Kestävyysurheilun perusteet

[Teltta]

Kun meni taas juupasepäistelyksi, tässä on kevennykseksi vinkki miten treenata siihen tyyliin kun miehet oli puuta ja pyörät terästä, tai jotain: https://www.youtube.com/watch?v=T-U5RqfASes

[OJ]

Ei kannata tehdä harjoittelusta liian hankalaa säätämistä.

Sweet spotista...tota keskialuetta voi ehkä välttää siinä tapauksessa, että aikaa on niin rajoitetusti, ettei ehdi tekemään riittävästi elimistöä riittävästi järkyttääkseen. Ja tosiaan jos ei seuraa missä menee, niin sinne "kivaa kovaa" alueelle saattaa karata vahingossa ja harjoittelu menee yksipuoliseksi. Pikkuisen lisää kuormaa ja aikaa tarvitsee käyttää vähemmän, elimistö saa paremman ärsykkeen ja palautuminenkin saattaa onnistua paremmin.



Ja nämä treenijututhan ovat ihan parhautta. Kun Shimano vs. Campagnolo vääntöjä ei enää oikein saa aikaan, niin treenijutuista saa helposti lihavan sijaisriidan. Toki voi valittaa, että ollaan offarin puolella kun puhutaan mistään muusta kuin loputtomasta PK:sta, mutta ei olisi ensimmäinen ketju missä parin ensimmäisen viestin jälkeen väritetään reippaasti viivojen yli.

[CamoN]

Kun meni taas juupasepäistelyksi, tässä on kevennykseksi vinkki miten treenata siihen tyyliin kun miehet oli puuta ja pyörät terästä, tai jotain

Tuossahan juodaan ihan liikaa. Olen kuullut urheilijoilta joiden aktiiviura on jo päätetty, että silloin tuli kovaa tulosta kun malttoi heikkoinakin hetkinä vain pirskotella vähän vettä käsivarsille. Tarpeellinen imeytyy sitä kautta. Ei vettä ole tarve juoda eikä nestehukka tartu, kun on riittävän kova luu.

Ei kannata tehdä harjoittelusta liian hankalaa säätämistä.

Sweet spotista graafi.

Kerrankin tolkullinen taulukko. Se ominaisuus kehittyy jota harjoitetaan. Jos haluaa kynnystehon kasvavan, kannattaa viettää aikaa kynnyksellä.

[Markku Silvenius]

Sweet Spot training on periaatteessa Arthur Lydiardin oppeja. Best aerobic pace.

[OJ]

Lydiardin oppejakin on ilmeisesti usein sovellettu sopimaan paremmin omaan mieltymykseen...

[Huoleton]

Eihän tuo sweet spot-intensiteetti ole sinänsä kaukana myöskään Maffetonen opista jossa mennään about 180-ikä sykeellä. Hyvinkin 20v kaverilla 160 sykkeellä voidaan olla samalla tehoalueella.
Eli ei sinänsä uutta ettei treenata pelkästään tai edes pääasiassa erityisen matalilla tehoilla/sykkeillä. Tuo nimenomainen metodi josta tässä on kyse on kuitenkin erityisesti tehoalue suhteessa FTP:hen ja siihen liittyvä volyymi.

[PatilZ]

Jos tuo Sweetpot on vielä sama kuin Coccanin alkuperäinen (olikos jotain 90%ftp), niin aikas jännää kun se on vähän alue, jota Polarized painotteisessa vältetään. Monta on siis tapaa edetä, pitää vaan löytää se joka puree itelle.

Vaikka tämä ehkä onkin kestävyysurheilun campa-simpa-vääntöä, palaan tähän vältettävien treenialueiden tematiikkaan. A. Coggan ja Trainerrroadin ohjelmien takana olevat valmentajat edustavat yhtä ja samalla varsin perinteistä valmennusfilosofista suuntausta, jossa perinteet voivat merkitä enemmän kuin tutkimuksellinen evidenssi. Toki hyvä tunnustaa, että ollaan tutkimuksellisenkin tiedon osalta vielä aika epävarmalta pohjalla, koska tämän alan tutkimusten otannat ovat varsin pieniä.

Vältettävä treeni-intensiteetti ei sekään ole aivan yksiulotteinen ilmiö; tarkoitetaanko yksittäistä harjoitusta, harjoitusviikkoa, -vuotta vai koko uraa. On kuitenkin ainakin alustavaa evidenssiä, että Cogganilaisittain intensiteettiä jaotetellen z3 ja osin z4 (siis sis Sweet Spot intensiteetin) ovat alueita, joiden tuottama hyöty ei ole tätä kovemman intensiteetin veroista. Eivät järkytä tarpeeksi homeostaasia, jotta tulisi sopeutumista jota voitaisiin kutsua kunnon kohentumiseksi. Polarisoitunut treeni on sitä, jossa suurin osa harjoittelusta sijoittuu z1 ja z2 alueille ja loput z4 ylärekisteristä ylöspäin (nähdäkseni 100% FTP:stä on jo Seilerin jaottelussa z3 intensiteettiä).


http://www.cerism.it/wordpress/wp-co...er_12_2015.pdf

Hyvä yhteenveto polarsoituneesta, osa dioista ehkä avautuu huonosti ilman selitysosaa tai alkuperäisten artikkelien lukemista.

Tästäkin huolimatta itse painotan omassa harrastamisessa aika paljon Sweet Sportia, koska se on mukavaa ja se on psykologisesti helpompaa vetää kuin inasen kovempaa. Helppous näkyy mulla myös HRV (rMSSD) arvoissa seuraavana aamuna. Sweet spot treeni alentaa keskimäärin arvoa noin 7 yksikköä edellisestä aamusta, kun taas FTP ja sen yli menevien tehojen painottaminen pudottaa 30 yksikköä. Näin siis talvella trainerilla, jolloin aika vähille jää yksittäisessä intensiivisessä treenissä pois palauttavampi ajo. Jos tuon kovan intensiteetin jälkeen ujuttaa tunninkin leppoisaa pk-ajelua, buustaa se ainakin mulla palautumista niin, että on valmiimpi seuraavana päivänä uuteen kovaan treeniin.

Jos tähtäisin kilvanajoon, en ehkä tutkimusevidenssin valossa painottaisi treenissä Sweet spottia. Toki urheilijat on yksilöitä ja valmentaja tekee yhdessä urheilijan kanssa päätökset.


Sent from my iPad using Tapatalk

[paaton]

Tästäkin huolimatta itse painotan omassa harrastamisessa aika paljon Sweet Sportia, koska se on mukavaa ja se on psykologisesti helpompaa vetää kuin inasen kovempaa. Helppous näkyy mulla myös HRV (rMSSD) arvoissa seuraavana aamuna. Sweet spot treeni alentaa keskimäärin arvoa noin 7 yksikköä edellisestä aamusta, kun taas FTP ja sen yli menevien tehojen painottaminen pudottaa 30 yksikköä. Näin siis talvella trainerilla, jolloin aika vähille jää yksittäisessä intensiivisessä treenissä pois palauttavampi ajo. Jos tuon kovan intensiteetin jälkeen ujuttaa tunninkin leppoisaa pk-ajelua, buustaa se ainakin mulla palautumista niin, että on valmiimpi seuraavana päivänä uuteen kovaan treeniin.

Tasan näin se näyttää toimivan minullakin. Lauantain 3x20 jälkeen rMSSD laski vain 6 yksikköä. Jaloissa painoi kuitenkin eilen normaalia enemmän, josta syystä ajoin sunnuntaina kevyemmän ja lyhemmän PK:n. Nyt mittari näyttääkin sitten 10 ja rMSSD nousi lauantaita korkeammalle.

[keskinopeusmies]

Tasan näin se näyttää toimivan minullakin. Lauantain 3x20 jälkeen rMSSD laski vain 6 yksikköä. Jaloissa painoi kuitenkin eilen normaalia enemmän, josta syystä ajoin sunnuntaina kevyemmän ja lyhemmän PK:n. Nyt mittari näyttääkin sitten 10 ja rMSSD nousi lauantaita korkeammalle.

Vaikuttaa siltä että liikaa katotaan exceliä ja numeroita ja sen perusteella tehdään päätöksiä treenin suhteen siinä hetkessä +- 2pvä. Tätä samas ilmiötä näkee myös liikemaailmassa kun kaikki päätöset tehdään kylmästi sen mukaan mitä taulukot näyttää. Osaamista ja näkemystä ei ole pitkässä juoksussa.


Sent from my iPad using Tapatalk

[paaton]

Vaikuttaa siltä että liikaa katotaan exceliä ja numeroita ja sen perusteella tehdään päätöksiä treenin suhteen siinä hetkessä +- 2pvä. Tätä samas ilmiötä näkee myös liikemaailmassa kun kaikki päätöset tehdään kylmästi sen mukaan mitä taulukot näyttää. Osaamista ja näkemystä ei ole pitkässä juoksussa.


Sent from my iPad using Tapatalk

Katsoin aivan äsken softan arvot. Eilen lyhennin ja kevennin treeniä koska väsytti.

En kyllä taas oikein ymmärrä. Ensin paasataan kropan kuuntelun tärkeydestä, sen jälkeen kun niin tehdään, niin moititaan ettei ohjelmaa noudateta orjallisesti.

[paaton]

Ei pitäisi kyllä trolli nickien trolleihin langeta.

Taitaa moni eläkelläinen alkaneen harrastamaan polvien pettämisen jälkeen valmentamista, jonka jälkeen kaikki treenisoftat ovatkin vihollisia ja pois omista muroista.

[Teltta]

Hyvää settiä PastilZilta. Lisäisin sen, että kannattaa ottaa huomioon omat srn hetkiset limitterit. Usein treeniohjeet lähtee siitä oletuksesta, että on jo aika kovassa kunnossa ja kyse on vain ohjelman säätämisestä. Itsestä tuntuu että nyt 2-3 vuoden pyöräilyn jälkeen on tilanteessa jossa tuo yläskaala (> 105% FTP) hyödyttää ja viime kesänä sen jälkeen kun tein Trainerroadin hyvin vo2max -painotteista, max 5 minuutin rynnistykset meni paremmin, mutta vaikutuksia peruslenkkivauhtiin ei käytännössä ollut.

Taidan tehdä aika Sweet spot ja threshold-painotteista tänä vuonna ja lypsän sitä lehmää kunnes kunnon kasvu tyssää. Jostain lukasin että jos FTP on alle 4W/kg, se on toimivin tehoalue ja omalla kohdalla tuntuu pitävän paikkansa. Siihen mukaan sitten niin paljon PK:ta kuin suinkin, olen huomannut hyötyväni paljon volyymistäkin.

Sent from my SM-G900F using Tapatalk

[JiiÄm]

En kyllä taas oikein ymmärrä. Ensin paasataan kropan kuuntelun tärkeydestä, sen jälkeen kun niin tehdään, niin moititaan ettei ohjelmaa noudateta orjallisesti.

Omasta mielestäni teit juuri oikein kun hienosäädit harjoitusta kevyemmäksi oman KROPAN tuntemuksien perusteella, et esim. vaan fiiliksen tai käppyröiden. Itse ajattelen niin että ennemmin kevyt palauttava tjsp. rehdisti pk-alueella kuin semi-rasittavaa.
Mistä syystä olenkin nyt yrittänyt pitää kevyet lenkit kevyinä ja kovat kovin, kehittymisen kannalta. Omalla kohdalla ainakin huomannut miten jalan tuntuma "turtuu" pikkuhiljaa kun ajelee semikovaa pidempään. Yleisfiilis ja kintut voi yön levon jälkeen äkkiseltään tuntua ihan hyvältä, mutta palautuminen saattaakin välillä vaatia toisenkin huili/kevyemmän päivän että se kunnolla lähtee käyntiin.

[PatilZ]

Vaikuttaa siltä että liikaa katotaan exceliä ja numeroita ja sen perusteella tehdään päätöksiä treenin suhteen siinä hetkessä +- 2pvä. Tätä samas ilmiötä näkee myös liikemaailmassa kun kaikki päätöset tehdään kylmästi sen mukaan mitä taulukot näyttää. Osaamista ja näkemystä ei ole pitkässä juoksussa.

Toisaalta näyttäisi siltä, että numeroiden katsominen ja treeniä koskeva välitön päätöksenteko johtaa parempaan tulokseen kuin valmis ohjelma, joka perustuu toki osaamiseen ja näkemykseen.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26909534 (Lähde löytyy myös eripainoksena Ville Vesterisen väitöskirjan liiteistä)

Valmennuksen osalta uusi tieto haastaa perinteet. Näkemys ja osaaminen sekä etenkin näiden soveltaminen käytäntöön ei ole enää samaa kuin esim. minun nuoruudessani. Silloin oli paljon valmentajia, joilla oli "pitkässä juoksussa" hankittua näkemystä, jota sitten sovellettiin lähes orjallisesti urheilijan taipumuksista ja fysiologista vasteista riippumatta. Silloin riitti, kun oli perehtynyt valmennusmetodiin. Vasta vamma tai sairaus pakotti pysähtymään.

Nyt valmentajan asiantuntijuus lähtee hyvin pitkälle yksilöön soveltamisesta, joita ilmiöitä on sekä lyhyellä että pitkällä syklillä: tavoitteet, vahvuudet+heikkoudet, rersurssit, runkosuunnitelma, soveltaminen, seuranta, muutokset. Asiantuntijuus on muuttunut vaativammaksi ja haasteellisemmaksi ja korostaa oikeastaan niitä samoja elementtejä, mitä silloin aikoinaankin oli valmentaja-persoonilla: kykyä kuunnella urheilijaa ja rohkeutta tehdä muutoksia, jos joku asia ei toimi. Yksityiskohdista on tullut tärkeämpiä, koska menestymisen todennäköisyys punnitaan niiden huomioimisella. Jopa doping-kulttuurin mureneminen korostaa yksityiskohtien merkitystä. Ennen ei ollut niin väliä palautuuko vai ei, koska sitä pystyi tarvittaessa laittomilla keinoilla buustaamaan tai korjaamaan jo syntyneitä vahinkoja. Mulla ei ole henkilökohtaisesti mitään kaipuuta näihin vanhoihin hyviin aikoihin.

Mittarit ja Excelit ovat tuoneet sekä valmentajalle että itseään valmentavalle urheilijalle / kuntoilijalle uusia mahdollisuuksia. Yhtäläistä on kuitenkin se, että mittarit toimivat kuvailevina tekijöinä, jotka eivät määrää tai määritä sitä, mitä tehdään (descriptive vs prescriptive). Samalla vaaditaan siis kykyä tehdä päivittäisestä tilasta johtopäätöksiä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Päätöksen tekee kuitenkin urheilija tai valmentaja+urheilija.

Eli mun mielestä on ihan hyvä, että katsotaan [liikaa] exceliä ja numeroita jasen perusteella tehdään päätöksiä treenien suhteen siinä hetkessä.

[Jonttu.]

Miten olette mitanneet tuota FTP:tä? https://stagescycling.com/us/news/how-to-ftp-test/ tässä ainakin ideana vaan 20min max tehoa ja siitä keskiarvoteho, joka kerrotaan 0.95:llä ja näin saadaan ftp. Onko tämä se yleisin tapa vai joku toinen metodi?

[OJ]

"the seven deadly sins....

...er, ways of determining your functional threshold power (roughly in order of increasing certainty):

1) from inspection of a ride file.
2) from power distribution profile from multiple rides.
3) from blood lactate measurements (better or worse, depending on how it is done).
4) based on normalized power from a hard ~1 h race.
5) using critical power testing and analysis.
6) from the power that you can routinely generate during long intervals done in training.
7) from the average power during a ~1 h tt (the best predictor of performance is performance itself).

note the key words "hard", "routinely", and "average" in methods 4, 6 and 7..."

Näillä kun menee, niin saa FTP arvion melko kohdalleen.

[何殷傑]

Miten olette mitanneet tuota FTP:tä? https://stagescycling.com/us/news/how-to-ftp-test/ tässä ainakin ideana vaan 20min max tehoa ja siitä keskiarvoteho, joka kerrotaan 0.95:llä ja näin saadaan ftp. Onko tämä se yleisin tapa vai joku toinen metodi?

Kyllä, tuo on varsin yleinen tapa. Onko se aivan absoluuttisen oikea on toinen juttu, mutta ainakin ollaan oikeassa mittakaavassa. Tärkeintä lienee että keskenään vertaillaan samalla tavalla mitattuja arvoja (esim 20 minuutin testejä keskenään vs kisawatteja keskenään).

[CamoN]

Vähän jää sivulauseeseen tuo "merkittävä lämmittely" tuossa Stagesin kuvauksessa. Alunperin 20min testi on suunniteltu kuvaavaksi siten, että ennen testivetoa ajetaan esim. 5min siivu tavoitetehon yläpuolella siten leikaten kärkeä pois anaerobisesta suorituskyvystä, joka ei tunnin suorituksessa riittäisi kuitenkaan. Kunnollinen lämmittely on useisiin valmiisiin testiprokolliin sisäleivottuna, mutta silloin se tietysti jää pois jos runttaa vaan kylmiltään 20min.

[leecher]

Empiirisesti testattuna en ole saanut tunnin aika-ajossa ikinä samoja watteja kuin 20 min ftp testissä. Jos ajaa 2x20min ja laskee niistä keskiwateista kertoimella 0,95 niin ollaan lähempänä totuutta


Sent from my iPhone using Tapatalk

[OJ]

Kaikille ei sovi sama testiprotokolla samalla tavalla. Esimerkiksi, jos mina teen 5 min + 20 min testin ja haarukoin keskiwateista FTP:n 0,95 kertoimella, niin saan tulokseksi tehon, jolla mennaan pitkalle toista tuntia, eli talla tulee todennakoisesti liian matala arvio.

[noniinno]

^ Aika harvinaista noin päin..lienet hitaasti lämpiävää sorttia. Sitä 5 min. vetoa ei ole tarkoitus ottaa mukaan laskentaan, mutta tässä tapauksessa ei taida silläkään olla väliä.

[keskinopeusmies]

^ Aika harvinaista noin päin..lienet hitaasti lämpiävää sorttia. Sitä 5 min. vetoa ei ole tarkoitus ottaa mukaan laskentaan, mutta tässä tapauksessa ei taida silläkään olla väliä.

hitaasti lämpenee ja hitaasti jäähtyy..


Sent from my iPad using Tapatalk

[Markku Silvenius]

Tuo viiden minuutin whatever on mitä on siinä 20 min testin edellä.. Lähinnä tässä taas se periaate että pitää siinä omassa testiformaatissaan saman kaavan mielellään useamman vuoden kerrallaan niin saa jotain vertailukelpoista.
Ensinhän puhuttiin että viiden minuutin tasotesti siihen 20 tason edelle. Sitten puhuttiin että 5 min maksimiveto siihen edelle (106-120% FTP) jne jne. Nämäkin kaksi 'melko erilaiset'.

Jos tekee irrallisen 20 min enkan niin se tietty on mitä on, mutta jos tekee 20-30-60sen määrittääkseen harjoitustasot niin sen on parasta olla paras tasavauhtinen koska muuten ampuu vain itseään jalkaan ja siitä näkökulmasta mitään esivitosta ei tarvita.

Jos tekee 5 tasotestin niin pitääkö siihen alle tehdä 1 min 'täysiiiiii' ettei ole 'liikaa' anaerobista komponenttia maksimaalisen aerobisen tehon kartoituksessa?

[PekkaO]

Sain FTP-testissä sisätrainerilla samat watit kuin aiemmin, mutta syke oli korkeammalla ja Trainerroad ehdotti FTP-sykkeen alentamista muutamalla täpällä. Kannattaako kellaritestien sykkeiden mukaan lähteä FTP-sykkeitä muuttamaan?

[Teltta]

Sain FTP-testissä sisätrainerilla samat watit kuin aiemmin, mutta syke oli korkeammalla ja Trainerroad ehdotti FTP-sykkeen alentamista muutamalla täpällä. Kannattaako kellaritestien sykkeiden mukaan lähteä FTP-sykkeitä muuttamaan?

Lyhyt vastaus: ei

Pidempi vastaus: Trainerroadin kehittäjät sanovat että se luku on merkityksetön ja poistavat sen todennäköisesti jossain vaiheessa koska ihmiset (ei syyttä) olettaa että se on hyödyllinen. Vissiin laittoivat sen siihen ensimmäisessä versiossa koska miksei ja on jäänyt siihen. Itsellä luku voi vaihdella melkein 10 testistä testiin eikä sitä käytetä harjoituksissa.

Sent from my SM-G900F using Tapatalk

[Huoleton]

Ei kannata.
Trainerroadin LTHR-syke on 0.95x vedon aikanen syke eli siis vaan jonkinlainen arvio joka saadaan sivutuotteena tehotestistä.
Tulokseen vaikuttaa esim se kuinka nopeasti sillä kertaa syke sattui nouseemaan.
Tietty jos ainoa edellinen arvio on samasta testistä niin ei se edellinenkään arvio ole sen parempi.
Jos on vaikka laktaattitestistä saatu lukema niin ei kannata trainerroadin testin mukaan sitä lähteä muuttamaan.

[PatilZ]

Jos on vaikka laktaattitestistä saatu lukema niin ei kannata trainerroadin testin mukaan sitä lähteä muuttamaan.

Tällaisessa testissä saatu sykelukema on vertailukelpoinen vastaaviin tilanteisiin - varauksin. Itselläni suoran hapenottokyvyn testeissä idenfifioiutu syke @ anarobinen kynnys / laktaattikynnys on pysynyt samana sykkeiden osalta (165-167 bpm) 80-luvun lopusta tähän päivään. Toisaalta valmistautuminen testeihin on pysynyt esim. kahvin osalta pysynyt aika samana.

Keskisyke taas FTP-testissä tai maksimaalisessa tunnin vedossa on sitten ollut taas ihan mitä sattuu. Taustaksi omia kokemuksia. Löysin hyvän pätkän vuodelta 2010, jossa on kahden ja puolen viikon sisällä on sisällä tasalämpöisessä tilassa samalla trainerilla suurin piirtein samaan kellonaikaan samanlaisen vireys- ja ravitsemustilassa suoritetut FTP-testi, 60 minuutin maksmiveto, 30 minuutin maksimiveto ja 2*20 min treeni, joka vapaaseen kenttään kirjoitetun huomion perusteella on aika lailla maksimisuoritus. Tässä kuitenkin vähän heikentää vertailua ehkä se, että jälkimmäisessä vedossa viimeiset 4 minuuttia on otettua aika all-out.

Maksimiefortti 60 minuuttia noin viikko 20 minuutin testin (sis sen 5 minuutin vedon alkuun) jälkeen tuotti keskitehoksi 88% 20 min keskitehosta. Sen jälkeen samalla viikolla 2*20 min verrattuna tunnin veto jo 94 %. Samoihin aikoihin löytyy 30 minuutin maksimiveto ilman mitän 5 minuutin alkuvetoa ja se osuu samoihin testissä tehtyyn 20 minuutin keskitehoon. Sykkeiden osalta nämä kahden ja puolen viikon aikaikkunan aikana tehdyt suoritukset (intervalleissa; 2*20 min osalta yhteensä eli 40 minuutin keskisyke) tuottivat keskiarvot väliltä 161 - 179. Korkein arvo saavutettiin "formaalissa" FTP-testissä.

[Huoleton]

Aika yleisesti ollaan sitä mieltä ettei anakynnyssyke juuri muutu. Itse olen kerran käynyt laktaattitestissä ja sieltä sanottiin 166. Se oli kyllä juoksumatolla jos sillä on merkitystä.
Vertailin myös noihin 20min testilukemiin joita nyt löyty 3: 171, 174 ja 167. Noista x0.95 antaa 162, 165 ja 158. Viimenen oli kyllä ilman sitä 5min tyhjennystä mutta muuten hyvin lämmitelty.
Niinkun Teltta jo totesikin niin aika turhalta luvulta vaikuttaa.
Sellanen tuli kyllä samalla huomattua että tossa viimesessä testissä tuo 166 ylitettiin puolessa välissä vetoa. Eli jos sykkeen perusteella olisi kohtuuhankalaa koittaa mennä anakynnyksellä kun tässäkin sai vetää 10min yli kynnyksen ennenkun edes kynnyslukema saavutettiin.

[Teltta]

Vertailun vuoksi mulla laktaattitestillä kynnys 169, joskus TR ehdottanut alle 160 20 minsan testin perusteella. Ei ole koskaan tainnut olla yli 165.

Sent from my SM-G900F using Tapatalk

[CamoN]

Vertailun vuoksi mulla laktaattitestillä kynnys 169, joskus TR ehdottanut alle 160 20 minsan testin perusteella. Ei ole koskaan tainnut olla yli 165.

Sent from my SM-G900F using Tapatalk

Menemättä liikaa anaerobisen kynnyksen määritelmään, Trainerroad varmaan yrittää haarukoida "turvallisen" sykkeen jonka ylläpitämällä saisi ajettua tasaisen tunnin. Repivän kisavauhtisen tunnin keskisyke voi tietysti olla selvästi anakynnyksenkin ylikin, jos sattuu kylmä kyyti.