FTP:si

[kolistelija]

Ainakin minä pidän tacx neon mittausta varsin tarkkana, josta saan lähtötason trainerroadia varten. Mutta... Minulla ei kyllä ole pieniäkään kuvitelmia, että FTP olisi oikeasti 1h testissä tiellä ajettuna noin korkea, mitä saan 20min testissä trainerilla.

Olet siis testannut sen tarkkuuden jotenkin, vai mistä mielipide?

[paaton]

Olet siis testannut sen tarkkuuden jotenkin, vai mistä mielipide?

Aika monihan näitä on testannut. Muistaakseni foorumillekkin joku postasi vertailun wattimittariin ja ero oli watin luokkaa. Neon toimintaperiaate on eri, mitä normaaleilla trainereilla. Ei esimerkiksi hihnavetoista vauhtipyörää lainkaan.

Edit: Ja minullahan on aika sama, vaikka neo näyttäisikin väärin. Pääasia on, että toimintaperiaatteen ansiosta tulokset eivät heittele. Kesää varten täytyy tietysti verrata hattiwatteja tehomittariin.

[OJ]

Ulkona pitäisi kyetä parempaan tulokseen kuin trainerilla, kunhan on sopiva paikka ajaa. Jos testireitillä on alamäkiä, risteyksiä tms. niin silloin ei varmasti saa ihan parasta tulosta.

[zander]

En luottaisi wattbikeenkään niin paljoa että alkaisin tällaisessa julkisessa vertailussa kertomaan sillä ajatin ftp-testin tulosta.

Aha, Wattbike on noin surkee? Minulla ei wattimittaria fillarissa ole mutta salilla ajanut Wattbikella tänä talvena. Olen luullut tuon olevan hyväkin laite. No, jospa se suunnilleen samaa näyttää kerrasta toiseen. Sehän se tärkeäpää vs. muutaman watin heitto absoluuttiseen totuuteen.

[noniinno]

Minä olen kylläkin kiinnostuneempi absoluuttisesta tarkkuudesta. Muutenhan tämä koko ketju on ihan yhtä tyhjän kanssa.

Neoa on kehuttu tarkaksi kaikissa lukemissani testeissä, vaikka lisääkin vertailua saisi toki olla. Vaikuttaa luotettavammalle kuin esim. stages, jonka lukemat vaihtelevat sen mukaan kuinka soikeat rattaat, kuinka epätasapainossa jalkojen keskinäiset voimasuhteet ja mistä kohtaan fillaria polkee.

Ainoa vika Neossa on, ettei minulla ole sellaista.

[Jami2003]

Varmaan kaikki laitteet pääsevät parempaan lopputulokseen kuin autonvalmistajien omat ilmoitukset tehoista joten riittää mulle kunhan toistotarkkuus säilyisi samana että tietää onko kehittynyt vai onko laite vaan alkanut valskaamaan.

[Markku Silvenius]

Lisäksi ajoasento vaikuttaa paljon ajajan kykyyn tuottaa tehoa. Esim. tempokuskin kannattaisi tehdä FTP testi aika-ajoasennossa. Siinä ei nuo mittarien heitot olekaan niin isoja yleensä

En ihan ymmärrä miten nämä liittyvät toisiinsa. Avoimella lantiokulmalla työskennellyt saattaa olla heikoilla suljetummalla lantiokulmalla ja päinvastoin. Samoin jalkojen eriparisuus voi olla erillään tästä. Samoin tehomittarien toimivuudet ihan irrallisia tästä.

Jalkojen eriparisuus on tietysti hyvä tiedostaa mutta en tekisi siitä erityisen suurta numeroa tehomittarin suhteen. Itse en esimerkiksi välitä siitä että Stagesin teholukema putoaa nollille kun teen yhden jalan pyöritystä oikealla jalalla ja kun se nousee tyylii tuplaksi kun teen vasemmalla. Lähinnä tunnustelen symmetrisyyttä ja päättelen kuinka paljon teen lisää kummalle jalalle tulevina viikkoina kuukausina tasapainottaakseni tilannetta. Lisäksi on yhden jalan kyykyt, yhden jalan maastavedot, yhden puolen kuormittavat corereenit etc etc joissa tsekata/korjata lihastasapainoa. 'Kahdella jalalla' pyörällä treenatessa en enää kauheasti funtsi noita vaan sitten vaan mennään kokonaissuoritusta.

[kp63]

Mulla viime vuonna 45/55 tai 46/54 tehot lonkasta johtuen. Kun kuitenkin sain otettua koneesta irti sen mitä aineenvaihdunta antoi myöten niin eipä tolla erolla mitään merkitystä vissiin ollut. Olen ns tempokuski enkä tee ftp tiedolla mitään. Se tiedon tarvitsen millä teholla pystyn 10km, 20km jne tempon ajamaan. Samoin pitää tietää noin millä teholla teen eripituiset treenit.

[CamoN]

Mutta varmaankaan et arvioi 10:n tai 20:n tehoja maantiepyörällä yläotteelta ajaen. Lähinnä sen takia puhuin FTP:stä kun ei täällä ole 10:n tai kahdenkympin viestiketjua vielä. Mutta hyvinhän tässä FTP ketjussakin saadaan turhaa paskanjauhantaa aikaan.

Minä arvioin. Koska en oikein tiedä mikä huvittaa vuodesta toiseen, ja skaala on käytännössä kaikenlaiset suoritukset maasto-XCM:stä kympin tempoon, FTP-testin täytyy olla helposti toistettava ja joten kuten yleistettävissä kaikkiin alalajeihin. Siksi yritän tehdä FTP-testin maantiepyörällä yläotteelta.

Viime kauden kilpailusuoritusten perusteella sanoisin että minun tapauksessani tuohon tyyliin tehtyyn FTP-testitulokseen verrattuna pystyn kymppitempossa aika-ajopyörällä 100-102% FTP-tehoon, ja 30km tempossa 91-93% FTP-tehoon. 40km tempossa ei voi tavoitella aika-ajopyörällä kuin 90% FTP-tehosta, onneksi sellaista ei tule ajettua varsinaisena kilpailusuorituksena.

[Markku Silvenius]

Minä arvioin FTP:n tempoasennossa tehdyn testin perusteella. Vaikka tempoa ajankin. Varmaan väärin tehty tämän palstan asiantuntijoiden mukaan. Ensi kesänä pääsee onneksi ajamaan myös 180km:n tempoa. Saapa nähdä prosentilla FTP:stä sen pystyy ajamaan

Mutta se tempoasento' taitaa olla erilainen riippuen siitä ajetaanko aika-ajoa UCI-sääntöpukin mukaan tai jos sitä 180-tempoa edeltää uinti ja homma jatkuu vielä juoksulla..

Vielä tuohon "jos on tarkoitus tuottaa maksimitehot tempoasennossa, kannattaa treenata ja verrata tehon kehittymistä siinä asennossa". Toki aika-ajo-asennossa harjoittelu antaa yhden palasen siihen suorituskykyyn mutta se on pieni. Hyvät aika-ajajat eivät ole hyviä pelkästään paljon aika-ajoharjoittelun johdosta, he ovat monesti hyviä yhteislähtöajajia myöskin ja vaikka he työstäisivät aika-ajo-ominaisuuksiaan tekemällä paljon työtä edessä tai pikkuporukan hatkassa, kyse on myös työn määrästä ja sitä työtä tehdään paljon yhteislähtöpyörän työskentelyasennoissa. Sieltä se suurempi pala hyvään aika-ajajaan tulee työnteon osalta, perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi. Lopuksi tilannetta korostaa ero meidän 'sinne ja takaisin'-tyylisissä aika-ajoissa ja ulkomailla monesti hyvinkin mutkikkaissa jopa taajamakorttelimaisissa aika-ajojen reittiratkaisuissa. Jälkimmäisissä vaadittu ajotekniikkahan tulee paljolti yhteislähtötaidoista ja myöskin lukuisat kiihdytykset teknisillä aika-ajoreiteillä mittaavat yhteislähdöille tyypillisiä anaerobisia ominaisuuksia selvästi enemmän.

[54 hampainen]

180km menee omalta kohdaltani samoilla uci säädöillä kuin muutkin matkat. Tempoasennon tehot kiinnostaa eniten kun se on "päälaji". Jopa maastokisat kiinnostaa enemmän kuin maantieyhteislähdöt...Eihän tällä varmaan optimitulokseen pääse mutta harrastamisen on kumminkin tärkeintä olla mukavaa😕

[Markku Silvenius]

harrastamisen on kumminkin tärkeintä olla mukavaa😕

You've got that right!

[54 hampainen]

Ja onhan tuolla brittien http://www.timetriallingforum.co.uk foorumilla paljon pelkästään aika-ajoon panostavia ajajia. Hyvin tuntuu silti kulkevan. Tietenkin tarvitaan myös lyhyempiä vetoja ja kirejä treenaukseen. Ne tuleekin monesti tehtyä maantiepyörällä. Jopa yläotteelta tai putkelta😐

[OJ]

Mulla viime vuonna 45/55 tai 46/54 tehot lonkasta johtuen. Kun kuitenkin sain otettua koneesta irti sen mitä aineenvaihdunta antoi myöten niin eipä tolla erolla mitään merkitystä vissiin ollut. Olen ns tempokuski enkä tee ftp tiedolla mitään. Se tiedon tarvitsen millä teholla pystyn 10km, 20km jne tempon ajamaan. Samoin pitää tietää noin millä teholla teen eripituiset treenit.

Millä metodilla sä teet kenttätestit vai teetkö kenttätestejä ollenkaan tai miten saat arvion noille 10km, 20km ja eripituisten treenien tehot?

[kp63]

Mulla tempokone talvella Kurtissa kiinni eli sama mittaus läpi vuoden. Suht hyvä käsitys omasta critical power curve muodosta. Sen sijainti pitää aina arpoa jaksosta ja edellisistä treeneistä. Esim nyt kun lonkkaleikkauksen jälkeen ottanut punttia, niin taso alhaalla. Toisinaan teen 30W/3min testejä. 10km ehkä se, missä vielä tehoja tarvii, 20 ja 30km menee jalkafiiliksellä parhaiten ja pitemmissä pitää vähän säästellä alussa. Täällä esillä olevia 2-5x jotain en tee treinerillä koskaan, kun ne on niin syvältä. Eli aika paljon mutulla.

[Jabadabado]

Olet siis testannut sen tarkkuuden jotenkin, vai mistä mielipide?

Kysyitkö Neon tarkkudesta ja sen testaamisesta? Minä olen verrannut Neon ilmoittamaa tehoa Garmin Vector 2.0 vastaan ja erot oli 1-2W luokkaa - testejä oli useampia ja ajoin Zwiftissä niin että Garmin Edge 510 mittasi Neon tehot ja Garmin 920XT mittasi samaan aikaan Vectoreiden tehoa. Garmin Vectoreihin verrattuna Neo siis pärjäsi tarkkuudessa. Taisin liittää tuota tietoa aikanaan tuonne Neon omaan ketjuun.

[Antti Kuitto]

Vaikka asia ei nyt sen ihmeemmin kiinnostakaan, niin mikä mahtaa olla protokolla trainerien kalibroinnin suhteen? Meinaan että onko niitä ylipäänsä mahdollista kalibroida / kuka kalibroinnin tekee / onko käyttöohjeissa mitään mainintaa asiasta? Kun kalliimmissakin tehomittareissa esiintyy ajan kanssa pientä "driftiä", niin sama vaiva lienee myös vain murto-osan esim. SRM:stä maksavissa treinereissä?

[paaton]

Vaikka asia ei nyt sen ihmeemmin kiinnostakaan, niin mikä mahtaa olla protokolla trainerien kalibroinnin suhteen? Meinaan että onko niitä ylipäänsä mahdollista kalibroida / kuka kalibroinnin tekee / onko käyttöohjeissa mitään mainintaa asiasta? Kun kalliimmissakin tehomittareissa esiintyy ajan kanssa pientä "driftiä", niin sama vaiva lienee myös vain murto-osan esim. SRM:stä maksavissa treinereissä?

Omasta mielestäni normaalin vauhtipyörällisen trainerin tehoon ei kannata juurikaan luottaa. Teho on tosiaan noissa laskennallinen arvio ja kun mukana on hihna ja vauhtipyörä, niin lopputulos ei oikein millään voi olla tarkka, varsinkaan pidemmän käytön jälkeen. Jos tarkkoja tehoja haluaa, niin ilman muuta erillinen mittari.

Neossa ei taas oikein ole kohtaa, mikä voisi ajan kuluessa muuttaa lukemaa. Mitään vääntöliuskaan perustuvaa tehomittariahan tuossa ei ole.

[PatilZ]

Omasta mielestäni normaalin vauhtipyörällisen trainerin tehoon ei kannata juurikaan luottaa. Teho on tosiaan noissa laskennallinen arvio ja kun mukana on hihna ja vauhtipyörä, niin lopputulos ei oikein millään voi olla tarkka, varsinkaan pidemmän käytön jälkeen. Jos tarkkoja tehoja haluaa, niin ilman muuta erillinen mittari.

Neossa ei taas oikein ole kohtaa, mikä voisi ajan kuluessa muuttaa lukemaa. Mitään vääntöliuskaan perustuvaa tehomittariahan tuossa ei ole.

Kurt Kinetic ja InRide näyttäis kuitenkin olevan siellä 2% marginaalin sisällä erillisistä mittareista. Vaatii joka kerta kalibroinnin, joka kestää noin 15 sekunttia.

https://www.dcrainmaker.com/2012/12/...th-review.html

Käytännössä kalibroin kyllä joka kerta myös varsinaisen tehomittarinkin (nyt käytössä BePro)

[paaton]

Käytännössä kalibroin kyllä joka kerta myös varsinaisen tehomittarinkin (nyt käytössä BePro)

Noin kai se on pakko tehdä rengasvetoisenkin trainerin kanssa, mikäli tarkkuutta haluaa. Mutta miten se luurin softa kalibroinnin suorittaa? Mikä on vertailukohde? Tämähän se kuitonkin kysymyksen tarkoitus taisi olla.

[plr]

Kun kalliimmissakin tehomittareissa esiintyy ajan kanssa pientä "driftiä", niin sama vaiva lienee myös vain murto-osan esim. SRM:stä maksavissa treinereissä?

Maantiepyörä on halvassa alle sadan euron magneettivastustrainerissa kiinni. Jo 30 sekunnin vedoissa on selvästi havaittavissa, että vakiovastuksella, -kadenssilla ja -vaihteella tehot alkavat Stagesin wattimittarin perusteella pikkuhiljaa pudota. Olisi hauskaa ymmärtää mikä aiheuttaa kyseisen ilmiön.

[OJ]

Omasta mielestäni normaalin vauhtipyörällisen trainerin tehoon ei kannata juurikaan luottaa. Teho on tosiaan noissa laskennallinen arvio ja kun mukana on hihna ja vauhtipyörä, niin lopputulos ei oikein millään voi olla tarkka, varsinkaan pidemmän käytön jälkeen. Jos tarkkoja tehoja haluaa, niin ilman muuta erillinen mittari.

Neossa ei taas oikein ole kohtaa, mikä voisi ajan kuluessa muuttaa lukemaa. Mitään vääntöliuskaan perustuvaa tehomittariahan tuossa ei ole.

Mun Kickr ei ainakaan kärsi tosta tehojen lipsumisesta vaikkei samoja lukuja näytäkään SRM:n kanssa. SRM kävi tehdaskalibroitavana vuosi sitten ja pitäisi olla edelleen luotettava(hko).

[Markku Silvenius]

Se mitä käyttäjä tekee tehomittarille ei ole kalibrointi vaan resetointi, nollaus. Samalla tavalla kuin vaikka henkilövaakan nollaus jolla ei ole mitään tekemistä kalibroinnin kanssa..no vanhoissa mekaanisissahan oli kalibrointipyörä

Kalibrointi venymäliuska-anturitekniikkaan perustuville tehomittareille vaatii tarkkuuspainon/tarkkuuspainoja ja joitain sähkötekniikkatyökaluja millä tsekataan ja säädetään millä kaavoilla jännitearvoista tuotetaan teholukema sille mittatarkkuusvälille mitä on luvattu.

[paaton]

Se mitä käyttäjä tekee tehomittarille ei ole kalibrointi vaan resetointi, nollaus. Samalla tavalla kuin vaikka henkilövaakan nollaus jolla ei ole mitään tekemistä kalibroinnin kanssa..no vanhoissa mekaanisissahan oli kalibrointipyörä

Kalibrointi venymäliuska-anturitekniikkaan perustuville tehomittareille vaatii tarkkuuspainon/tarkkuuspainoja ja joitain sähkötekniikkatyökaluja millä tsekataan ja säädetään millä kaavoilla jännitearvoista tuotetaan teholukema sille mittatarkkuusvälille mitä on luvattu.

Näinpä. Kaikessa kalibroinissa on oltava jokin kiinteä kohde, johon tulosta verrataan.

[anttipietila]

Se mitä käyttäjä tekee tehomittarille ei ole kalibrointi vaan resetointi, nollaus. Samalla tavalla kuin vaikka henkilövaakan nollaus jolla ei ole mitään tekemistä kalibroinnin kanssa..no vanhoissa mekaanisissahan oli kalibrointipyörä

Kalibrointi venymäliuska-anturitekniikkaan perustuville tehomittareille vaatii tarkkuuspainon/tarkkuuspainoja ja joitain sähkötekniikkatyökaluja millä tsekataan ja säädetään millä kaavoilla jännitearvoista tuotetaan teholukema sille mittatarkkuusvälille mitä on luvattu.

Ainakin osalle tehomittareista riittää ripustaa painoja poljinkampeen ja verrata tehomittarin lähettämiä vääntömomentteja laskettuihin arvoihin. Eria asia sitten miten trainerien kalibrointi onnistuisi.

[PatilZ]

Tarkennan. Resetoin tehomittarin ja kalibroin Kurt Kineticin Road Machine / InRide -combon. Kalibrointi suoritetaan siten, että kiihdytetään trainerin rullan nopeus yli tietyn tavoitearvon ja lopetetaan polkeminen. Rullan vauhdin hidastuessa mittari mittaa sen hidastuvuuden.

https://support.kurtkinetic.com/hc/e...t-calibration-

[Markku Silvenius]

Ainakin osalle tehomittareista riittää ripustaa painoja poljinkampeen ja verrata tehomittarin lähettämiä vääntömomentteja laskettuihin arvoihin. Eria asia sitten miten trainerien kalibrointi onnistuisi.

Juu riittää Mutta se ei ole kalibrointi. Se on kalibroinnin tarkastus jossa näkee onko kalibrointi ok vai ei. Mutta se ei ole itse kalibrointi joka on sähkö- ja ohjelmistotekninen työ.

Olen itsekin tarkistellut PT:n toleranssia tunnettu paino kammessa test-modessa, mutta eihän kuluttaja pääse editoimaan sieltä mitään torque tuben ja keskusyksikön välisiä suhteita.

GC:ssa on kyllä työkalu jolla voi jälkieditoida tuodessa datassa erantoa mutta se ei ole ongelmaton sillä eranto ei välttämättä ole lineaarinen läpi mitta-alueen.

[anttipietila]

Juu riittää Mutta se ei ole kalibrointi. Se on kalibroinnin tarkastus jossa näkee onko kalibrointi ok vai ei. Mutta se ei ole itse kalibrointi joka on sähkö- ja ohjelmistotekninen työ.

Olen itsekin tarkistellut PT:n toleranssia tunnettu paino kammessa test-modessa, mutta eihän kuluttaja pääse editoimaan sieltä mitään torque tuben ja keskusyksikön välisiä suhteita.

GC:ssa on kyllä työkalu jolla voi jälkieditoida tuodessa datassa erantoa mutta se ei ole ongelmaton sillä eranto ei välttämättä ole lineaarinen läpi mitta-alueen.

Ainakin Garmin Vectorissa onnistuu korjauskertoimien tallennus polkimiin, mitkä sitten näkyvät vectoreiden lähettämissä tehoissa. Onko tuo sitten jo calibrointia vaiko mitä.

[kolistelija]

Ainakin Garmin Vectorissa onnistuu korjauskertoimien tallennus polkimiin, mitkä sitten näkyvät vectoreiden lähettämissä tehoissa. Onko tuo sitten jo calibrointia vaiko mitä.

Voi sitä tehoa korjata vaikka millaisella kertoimella, mutta olisi kivaa jos sen voisi tehdä niin että voi korjata virheitä lineaarisuudessa. Muutoinhan se on pelkkää nollapisteen asettamista (tai vastaavasti jonkun muun kohdan jos niin haluaa).

[OJ]

...mutta eihän kuluttaja pääse editoimaan sieltä mitään torque tuben ja keskusyksikön välisiä suhteita...

SRM:llä voi säätää slopea jos on powercontrol mittari käytossä. Tämä taitaa olla nykymittareista paras kotikonstein tehtävä kalibrointi. Menee nyt vähän offarin puolelle, mutta foorumilla foorumin tavalla kaiketi...

Manasin ja ehkä kyseenalaistin omaa FTP arviota, mutta kokeilin sunnuntaina Marcus Baker -2 treeniä. Piti juosta lasten syntymäpäiväjuhliin, eli "loppui aika kesken", mutta jo toiseksi viimeinen intervalli oli sen luokan tuskaluolassa harhailua, että onneksi loppui aika kesken. Ehkä on vain hyväksyttävä, että se FTP ei ole ihan siellä missä sen toivoisin olevan ja ainakin tällä hetkellä Trainerroadin testiprotokolla tuntui arpovan suht hyvin.