa huomioonkin tuota elämäntavan muuttamista. Se ri olpu kun seinään vaan siinä haetaan sitä oikeaa päivän energiatarvetta lopussa monta viikkoa.. sen lisäksi sitä perus ruokalautasta laitetaan juurikin ammattilaisen kanssa kuntoon. Ihan koulut käynyt ravintoterapeutti on tämä ohjaaja.

[EsaJ]

Kyllä tässä on jo pysyvä muutos saatu siinä mielessä aikaankin, että lisää painoa ei ole enää noin 5 vuoteen tullut. Poiskin sitä on lähtenyt vajaa 20 kg. Nyt kuitenkin paino junnanut lähes paikallaan 1 1/2 vuotta niin haen vähän boostia hommaan tuosta Cambridgestä.

Sinällään se kyllä ottaa huomioonkin tuota elämäntavan muuttamista. Se ri olpu kun seinään vaan siinä haetaan sitä oikeaa päivän energiatarvetta lopussa monta viikkoa.. sen lisäksi sitä perus ruokalautasta laitetaan juurikin ammattilaisen kanssa kuntoon. Ihan koulut käynyt ravintoterapeutti on tämä ohjaaja.

Hyvä kuulla. Sukulaisellani ollut huonompi tuuri kyseisessä hommassa tarkempiin yksityiskohtiin menemättä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[oppes]

Tommi2:lle: Itse kyllä väitän (aivan omiin 40 vuoden kokemuksiini laihduttamisesta perustuen), että elimistö on aika mekanistinen vekotin. Sen mitä kulutat, tarvitset. Ei se tyhjällä pyöri. Aivan turha väittää, että elimistö pyörii vajaalla energian tuotannolla / korkeammalla tarpeella. Ei sekään ole mikään ikiliikkuja. Päivän parin vinkkelillä vaaka näyttää aina mitä hyvänsä.

Ja kuten aiemmin totesin, en minäkään näitä mielipiteitä tyhjästä revi. Takana 40 vuoden laihdutuskierre, jota seurasi aiheeseen perehtyminen ravintoterapeutin, sisätautilääkärin ja alueen asiantuntijoiden opastamana. Tuon tuloksena varmaankin oma syöminen on nyt
- lisääntynyt (lukumäärällisesti)
- vähentynyt kalorimäärällisesti
- muuttunut tietoiseksi (tiedän mitä suuhuni pistän ja paljonko tuossa on energiaa / potentiaalista läskiä)
Oma ymmärrys oman kehon toiminnasta ruuan suhteen on lisääntynyt ja nyt osaa jo kevyen aterian jälkeen odottaa/venyttää ennen santsausta sen varttitunin jonka kuluessa kylläinen olo kerkeää syntyä. Suosittelen vilpittömästi keskustelua alan asiantuntijan (ravintoterapeutti) kanssa. 40 vuotta minäkin kuvittelin tietysti ymmärtävinäni ja tietäväni kaiken teorian. Siitä huolimatta lihoin.

P.S Ja nyt ei kyllä ole mitään jatkuvaa paastoamisen, kituuttamisen tai liian vähällä syömisellä olevaa oloa...

[oppes]

^meinaat että aineenvaihdunta ei totu vaihtuvaan ruoan määrään? no en ainakaan saman ravintoterapeutin kanssa kuin sinä aio sitten keskustella .

joo, vakavasti puhuen, meinaatko että ravintoterapeutti on sitten hyvä? olen meinaan hoitajien, lääkärien yms. "asiantuntijoiden" kanssa jutellut aika paljonkin, myös hyvien, esim. Layne Nortonin kanssa vaihtelin sähköpostia, häneltä "keksin" tuon reverse dietingin, joka vähän aikaa toimi, mutta siitäkin teho katosi. pelkään että ravintoterapeutti heittää ne samat litaniat "syö välimerellisesti, hyviä rasvoja ja proteiinia, se täyttää. syö enemmän ravintotiheydeltään pienempää ruokaa".

onnistuneiden ihmisten kokemukset ovat musta parasta tietoa. kauan sulla on pysynyt paino poissa?`



nämä mä olen tehnyt muuten kaikki. painoa saanut poiskin. ongelma on se, että sitä lähtee liian vähän siihen nähden mitä sitten alkaa tulla takaisin. se "tällä ruokavaliolla lähtee ja voit olla koko elämäsi tällä ja elää silti about tyydyttävää elämää vaikka jouluna ja matkoilla" on hakusessa. sellainen perinteinen "elämäntapamuutos" eli tiputa 300kcal päiväkaloreja ja lisää tunti reipasta liikuntaa, ei anna meikälle oikein mitään pitkän aikavälin tuloksia. mä mittaan painoa vuositasolla, 5 tarkastuspistettä, olenko lihonut vai laihtunut vuodessa suhteessa siihen mitä olin edellisenä vuonna. viime vuotena tullut alaspäin muuten vaihteeksi.

korostan, vaikka väitänkin hanakasti vastaan, että tosiaankaan en luule tietäväni kaikkea. se että oma elimistö muuttui todella radikaalisti, se mikä toimi tosi hyvin, ei sitten toiminut enää ollenkaan, on saanut minut epäilemään näitä "tämä toimii kaikille" neuvoja, kyseenalaistamaan kaiken tietämäni. mä joskus olin niin innoissani, että opiskelin Krebsin syklejä sun muita, laskeskelin mikro ja makroravintoaineita, vetelin kaikki mahdolliset lisäravinteet...

En kinaa. Olemme kaikki oman kehomme herroja ja itse tiedämme parhaiten.

[Köfte]

Olemme kaikki oman kehomme herroja ja itse tiedämme parhaiten.

Tuossapa se tärkein olikin. Kuten myös ehkäpä järkevin kuutiointi asiaan liittyen aikoihin.

Aikoinaan itse kalorit, hiilihydraatit, hivenaineet, jne... laskeskelleena "orjalliseseen"
malliin, en nykyisellään ihan heti lähtisi uudelleen samaan rumbaan.

Lisäpontta asiaan antavat nämä talouden kaksi lopun ikäänsä pakollisesti hiilareita laskevaa teiniä.
Toki näin vanhemmiten ruokailutottumukset ovat syistä ja toisista johtuen muuttuneet kevyempään
ja terveellisempään suuntaan. Pienet hairahdukset ovat toki salittuja, ne parantavat elämän laatua.
Korjaustoimienkaan ei tarvitse enään olla itserankaisua. Vaaka voi olla myös ystävä

[tempokisu]

syö enemmän ravintotiheydeltään pienempää ruokaa".

onnistuneiden ihmisten kokemukset ovat musta parasta tietoa. kauan sulla on pysynyt paino poissa?`
.

a. no juuri päinvastoin, kun syö "tiheetä" ruokaa ei tarvitse syödä niin paljon, kätevää
b. juuri tätähän mä meinasin kun joku väittää että on vähän uskottavuusongelmaa kun mä jotain painonhallinnasta ja fanaattisesta suhtautumisesta - tässä tapauksessa siis ruokaan- laitoin.
Väitän että laihduttamisessa olen ...no ainakin Suomen Mestari, ja siitä mestaruudesta en ole ollenkaan ylpeä.