Kehittyykö aerobinen kunto jos harjoitukset tehdään siellä ala pk 1 tai palauttamalla alueella? Itse ajelen pk treenit lähempänä aerobista kynnystä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Kehittyykö aerobinen kunto jos harjoitukset tehdään siellä ala pk 1 tai palauttamalla alueella? Itse ajelen pk treenit lähempänä aerobista kynnystä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
...ja se korkea aerobinen kynnys on harjoittelun tulosta. Kynnyssykkeethän on energia-aineenvaihdunnallisia määreitä, ja korkea aerobinen kynnyssyke on puskuroitu ylös nimenomaan tekemällä paljon rauhallista PK:ta. Eikä voi ajatella mustavalkoisesti, "paljon" ei ole "kaikki" edes huippu-urheilijalla.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Kunto ja lihaksisto kehittyy kun treenaa kovaa, jolloin kun syö ja lepää (palautuu) pyrkii lihaksisto ja muu elimistö pyrkii rakentamaan itsestään entistä vahvemman.
Osa palautumista on pk-treeni eli ei treenata liian kovaa että palaudutaan kovaan treeniin. Keskeistä lienee saada kovasta treenistä riittävän kova.
Myöskään Roposen treenattavat eivät kehity, jos tekevät vain noita kevyitä treenejä. Tekevät ne kevyenä, että voivat tehdä kovat kovana
Tuo on yksiulotteinen näkemys. Suorituskykyä pitää ajatella erilaisten osajärjestelmien kunnon summana. Osajärjestelmät pitää jakaa vähintään hermolihasjärjestelmään sekä hengitys- ja verenkiertojärjestelmään, ja sekin on vielä aika karrikoitu hahmotelma elimistöstä mutta auttaa määrittelemään suorituskykyä.
Jos suoritus jota varten harjoitellaan on esimerkiksi Cooper-testi, niin kyllä, riittää että "treenaa riittävän kovaa" ja palautuu aktiivisesti tai passiivisesti. Jos suoritus on vaikka kolmen tunnin maantieyhteislähtö tai maastopyöräilymaraton, pitää olla rakennettu riittävä peruskunto jotta suorituksen läpivienti olisi ylipäänsä mahdollista. Peruskuntoa voi miettiä vaikka tietynlaisena ominaisvauhdin takeena - toiset ajaa yksinään maantiellä PK-sykkeellä juuri ja juuri 26km/h, kun toiset ajaa samoilla sykkeillä 34km/h. Se ei synny ainoastaan riittävän kovaa treenaamalla, vaan taustalla pitää olla huomattava määrä peruskuntoa kehittävää harjoittelua.
Peruskuntoharjoittelu puskuroi aerobista kynnystä ylös, jolloin suurempaa intensiteettiä on mahdollista ylläpitää pidempään polttamalla enemmän rasvoja ja muuta "hitaampaa" energiaa. Kun energiankäyttö on taloudellisempaa, jaksaa pidempään kovempaa kaikki suorituksen aikainenkin tankkaus huomioiden. Ja totta kai pitkillä harjoituksilla on muitakin, mm. hermolihasjärjestelmää kehittäviä vaikutuksia.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
- Heavy Metal will never die!! -
Canyon Endurace CF custom
No sitähän se onkin, mutta ainakin minulla se tekemisen puute aiheuttaa stressiä. Ja kammottavaa sellaista; käsi vapisee, verenpaine nousee, syke nousee.
Voi että jos jotain palauttavaa harjoittelua tehdään sykkeillä 100-130, mulla on semmoinen syke ihan töissä istuissani. Tänään oli verenpaine 165/111 ja syke 109. Kun jännitin, enkä ihan suottakaan. Ja tämä on just sellaista ...autonomisen hermoston juttua. Olisiko peräti vielä sympaattisen puolen, vaikka tässä mitään sympaattista ole.
Tuntuu että nykyisin kehitellään ihan ihmeellisiä "selityksiä" sille miksi ei joku urheilija pärjää, tai tulostaso ei koko ajan parane. Kaikenmaailman hermoston tulehdustilaa tai sympaattisen..eikun autonomisen hermoston sympaattisen puolen ylirasitustilaa. Mitä sitten lie parasympaattisen puolen ylirasitustila.... ei hyvänen aika. Jos reenaa liikaa, lihakset väsyy ja jos lepää liikaa niin ei sekään ole hyvä. Se on monen tekijän summa; pitää olla lahjakkuutta, osata reenata oikein ja levätä oikein ja muittekin elämänalueiden asiat olisi hyvä olla kunnossa. Terveenäkin olisi hyvä pysyä, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Itse huomasin että ei sen tarvi olla kuin yksi harmillinen uutinen ennen kisoja, ja siinä kisan aikana ajatus karkaa vaikka pariksi sekunniksi siihen asiaan - ja se on siinä. Kaikkein eniten tämän huomasi ammunnassa; vitsit heti kun ajatus herpaantui niin sinne meni huti. Siksi ajatttelinkin että tää laji tekee mulle hyvää, pitää keskittyä. Harmillisuus että harrastus loppui ( ja se oli monen asian summa myös).
Tässä keskeiset syyt sille, miksi huippu-urheilijat Roposen valmennuksessa käyttävät pk:na 100 - 130 sykkeitä
https://www.youtube.com/watch?v=jhoE5s-q7WY
1) Elimistö oppii hyödyntämään rasvaa
2) PK-treenien pituus on 2-5 tuntia ja varmistetaan alhaisilla sykkeillä, että lihakset eivät kuormitu liikaa
3) 80 % tehdään PK:ta mutta lihaksiston kuormittuvuus muissa treeneissä on niin kovaa, että pk:ssa lihaksia ei huippu-urheilija saa kuormittaa
4) Huippu-urheilijoilla juuri alle AeK sykkeen vauhti on niin kova, että se kuormittaa lihaksia
Pörssiyhtiöiden kvarttalitalous ja taloustilanteen alavire pitää huolen siitä, että kuluerästä nimeltä työntekijä ulosmitataan kaikki mahdollinen. Kun loppunpalaminen tapahtuu, heitetään tekijä romuun ja otetaan uusi tilalle. Onnekkaita ovat he, jotka eivät joudu tätä kertakäyttökulttuuria koskaan kohtaamaan.
Holokki auki ku H. Moilane.
105% samaa mieltä.
Sen verran on-topic, että käytän hrv4training nimistä ohjelmaa hrv mittauksiin. Mielestäni kokonaisväsy ja stressi näkyy lukemissa. Ei kuitenkaan kokonaan ohjaa harjoitteluani, mutta esim jos oma tunne palautumisesta on hyvä ja hrv mittaus suosittaa kevyttä tai välipäivää niin jätän treenin tekemättä.
Lähetetty minun SM-G920F laitteesta Tapatalkilla
No vaikee olla kateellinen hänelle jolla on koko ajan stressi päällä ( itelle), mä olen kateellinen jos on stressitön työ(paikka). Puolipäivätyö lienee kaikkien paras pyöräilijälle, mutta kohtuullinen palkka kuitenkin. Muutkin elämänalueen asiat olisi hyvä olla kunnossa.
Vaikee yhtälöhän tuo on.
Appsi mainostaa, ettei sykevyötä tarvita. Toimiiko kameran kautta tapahtuva mittaus tässä appsissa oikeasti? Yhtä ilmaisohjelmaa (Welltory) käyttäessä syke saattaa vaihdella 20-40 bmp mittauksen aikana, vaikka istuisi paikallaan. Noin epäluotettavan mittauksen perusteella en lähtisi odottamaan luotettavaa arviota kehon tilasta.
Holokki auki ku H. Moilane.
En ole verrannut vyön kanssa eli faktaa ei ole lyödä tiskiin.
Softa ilmoittaa onko mittaus optimal, good vai bad... bad tuloksilla lukemat hyviä.
Joka tapauksessa itse olen tätä käyttänyt ja käytän jatkossakin. Treenaan tunnista viiteen viikossa mutta kuormitus vaihtelee kokonaisuudessaan (yöunet ja stressi)
Vyön kanssa en jaksa esim aamulla pelleillä. Tuo on minuutissa tehty ennen sängystä nousua.
Softa muodostaa baselinen tiettyjen mittauskertojen jälkeen jonka jälkeen se pitää dataa luotettavana eli ajattelen että samoissa olosuhteissa samalla tavalla mitattuna ne ovat vertailukelpoisia keskenään ( riittää mulle)
Lähetetty minun SM-G920F laitteesta Tapatalkilla
Appsi näyttää mittaauksen aikaista sykettä ja muutaman viimeisen lyönnin välistä aikaa millisekunteina. Syke pomppaa yhtäkkiä 50 --> 90 ja palautuu jonkun sekunnin päästä taas viidenkympin tietämille. Sykevälin pitäisi muuttua noin 400 ms, eli noin 30% lyönnissä tai kahdessa. Kuulostaa enemmän mittavirheeltä kuin uskottavalta vaihtelulta.
Holokki auki ku H. Moilane.
Olen viimeaikoina käyttänyt appia nimeltä Pulse by Camera. Ohjelma on kuivakka tilastoanalyysi sykkeestä ja sykevälivaihtelusta. Ohjelma myös ilmoittaa kuinka hengittää, hengitys kun vaikuttaa selkeästi sykkeisiin. Mittaus tapahtuu kännykän kameran avulla, joten se on erittäin kätevä varsinkin aamuisin. Olen ollut erittäin tyytyväinen ohjelmaan! Se on myös ilmainen.
Olen myös tässä vaiheessa hyvin skeptinen optisen pulssinmittauksen käyttökelpoisuuteen HRV:tä määritettäessä. Rannelaitteissa tarkkuus voi olla kuitenkin parempi kuin mobiililaitteissa, joissa kamera ja sen laadun vaihtelu eli laitteiden välillä voi heikentää tarkkuutta. Mutta jos säännöllisesti seuraa eri henkilöiltä EKG:stä otetun R-R -välin ja siitä laskettavan lyönti-lyönniltä syketason vaihtelua, näkee kyllä 20-40 lyönnin eroja, jo usen hengitysrytmiin liittyen. Tosin sykkeen muutosnopeus ei ole ihan tuota kuvaamaasi luokkaa.
Joskus tuo appsi tuottaa ihan häiriötöntäkin dataa, mutta useimmiten ei. Hengitysrytkin mukainen sykkeenvaihtelu on silloin nähtävillä ja on luokkaa 10 bmp; muutokset toki hitaampia moleempiin suuntiin kuin tuon kuvailemani häiriön tuottama. Häiriötön mittaus on näppituntumalla sanottuna lähellä vastaavaa, mitä sykevyön kautta mitattu tieto.
Holokki auki ku H. Moilane.
Olen käyttänyt HRV4Trainingia suunnilleen viime vuoden vaihteesta iPhone 6s:n kameralla melkein joka aamu herätessä mitaten. Käytössä 2min testi (valittavissa 1, 2, 3 ja 5min testi). Koska ei ole mitään verrokkivälinettä, ei voi myöskään vetää aukottomia johtopäätöksiä mobiililaitteen kameran ja softan mittaustarkkuudesta. Tähän mennessä oma luottamukseni mittaukseen on kohtalaisen hyvä. Testin päättyessä saa aina ensimmäisenä tiedon mitatun signaalin laadusta, ja softa suosittaa uusintaa aina jos signaali ei ole ollut "optimaalinen". Olen valinnut 2min testin käytännöllisyyden takia (ei aamulla jaksa odottaa kauempaa, mutta toisaalta minuutti tuntuu aika lyhyeltä), hengitysrytmi on herätessä helppo vakioida ja samoin sormen asettaminen kameran linssille on helppo vakioida.
Muutamaan ranskalaiseen viivaan tiivistettynä, minulla sykevälivaihtelumittaus:
- Osoittaa selkeästi esimerkiksi työstressin kuorman. Se näkyy selkeästi myös aamun leposykkeessä. Kuormittavalla harjoittelulla ei ole läheskään vastaavaa vaikutusta. Työviikon, vapaan viikonlopun ja loma-ajan erot on selkeästi nähtävissä.
- Seuraa pääpiirteittäin omaa tuntemusta. Jos on selkeästi väsynyt tai ylirasittunut, se näkyy mittauksessa. Tällöin mittaus ei tietenkään tuota merkittävää lisäarvoa koska väsymys on tunnistettavissa muutenkin.
- Osoittaa melko luotettavasti "superkompensaatiopäivät" silloin, kun on pari reippaampaa treenipäivää takana ja aamun fiilis on sen takia melko kankea, mutta itse asiassa suorituskyvyn kannalta olisi hyvä päivä tehdä testi tai muu kovempi harjoitus. Silloin sykevaihteluvälimittaus on mielestäni arvokkaimmillaan, kun se tuottaa oikeaa, omasta aamun "ensimmäisestä tuntemuksesta" poikkeavaa ohjausta.
Tähän mennessä olen keksinyt HRV4Trainingin tuottamalle muulle analyysille aika vähän käyttöä. Esimerkiksi loukkaantumis/sairastumisriskiä se tuntuu ennustavan aika vapaamielisesti. Jos ajaa lyhyessä ajassa paljon, on sen takia rasittunut ja immuniteetti sen takia notkollaan, tulee sadepäivästä ihan fiilispohjaltakin välipäivä eikä sitä tarvitse tavata raportista.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Käsittääkseni toimii hyvin iphoneissa ja joissakin androideissa, muissa huonosti.
Myöskin jotain tiettyä rannemittaria suositeltiin testikäppyröiden kanssa. Malli löytyy ainakin HRV4training face sivuilta.
Itse en ole nyt jaksanut mittailla sykeväliä. Minulla ei tosiaan tule stressiä töistä, eli sykevälivaihtelusta en mielestäni saa juurikaan hyötyä nyt kesällä, kun ajan satunnaisesti ja silloin kun tuntuu hyvältä. Mittaustulokset vastaavat tosi hyvin tuntemuksia. Otan kyllä hrv:n taas käyttöön, kun ajoon tulee jotain suunnitelmallisuutta.
HRV4 Training on näköjään 11 €, ja AppStoressa on myös liuta maksuttomia. Onko kokemuksia näistä ilmaisista iPhonella?
10k-kerhon jäsen
^Welltory:sta tuossa yllä kirjoitinkin. Tämä appsi on ehkä enemmän yleisen fiiliksen mittailuun kuin harjoittelun ohjaamiseen.
Holokki auki ku H. Moilane.
HRV4TRAINING ja iPhone kameran validiteetistä löytyy yksi tutkimus eli vastaus on kyllä.
Lähde: https://www.researchgate.net/publica...iogram_Methods
Sent from my iPad using Tapatalk
Koska appsin mittaustekniikka on validoitu, niin yhtälailla sitä voisi käyttää harjoittelun ohjaamiseen kuin esim. tässä tutkimuksessa on tehty: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26909534
Sent from my iPad using Tapatalk
Jatkoksi: HRV4TRAINING käyttää samaa seitsemän päivän juoksevaa keskiarvoa ja samaa HRV-parametria kuin Vesterisen tutkimuksessa, joten appsilla pääsee suoraan toistamaan HRV perusteista harjoitusmallia.
Sent from my iPad using Tapatalk
Katos. Vastaus on siis kyllä tuon appsin kohdalla.
En löytänyt viittausta Welltory -appsiin? Miten Welltoryn tuloksista on suoraan luettavissa suositeltava harjoittelu?
Sykevaihtelun käyttäminen harjoittelun ohjaamiseen on vanha ja toimiva juttu, mutta siitähän tässä ei olekaan ollut kyse.
Holokki auki ku H. Moilane.
Kirjanmerkit