Pole Evolink

[CamoN]

Evolink 110:n toisella lenkillä ihmettelin narinaa joka kuului linkuston liikkuessa. Arvelin ajon aikana sen johtuvan jostain vaijerikuoren hankauksesta tms., mutta lenkin jälkeen huomasin tämän. Pyörää kasatessa taisin kokeilla nopeasti linkuston pulttien kireydet mutta iskarin kiinnityspultit saattoi jäädä välistä.



Silmääräisesti tarkistaen iskarin kiinnityspultti, linkuston hahlot tai iskarin puslat eivät ehtineet kärsiä vahinkoa. Vaikea sanoa milloin iskarin takapään pultin vastakappale on irronnut kokonaan, narina varmaan alkoi jo kun pultti oli löysällä. Lähestyin Polea sähköpostilla ja sain ensimmäisenä arkipäivänä vastaukseksi linkin verkkokaupassa olevaan piilotettuun tuotteeseen "iskarin pultin vastakappale". Parissa päivässä se oli kotiutettu ja ajo jatkuu taas. Laitoin asentaessa siihen "Pole-pulttiin" vaseliinia kun se vaikutti kiertyvän aika karheasti, nyt laitoin kaikkiin linkuston pultteihin ja iskarin kiinnityspultteihin kevyesti kuparitahnaa. Pitänee seurata tilannetta jos noilla pulteilla on löystymistaipumusta, seuraavaksi sitten jotain lukitetta peliin jos ei tokene.

Kysyin Polelta suositusmomentit. Kuulemma ne ovat kaikille linkuston pulteille 10-12Nm.

[msuomal]

Tänään tuli ajeltua 70km Peurungan ympäristön maastoja 110:llä ja vastaan tuli suunnilleen kaikki maastotyypit. Pyörä suoriutui hyvin ihan hiekkatieajosta teknisiin kivikkopolkuihin ja tietysti alamäet oli hupia .

Peurungan maastot on Mäkisiä ja nousukykyäkin tuli testattua useasti. Tämä on kyllä helppo pyörä ajaa mistä vaan. Ongelmaksi muodostui lähinnä oma voimansiirto, kun nesteytys ei ihan onnistunut ja etureisi rupesi kramppaamaan yhden nousun jälkeen. Näin ei ole käynyt mulle koskaan aikaisemmin ja mieleen kerkesi tulla jo ennen tätä taas se fiilis, että Polen geometria ainakin minulla kuormittaa etureisiä normaalia enemmän. Minusta tuntuu juuri ylämäkiin, että takareiden yläosaa ja pakaraa on vaikeampi saada työhön mukaan (vaikka teoriassa onkin sama missä kulmassa satulatolppa on, kunhan etäisyys keskiöön on sama). Onko sulla, CamoN, nyt parin lenkin kokemuksella mitään vastaavia tuntemuksia?

[Kemizti]

Tänään Evolink130+lla vähän bikepark/enskahommia Sappeella. Takajousitus toimii kyllä enduropätkillä ja parkissa just niin hyvin ja eleettömästi, että vakio Yari jättää vähä toiminnaltaan toivomisen varaa kovemmissa vauhdeissa.. Pyörän geometria sopii minun(kin) ajotyylilleni kuin nakutettu ja tulipa sivuttua/parannettua muutamaa Intensellä hardpackiksi luokiteltavalla alustalla ajettua strava-aikaa, vaikka radoilla oli nyt pakkaantumatonta sepeliä ennen- ja bermeissä.. Huikea laitos ja lisää kyllä luottamusta omiin setämies-ajotaitoihin kummasti.

[CamoN]

Onko sulla, CamoN, nyt parin lenkin kokemuksella mitään vastaavia tuntemuksia?

Tänään rytyytin 59km lenkin paikallisissa maastoissa. Joukossa pari helppoa enduro-ränniä Mielakan rinteillä, XCO-reittiä ja normaalia pohjois-kymenlaaksolaista tyyppimaastoa. Nousumetrejä kertyi lopulta vain 750m, tarkoitus oli ajaa rentoa vapaavauhtista ja yritin välttää maksimivoimajaksoja.

Jälkikäteen illalla huomasi että tuli sitä voimaa käytettyä, eikä tullut syötyä tai juotua tarpeeksi. Tänä keväänä kramppia ennakoiva kihelmöinti etureidessä on ollut minulle yllättävän tuttua pitkillä lenkeillä, aiemmin krampit on alkaneet vasta pitkän kisavauhtisen rupeaman jälkeen. Tämän päivän lenkillä ei tullut minkäänlaisia kramppituntemuksia. Minulla on edessä 32T ovaaliratas, jolla on jonkunlainen vaikutus.

Iskareiden säädöissä pääsin mielestäni nopeasti hyvään lopputulokseen. Hain 25-30% painuman ja sellaisella paineella 70-80% joustomatkasta tulee käytettyä normaalissa maastoajossa, loput sitten kovemmassa paikutuksessa. Takaiskari on jonkun verran progressiivisempi kuin keula. Paluuvaimennuksissa päädyin lähelle hidasta ääripäätä, erityisesti takana. Geometriasta olen huomannut sen, että kädet kuormittuu melko paljon vaikka keula poimisi pienet tärskyt hyvin. Satulan kaltevuussäädöllä voisi varmaan korjata painopistettä hieman taaemmas, mutta toisaalta ei käsistä ole vielä voima tai kontrolli loppunut.

Vaikka Evolink alkaa tuntua jo "omalta", se jaksaa silti hämmästyttää monipuolisuudellaan. Viimeksi joskus pikkunöösinä olen ollut näin innostunut hyppimään pyörällä luomuhyppyreistä ja rakennetuista hyppyreistä. Ja toisaalta sama pyörä kannustaa ajamaan jyrkkisiä ja teknisiä nousuja. Itseluottamus on koholla kaikenlaisissa paikoissa. Sitten kun päätyy tasaisemmalle pätkälle voi ajaa ihan surutta kovaa satulasta ilman iskarilukituksia, kun perä ei notku huomattavasti. Tietenkään ihan samanlaista herkkyyttä ei ole kuin kevyemmässä ja lyhyemmässä pyörässä, mutta luulenpa että kun tulee rakennettua se alle 1500g kiekkosetti kehän sisäleveydellä 25-30mm, tämäkin lähtee tarvittaessa kuin hauki rannasta.

[Antza44]

^Mitenkäs se perä sitten keinuu, kun putkelta runnoo?

[Blackborow]

^Mitenkäs se perä sitten keinuu, kun putkelta runnoo?

Väärin ajettu.

Kiitos CamoN:lle hyvistä kommenteista. Vaikuttaa noiden perusteella, että olin oikeassa Evolinkin suhteen, mitä omaan ajamiseeni tulee.

[CamoN]

^Mitenkäs se perä sitten keinuu, kun putkelta runnoo?

Ihan niin kuin voisi kuvitella, kun keula ja takaiskari myötäilevät polkimiin kohdistuvaa voimaa. Esimerkiksi soratienousussa takarenkaan saa kunnolla runttaamalla sutimaan polkemisen tahtiin, vaikka paluuvaimennus olisi melko hitaalla. Minun mielikuvani on että satulasta polkiessa Evolink ylläpitää polkemisen tehokkuuden illuusion erinomaisesti. Johtuisiko kohtalaisen tasaisesta jännityksestä ketjulla, joka vastustaa linkuston liikettä. Putkelta polkiessa ketjun jännitys on epätasaisempi ja illuusio häviää.

Edit: Korostettakoon vielä, että perän keinunnassa on mielestäni kyse täysin subjektiivisesti siitä, minkälaisen linkuston liikkeen kokee häiritseväksi. Cyclocrossin saa sutimaan soratienousussa helposti tekemällä oikeat asiat väärin ja oikein kova ajomies saa maantiepyöränkin sutimaan kestopäällystenousussa, jos välttämättä haluaa.

[Antza44]

Ihan niin kuin voisi kuvitella, kun keula ja takaiskari myötäilevät polkimiin kohdistuvaa voimaa. Esimerkiksi soratienousussa takarenkaan saa kunnolla runttaamalla sutimaan polkemisen tahtiin, vaikka paluuvaimennus olisi melko hitaalla. Minun mielikuvani on että satulasta polkiessa Evolink ylläpitää polkemisen tehokkuuden illuusion erinomaisesti. Johtuisiko kohtalaisen tasaisesta jännityksestä ketjulla, joka vastustaa linkuston liikettä. Putkelta polkiessa ketjun jännitys on epätasaisempi ja illuusio häviää.

Edit: Korostettakoon vielä, että perän keinunnassa on mielestäni kyse täysin subjektiivisesti siitä, minkälaisen linkuston liikkeen kokee häiritseväksi. Cyclocrossin saa sutimaan soratienousussa helposti tekemällä oikeat asiat väärin ja oikein kova ajomies saa maantiepyöränkin sutimaan kestopäällystenousussa, jos välttämättä haluaa.

Mitäs lyhytjoustoisia ns XC täpäreitä on sinulla ollut entuudestaan miten perän toiminta vertaantuu niihin?

[CamoN]

Mitäs lyhytjoustoisia ns XC täpäreitä on sinulla ollut entuudestaan miten perän toiminta vertaantuu niihin?

Kuten tuolla viestissä #140 selvitin, minulla on pitkä kokemus Specialized Epic 29:stä, ensin alumiini- ja sittemmin hiilikuiturunkoisena. Epic on tietysti Brain-takaiskarin takia omanlaisensa erikoistapaus. Brain on oikein säädettynä erittäin toimiva. Toisaalta Epicin ja Spessun muiden vastaavien pyörien linkustogeometriat on erittäin yksinkertaisia, koska ne on rakennettu puhtaasti Brainin ympärille.

En lähde vertailemaan pelkkiä pyörien periä toisiinsa, koska nämä kyseiset kaksi pyörää on muutenkin valtavan erilaisia vaikka käyttötarkoitus on samankaltainen.

[SammyB]

Polen geometria ainakin minulla kuormittaa etureisiä normaalia enemmän.

Tuli aikoinaan triathlonia harrastettua jonkin verran ja niissä piireissähän on tapana jakkaraa asennella reippaasti eteenpäin ajatuksella, että juoksussa olisi tuoreemmat takareidet.

[msuomal]

Tuli aikoinaan triathlonia harrastettua jonkin verran ja niissä piireissähän on tapana jakkaraa asennella reippaasti eteenpäin ajatuksella, että juoksussa olisi tuoreemmat takareidet.

Joo, näin olen minäkin ymmärtänyt ja noiden triathlon pyörien satulatolpan kulmat on juuri tuota 76/77 asteen luokkaa. Tietty keulasta ollaan matalammalla. Oma huomattavan vajaa kestävyys(lihas)kunto on alunperin peräisin juoksuharrastuksesta ja siellähän hyvällä juoksijalla 2/3 voimantuotosta tulee jalan takapuolelta. En nyt halua lähteä taas pitkästi tähän keskusteluun, mutta oman empiirisen tutkimukseni perusteella ei pidä paikkaansa väittämä, että olisi polkemisen kannalta ihan sama missä kulmassa keskiöön nähden satula on kunhan se on saman etäisyyden päässä. Tuohon vaikuttaa niin monta eri tekijää, että pelkkä teoria ympyrän kehälle tuotetusta voimasta ei riitä. Oma epäilykseni on, että jostain syystä se poljinkaaren tehokkain osa ei kierry mukana tolpan kulman muuttuessa vaan säilyy samalla kohdalla. Tietystä satulatolpan kulmasta on vaan vaikeampi tehdä töitä sen mukaisesti. Hankala selittää omia hajanaisia teorioita . Taigassa (77 astetta) kokeilin 20mm offset tolppaa samalla etäisyydellä keskiöstä ja lihaskuormituksessa on selkeä ero. Jos tuo väittämä pitäisi paikkaansa, niin polkemisen pitäisi tuntua täysin samalta huolimatta siitä mihin lihakset ovat tottuneet. Ei tunnu. Tein testejä pitkään sen jälkeen, kun olin talven ajan tottunut polkemaan Taigan pystyllä tolpalla. Vaihdon kesken lenkinkin satulatolppaa ja tein viikon testijaksoja. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pystystä tolpasta on hyötyä muuten maastoajossa tasapainoillessa (kuski tulee keskemmälle pyörän pituutta), ylämäissä jne. Nyt sitten mietin, että pitäisikö vaan alkaa treenaamaan vahvempia etureisiä . Seuraavaksi kokeilen nostaa hieman satulaa tuossa pystymmässä kulmassa, koska silloin takareiden yläosan pitäisi kuormittua enemmän.

[santei]

Mitenkäs linkuston laakerit on teillä kestänyt? Jonkinverran saanut kaikenmaailman polejuttuja seuratessani sellaisen kuvan, että olisi aika nopeaaki olleet vaihtokunnossa. Toki ilmeisesti osasyy ainakin oli jokin huonoilla toleransseilla ollut linkku tms. erä

[miumau]

Miulla on nyt ollut tuo Evolinkki vuoden enkä ainakaan vielä ole huomannut laakereissa mitään ongelmia

[Kiituri]

Tällaista höpöä kysleisin että onko Polelink rungossa keskiölaakeri raattaan puolella kiinni rungossa vai liikkuuko (=kiertyykö) laakerikuppi jousituksen mukana suhteessa runkoon ?

[JoseJ]

Onko tuo Evolink 140 sellanen että sillä vihtii käydä myös perus iltalenkit ja vaikka tunturisa yöpymäsä?

[CamoN]

Tällaista höpöä kysleisin että onko Polelink rungossa keskiölaakeri raattaan puolella kiinni rungossa vai liikkuuko (=kiertyykö) laakerikuppi jousituksen mukana suhteessa runkoon ?

Jos tarkoitit Polen Evolink-runkoa, siinä laakerikupit kierretään etu- ja takakolmion välissä olevaan linkuston osaan. Laakerikupit siis kiertyvät joustoliikkeen mukana, mutta eivät suorassa suhteessa takakolmioon koska kyseinen linkuston osa on laakeroitu myös takapäästään.

https://youtu.be/iIr9GKVQ_k8

Tuon linkuston osan laakerointia keskiön alueelta ei tullut tutkittua runkosettiä kasatessa, mutta jonkunlainen laakerointi siellä on. Eli ajatuksellisesti kammet on laakeroitu kahdesti suhteessa etukolmioon - kammet pyörii keskiölaakereilla, ja keskiölaakerikupit kiertyy linkuston laakereilla.

Eilen ajoin ensimmäisen kisan tapaisen pidemmän vauhdikkaan lenkin Evolink 110:llä. Pitkän ja loivan pyörän laskukyky ei tietysti ole yllätys, mutta nousukyky jyrkästi kumpuilevassa harjumaastossa jaksoi edelleen hämmästyttää. Nopea mäen nouseminen vaatii tietysti jalkaa joka tilanteessa, mutta voima välittyy niin tehokkaasti polkimelta takarenkaalle että välillä tuntuu kuin pyörässä olisi jokin avustin päällä.

[Jarppi44]

Kaipailisin hieman kokemuksia evolink140 keikoista.

Mitä keuloja porukalla on ollu kiinni näissä? Onko huomattavaa eroa esim rock shokissa, jos on 150mm tai 160mm kiinni. Toki vaikuttaa geometriaan hieman, mutta kokemuksia kaipailisin...

[Kiituri]

Jos tarkoitit Polen Evolink-runkoa, siinä laakerikupit kierretään etu- ja takakolmion välissä olevaan linkuston osaan. Laakerikupit siis kiertyvät joustoliikkeen mukana, mutta eivät suorassa suhteessa takakolmioon koska kyseinen linkuston osa on laakeroitu myös takapäästään...

Jep, tutoa tarkoitin. Kiitän.

[santei]

Vihdoin pääsin Polea koeajamaan. Testasin Evolink 140 ja 150 mallit Sappeen reiteillä. Ainakin alamäkeen tosi hienoja vehkeitä ajaa! Erityisesti tykkäsin tuosta Evolink 140-mallista 29 renkailla. Rullaa hienosti ja on vakaa ajettava. Yllättäen tuo tuntui heti istuvan käteen kuin hanska. Ajattelin, että radikaali geometria ja isommat renkaat (nykyisessä siis 650b) olisi vaatinut totuttelua mutta ei. Ajoasentoa voisi kuvailla luonnolliseksi.

Perus lenkkiajon suorituskyky pitäisi vielä päästä testaamaan. Ikävä fakta, että varsinkin näin Etelä-Pohjanmaalla noi ajot on verrattain tasaisia ja välimatkojen takia bikepark yms kunnon enskatouhut jää vähäisemmäksi, joten pitäisi tuo lenkkipyöräksi soveltuvuus vielä testata.

[JoseJ]

Kävin ite testaamassa Evolink 140 Polen takapihalla. Samoilla linjoilla santein kanssa.. ajoasento napsahtaa heti kohilleen.
Tulipa sitten tilattua oma.. Ei täällä meilläkään ole liian mäkistä tämä maasto. Mutta mitä nyt muutaman testilenkin perusteella voi sanoa, niin toimii kyllä upeasti myös siinä perus lenkkiajossa.. ja sitten kun se nousu tai lasku tulee mitä ei ole ennen päässyt ajamalla. Ja pole vain kiipeää siitä yli.. aii että!

[sak]

Evolink 110 TR
Koko L
Kuskilla mittaa 187
Sramin jarru ja vaihteisto kikkareet.
Turbine dropperi.
Dt swiss m1700 kiekot.
Yari 120mm keulalla ja monarch takana.
Eli vakio muuten paitsi penkki, tupit ja stemmi.

Muutaman(4) lenkin jälkeen pyörän pituus hieman häiritsee lähinnä trial tyylisessä kikkailussa(mikä oli odotettavissa+vajavaiset taidot)
Mutta vauhdista tuo tykkää ja nopeus jolla kurviin voi kallistaa ällistyttää.
YliRohkeita ajolinjavalintoja tulee jo tehtyä.
Imalennot ja alastulot on vakaita.

Hitaassa möngerryksessä tuo ei ole parhaillaan, tai tuntuu hieman oudolta. Ja painaahan tämä, en ole punninnut, vielä. Tuleeko ostorapula : )

Bunnyhopit sun muut töyräille ponnistukset onnistuu ja muutama uusi kohta ajettu mitä ei ennen päässyt edes harjoittelemalla.


Perän toimintaa en vielä hirveästi osaa kommentoida muuten kuin että häiritseviä tekijöitä ei vielä ole ilmaantunut.
Hyvin vastaa polkimen komentoon sekä putkelta että penkistä.
Isolla sägilla ajelen.

Jämäkkä tuo on joo.

Plussaa modifikointi mahdollisuuksista.
Jouston määrän muokkaaminen ja plussakumisysteemit.

Lyhytjoustoinen oli hakusessa ja tällä mennään

[sak]

Evolink 110 TR
Koko L
Kuskilla mittaa 187
Sramin jarru ja vaihteisto kikkareet.
Turbine dropperi.
Dt swiss m1700 kiekot.
Yari 120mm keulalla ja monarch takana.
Eli vakio muuten paitsi penkki, tupit ja stemmi.

Muutaman(4) lenkin jälkeen pyörän pituus hieman häiritsee lähinnä trial tyylisessä kikkailussa(mikä oli odotettavissa+vajavaiset taidot)
Mutta vauhdista tuo tykkää ja nopeus jolla kurviin voi kallistaa ällistyttää.
YliRohkeita ajolinjavalintoja tulee jo tehtyä.
Imalennot ja alastulot on vakaita.

Hitaassa möngerryksessä tuo ei ole parhaillaan, tai tuntuu hieman oudolta. Ja painaahan tämä, en ole punninnut, vielä. Tuleeko ostorapula : )

Bunnyhopit sun muut töyräille ponnistukset onnistuu ja muutama uusi kohta ajettu mitä ei ennen päässyt edes harjoittelemalla.


Perän toimintaa en vielä hirveästi osaa kommentoida muuten kuin että häiritseviä tekijöitä ei vielä ole ilmaantunut.
Hyvin vastaa polkimen komentoon sekä putkelta että penkistä.
Isolla sägilla ajelen.

Jämäkkä tuo on joo.

Plussaa modifikointi mahdollisuuksista.
Jouston määrän muokkaaminen ja plussakumisysteemit.

Lyhytjoustoinen oli hakusessa ja tällä mennään

Onnistuuko kuva...

Lähetetty minun SM-G903F laitteesta Tapatalkilla

[CamoN]

Muutaman(4) lenkin jälkeen pyörän pituus hieman häiritsee lähinnä trial tyylisessä kikkailussa(mikä oli odotettavissa+vajavaiset taidot)

Olen kokenut päinvastoin. Tai tarkoitan, että esimerkiksi pitkän (ja vähän raskaan) pyörän etu- tai takapään keventäminen pyörän päällä polkimilla seisten vaatii toki isoja liikkeitä, mutta toisaalta pyörä on niin vakaa että trackstandia on yllättävän helppo ylläpitää satulassa istuen tai polkimilla seisten. Olen huomannut että poluilla ahtaissa tai hankalissa paikoissa temppuvalikoimaan on tullut lisäys - Evolinkillä voi vaikka pysähtyä jalkautumatta ja edetä viisi senttiä kerrallaan, kunnes on sopivassa asennossa vauhdin kasvattamiseen. Edellisellä pyörällä tuollainen oli ihan toivotonta, kun painopiste oli paljon hankalampi säilyttää pyörän "keskellä". Mutta se pyörä olikin XC-skaalan toisessa päässä, jonka kanssa nimenomaan jalkaudutaan kun eteen sattuu liian iso este ja heilautetaan höyhenen kevyt kisarassi olalle.

[CamoN]

Sattuipa tuossa viitisen päivää sitten pieni vahinko. Tykitin yhtä pätkää melkolailla täysillä, kun joku vesakon tyvi tai vastaava pääsi yllättämään puskasta. Se nykäisi kammen ja kengän välistä, vauhtia oli aika paljon eikä se siinä vaiheessa tuntunut erityisen vakavalta. Jatkoin pätkän loppuun ja tauon jälkeen ihmettelin, miten nihkeästi kammet pyörivät.



Keskiöstä oli lähtenyt alemman linkun etulaakeri ulostautumaan vetopuolelta epäkeskosti. Jokin oli vialla. Pyörällä sai vielä ajettua ihan hyvin, joten rauhallisesti noin 11km kevyenliikenteenväyliä kotiin.



Sama asia tallissa ilman kampia. Todellakin, linkun laakeri lähti pois paikoiltaan ja sen mukana tietysti vetopuolen keskiölaakerikuppi ja linkun puolikas vetopuolelta.



Kammet irtosivat yllättävän kätevästi. Linkun sai purettua kun löysäsi takapulttia vähän kerrallaan ja koputteli sen vastakappaleeseen toiselta puolelta. Vetopuolen linkun puolikkaan mukana tuli tietysti linkun etulaakeri.



Linkku murtui alalinkun vetopuolen etulaakerin sisäpuolelta.



Konsultoin Polea, ja sieltä tuli ilmoituksen jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä kuvien perusteella tehty analyysi - linkku oli valmistusvikainen ja uusi tulee takuuseen postissa.



Vikailmoituksesta kolmantena arkipäivänä noudin uuden linkun pakettiautomaatista ja näppäsin paikoilleen. Tuolta sen siis pitäisi näyttää, vetopuolen puolikas etualalla ja ei-vetopuoli taka-alalla. Rakenne on siinä mielessä fiksu, että puolikkaat prässäytyvät päällekkäin melko leveältä alalta ja linkun takapultti tukee rakennetta siten, etteivät puolikkaat oikein pääse erkanemaan. Totta kai kammet estävät asennettuna samaa asiaa, mutta ei kampien tehtävä ole pitää linkkua kasassa.

Asentaessa yksi asia jäi vaivaamaan. Jos alalinkun etulaakerit pitäisi vaihtaa, pitää myös nämä linkun puolikkaat erottaa toisistaan. Ei-vetopuolen puolikkaassa ei ole sauman ympärillä tasaista pintaa sisä- tai ulkopuolella, johon lyödä tai johon asentaa ulosvetotyökalua. Mitoitus on niin tiivis että ihan vaan sormin vetämällä puolikkaat eivät varmasti erkane. Paras keino jonka keksin olisi kiertää vetopuolen keskiölaakerikupin vastakierteisiin jonkunlainen työkalu, jolla joko lyödä tai vetää linkun puolikasta ulospäin samalla tukien runkoa huolellisesti. Ehkä Polella on tähän remonttiin parempi työnkulku.

Sitä ihmettelin kovasti että kammet (Truvativ Descendant) ilmeisesti selvisivät tärskystä ilman vaurioita. Sen sijaan huomasin vetopuolen keskiölaakerikupin vaurion vasta, kun olin asennuksen aika.



Kuppi on melko pehmeää materiaalia, kun sen reuna on hioutunut noin reilusti joko iskusta tai kampien pyöriessä 11km matkan. Kammissa ei kuitenkaan ollut selkeää vastaavaa hioutunutta pintaa.

Koeajolenkillä huomasin kammissa aivan hienoista väljää. Korvasin vaurioituneen vetopuolen laakerikupin eräällä vähän käytetyllä vanhalla (jonka olen tuntemattomasta syystä hylännyt) ja sitä koeajolenkin jälkeen purkaessa huomasin, että vetopuolen pölysuoja oli vetäytynyt aivan kampiakselin tyveen, johon se ei kuulu. Joko pölysuoja on kulahtanut tai sitten kampiakseliin on kulunut sen verran lyöttymää, että pölysuoja pääsee helposti pois paikoiltaan. Asensin uudet keskiölaakerit jotka ovat vielä toistaiseksi koeajamatta, mutta vaikuttivat asennuksen jälkeen tukevilta ja kammet välyksettömiltä.

Että sellaista. Ihan kiva kun tuo valmistaja asuu tuossa parin tunnin päässä, niin ei tarvitse kierrättää runkoa tai sen osia pitkin maailmaa korjattavana.

[Kiituri]

Perinteisten keskiöiden kanssa itellä ei ole ikinä keskiö hajonnut vaikak kuinka polkimet on iskeneet kiviin ja kantoihin. Tilanteet ei ehkä olleet yhtä rajuja vaan mistä sen tietää.
Onko tuo Polen keskiö jotenkin heppoista tekoa? Ainakin se on aika erikoinen ja sisältää monimutkaista tekniikkaa.

[Fat Boy]

Kuvaa kun yrittää katsoa, niin joko keskiön kierre on tehty liian pitkälle, tai paksunnos kierrettä varten liian lyhyt. Jäänyt kierteen loppupäähän kovin vähän materiaalia ja siitä murtunut. Oli syy kumpi tahansa, se on helppo korjata vaihtamalla linkku, jossa muhvi on.

[sak]

Aijai tuo laakerihomma, mutta apu on onneksi kohtuu lähellä.

Hidas möyriminen alkaa tuntua luonnolliselta ja kyllä tällä voi myös "vain ajella"
Pyörä oikeen innostaa kokeilemaan teknisiä nousuja ja
eteen jouduin laitamaan 30 piikkisen rattaan jyrkimpiä kinkareita varten.
Kammet ei juuri kolise kivikoon mikä on mahtavaa.

Kummasti tämä ei syö voimia, vaikka edeltäjään (stumpy fsr29) verrattuna painoa tuli lisää ja jousto väheni 2cm molemmista päistä.

Putkelta on kiva louhia menemään,
perä kantaa hienosti ja pohjaamista ei ole ilmaantunut. Persaus penkissäkin voi mennä ja herkkyyttä on ihan mukavasti.
Ainut ehkä ois jos tuohon keulaan sais jonkun hienon vaimenninpiirin,
jolla saa pogoamisen pois ja herkkyyden säilymään, lähinnä tasaisilla osuuksilla. On tuossa toki puristusvaimennus klikkeri mutta jotenkin epäilen, en ole sen toimintaan vielä perehtynyt.
Joo, se painaa n.15kg
Voi vaan mielikuvitella miten tuo 12kg vehje liikkuu : )


Hyvän tuntuinen pyörä, jep!


Lähetetty minun SM-G903F laitteesta Tapatalkilla

[paaton]

Kuvaa kun yrittää katsoa, niin joko keskiön kierre on tehty liian pitkälle, tai paksunnos kierrettä varten liian lyhyt. Jäänyt kierteen loppupäähän kovin vähän materiaalia ja siitä murtunut. Oli syy kumpi tahansa, se on helppo korjata vaihtamalla linkku, jossa muhvi on.

Mielenkiintoinen ratkaisu tosiaan. Onko tuo tosiaan kokonaan alumiinivalua? Jospa valua on vahvennettu uusiin osiin. Muistaakseni camon kirjoitti joskus polkimen osuneen kiveen. Halkeama on alkanut varmaankin silloin.

[Blackborow]

No huh huh jos ei pyörä kestä sitä että poljin osuu joskus kiveen.

[kauris]

Se voi osua kyllä hyvin eri tavoilla ja voimilla. Jollain +100 kg kuskilla ja +15 pyörällä vauhdissa kun tökkäisi kampi sopivalla kulmalla suoraan eteen osoittaen johonkin kiveen tai kallioon niin jotain hajoaa melko todennäköisesti.
Tässä tapauksessa mitä kerrottiin, hajosi pienemmästä mutta valmistajahan sen pisti piikkiinsä ja kertoi kyseessä olleen valmistusvian, jos oikein ymmärsin. Toki rakennnekin on ilmeisesti riskialttiimpi kuin perinteisemmät ratkaisut.