2-ch äänen dinosaurusharrastajat

[Markku Liitiä]

Heh, mulla on remasteroidut versiot Dire Straitsin ekasta, Making Moviesista ja Brothers in Armsista. Kuuntelin juuri otokset niistä kaikista. Aika ikävä kehitys minun mielestäni sympaattisesta pub rock -bändistä stadionmammutiksi. Kajarien esittelymielessä Brothers in Arms kyllä menee - ja onhan sillä jokunen hyvä biisikin - mutta esimerkiksi sen kliinisen teollinen rumpusoundi on aika kalseaa kuultavaa.

No, soololevyillään Knopfler on palannut aika lailla inhimillisempään suuntaan.

[LJL]

Asian vierestä mutta Making Movies on sekä remasteroituna että alkuperäisenä todella kämäinen suoritus soundin puolesta Dire Straitsiin, Communiqueen ja Love Over Goldiin verrattuna, vaikka hieno levy onkin.

Communique on oma suosikkini ja sillä testailisin jos jotain kalustoa olisi millä testailla...

[Smo]

Communiquella olen kyllä saattanut rikkoa jonkun kaiuttimen 90-luvulla .. vai oliskohan sittenkin mennyt Metallicalla tai Ministryllä naapureita rääkätessä

[LJL]

En epäile, Communiquessa on asianmukaisen tuhti matala pää

[Vaihtaja]

Puhutaas välillä levyistä, mitäs teillä on tapana kuunnella kun haluatte fiilistellä laitepuolta? Ja jos vaikka EI tälläkertaa lueteltais itsestäänselviä zarahustria, pinkfloydeja ja radioheadeja. Vaan jotain sellaisia yllättäviä valintoja.

Onko vieläpä jollakulla on tapana kuunnella tässä tarkoituksessa jotain vastoin yleistä musiikkimakuaan?

Klasaripuolella monet ns. vanhaan musiikkiin profiloituneet firmat tuottavat keskimäärin hyvä-äänisiä levyjä, esimerkkinä ranskalainen Harmonia Mundi ja saksalainen Archiv (ts. DGG:n vanhan musiikin merkki).

Poppispuolella loistavia hifilevyjä ovat esimerkiksi Tom Waitsin myöhemmän tuotannon "hulluuslevyt" sekä useimmat Beastie Boys -levyt.

[Köfte]

Puhutaas välillä levyistä, mitäs teillä on tapana kuunnella kun haluatte fiilistellä laitepuolta? Ja jos vaikka EI tälläkertaa lueteltais itsestäänselviä zarahustria, pinkfloydeja ja radioheadeja. Vaan jotain sellaisia yllättäviä valintoja.

Onko vieläpä jollakulla on tapana kuunnella tässä tarkoituksessa jotain vastoin yleistä musiikkimakuaan?

Myöhemmin mainittu Diren Brothers in Arms toimii edelleen. Muuten aika kitaravetoista tavaraa; Carlos Santanalta
löytyy hyviä tapauksia, Marinon Juggernaut vinyyli CX-versiona https://en.wikipedia.org/wiki/CX_(audio),
Jeff Healey Bandin Feel This, E,L&P... Myös J.S Bachin säveltämät urkumusiikin tuotokset kelpaavat.
Eli ei juurikaan poikkeavaa settiä, Bela Fleck ehkä eniten toista laitaa.

[Smo]

Unohdin mainita, oltiin Diren keikalla jäähallissa silloin teininä kun vielä oli varaa käydä ulkona ..

[Kemmi]

Mä ajattelin tulla tähän ketjuun brassailemaan sillä, miten halvat laitteet mulla on.
Soitin on Pro-Jectin Essential II, vahvistimena Cambridge Audion Topaz AM5 ja esivahvarina Pro-Jectin Phonobox. Ämyritkin on varmaan edullisimpia ns. hyviä kaiuttimia eli Amphionin Helium 3:et.
Olisi varmaan halvemmallakin päässyt mutta kaikkien laitteiden ulkonäkö piti hyväksyttää hallituksella joten valikoitui sitten tällaisia sisustukseen istuvia vaihtoehtoja.

Nämä on varmasti ihan riittävät laitteet mun kuunteluun. Hifi-kaupan myyjäkin oli sitä mieltä, kun sanoin kuuntelevani pääasiassa 80-luvun heviä, että: "Ihan sama millä sitä kuuntelee..."
(Oli vähän vaikea saada kännykällä kuvaa laitteista vastavaloon. Vahvari piti valaista erikseen jouluvaloilla...)

[mpk]

Unohdin mainita, oltiin Diren keikalla jäähallissa silloin teininä kun vielä oli varaa käydä ulkona ..

Ei ollu muuten huono, eikä Claptonkaan yhtään paska...

[Jani Mahonen]

Puhutaas välillä levyistä, mitäs teillä on tapana kuunnella kun haluatte fiilistellä laitepuolta?

Dire Straitsin On Every Street on mun personal testilevy, samoin Toton Hydra.

Joskus olen kuunnellut toisten levyiltä sellaista musaa mikä ei mene omaan makuun, mutta pääasiallisesti tulee kuunneltua laitteita sellaisella musalla jota tykkääkin kuunnella. Ei oikein ole loogista muulla tavoin. En esimerkiksi diggaile klassista juurikaan, mutta kyllä kunnon urkumurinat saavat aina aivot nyrjähtämään positiivisesti, kunhan niitä saundeja ajetaan sellaisella kalustolla joka jaksaa syöttää.

Kemmin on ihan turha nöyristellä, hyvä ja järkevä kokoonpano. Eikä suinkaan "halpa".

[brilleaux]

Heh, mulla on remasteroidut versiot Dire Straitsin ekasta, Making Moviesista ja Brothers in Armsista. Kuuntelin juuri otokset niistä kaikista. Aika ikävä kehitys minun mielestäni sympaattisesta pub rock -bändistä stadionmammutiksi. Kajarien esittelymielessä Brothers in Arms kyllä menee - ja onhan sillä jokunen hyvä biisikin - mutta esimerkiksi sen kliinisen teollinen rumpusoundi on aika kalseaa kuultavaa.

No, soololevyillään Knopfler on palannut aika lailla inhimillisempään suuntaan.

Nää Diren remasterit on malliesimerkki siitä miten pilataan hyvät alkuperäistallenteet. Läpsyä takaraivoon aivopierun päästäjälle.
Kannattaa tsekata The Notting Hillbillies ja levy Missing...Presumed having a good time. Kun Knopflerista puhutaan.

Esimerkkinä Brothers in armsin eri versioiden DR pisteytettynä:



Tuolta voi tutkiskella asiaa lähemmin:
http://dr.loudness-war.info/

Laitteistoa mä en enää kuuntele, ei siinä ole mitään kuunneltavaa.
Aikoinaan tietty piti kartiot putsata pölyistä Bela Fleckillä, Marcus Millerillä jne.

Kiva on matka jonnekkin. Niin laitteiston suorituskyvyn kuin mielikuvituksen suhteen.

Little Featin waiting for Columbus on tallenne vuodelta 1977. Kertoo hienosti paljonko on menty takapakkia äänitteiden laadussa. Eritoten vinyylinä suosittelen. Cd-versiokin on ihmeen hyvälaatuinen.

Nykytallenteet on pääsääntöisesti niin rankasti kompressoitua paskaa, että niitä mieluummin kuunteleekin "paskoilla vehkeillä".

[Pyörällä ja autolla]

Meikäläisen äänentoistolaitteet on todellisia dinosauruksia.

Pioneer Ajastin / kello DT-540 ja kasettidekki CT-F700 joita itseasiassa minulla on kaksi kappaletta.



EQ on Pioneer SG-9800



Vahvistin Pioneer SA-8500



Radioaaltojen vastaanotin Pioneer TX-7500



Vinyylilevyjä soitetaan tällä Denon DP-30L II jossa äänirasiana Ortofon WMS 20E MKII



Äänet ulos laitteista tulee Genelecin Biway 1050 A kaiuttimista ( Nostettu lattialle kuvaamista varten ja pitäisi jossain vaiheessa pintojen petsaus tehdä uusiksi )





Tietokoneen ämyreitä vahvistaa miksauspöydän kautta Pioneer SA-508



Vaatehuoneen kätköissä on kunnostusta odottamassa nämä Pioneerin kasettidekit.

Pioneer CT-F600



Ja Pioneer CT-F750



Lisäksi on tällä hetkellä käyttämättä ja varstoituna tämä Pioneerin vahvistin.

Pioneer A-502R

[Pyörällä ja autolla]

^ CD levyjä pyörittää Sony CDP-311 kun en ole löytänyt laitteisiini ulkonäöllisesti sopivaa Pioneerin soitinta kuten hopeanvärinen PD-7050 ja myös vanhempi Pioneerin vinyylisoitin on etsinnässä.
Pioneer PL-630 olisi ihan ok mutta kyllä PL-530 kelpaisi myös.

[Teemu H]

(Oli vähän vaikea saada kännykällä kuvaa laitteista vastavaloon. Vahvari piti valaista erikseen jouluvaloilla...)

Sorry OT, mutta eikö ole epämukava katsella telkkaria tuohon samaan vastavaloon?

[Fjälle]

Mihin sä nuo kaikki dekit saat mahtumaan

Kun haluan kokeilla miten pelit toimii, tuikkaan soittimeen 70-luvun klassikkoprogea: Rick Wakemania !

The myths and legends of King Arthur... ja Journey to the center of the earth.
Wakeman ei liene innostunut lyhyen näppäristä levyn nimistä
Musiikki on vain parasta lajissaan...

[BB Holland]

Meikäläisen äänentoistolaitteet on todellisia dinosauruksia.

Pioneer Ajastin / kello DT-540 ja kasettidekki CT-F700 joita itseasiassa minulla on kaksi kappaletta.

Mulla on ihan saman näköinen DT-510, ei ole virrat päällä nykyisin ja on aika piilossa pinon uumenissa. Kasettidekkejäkin on ollut useampia, mutta tuo JVC 711 vm. 1988 on vaan ylivoimainen ollut niistä ja toimii edelleen mainiosti, tuli testattua . Välillä oli mm Yamahan dekki kun Hifilehdessä hehkutettiin play trim-toimintoa. Turha vipstaakkeli, jos laite on rimpula. Jämäkkä mekaniikka on noissa tärkeintä.

Taitaa kaiuttimien huoltoon vienti viivästyä, kun laitoin sukan rikkinäisen kartion taakse ja särö hävisi.

[PMoi]

Kannattaa tsekata The Notting Hillbillies ja levy Missing...Presumed having a good time. Kun Knopflerista puhutaan.

Kun tuolle linjalle lähdetään niin laitan samalle 'soittolistalle': https://en.wikipedia.org/wiki/Neck_and_Neck

soittolista lainausmerkeillä kun ei se termi kuulu tämän ketjun henkeen

[r.a.i]

Nuo remasteroinnit on kyllä pääsääntöisesti syvältä. Itse hupuloin joskus alkuperäiset Marillionit jonnekin ja ostin samat levyt remasteroituna ja olivat aivan hirveätä shaibelia.

Yks suosikkialbumi hifistelyyn on YES 90125...

[Köfte]

Kun tuolle linjalle lähdetään niin laitan samalle 'soittolistalle': https://en.wikipedia.org/wiki/Neck_and_Neck

soittolista lainausmerkeillä kun ei se termi kuulu tämän ketjun henkeen

Nämäkin löytyvät hyllystä, mutta kuuluvat ennemminkin niihin soitettaviin, kuin
laitteistolevytyksiin. Pitääpä kaivella pyöritykseen, kunhan tästä joutaa

[Köfte]

Nuo remasteroinnit on kyllä pääsääntöisesti syvältä. Itse hupuloin joskus alkuperäiset Marillionit jonnekin ja ostin samat levyt remasteroituna ja olivat aivan hirveätä shaibelia.

Yks suosikkialbumi hifistelyyn on YES 90125...

Samaa mieltä reähötyksistä. Tosin poikkeuksiakin on, mutta ne ovat pääsääntöisesti jo uudempaa tuotantoa.

[kauris]

Testilevyistä suosituksia (erikseen suositukset vinyyli, Cd, suoratoistopalvelu vai mitä ne nyt on) on viime päivinä lueteltu rutkasti hifiharrastajat foorumilla. Kannattaa käydä se vilkaisemassa myös, jos aihe kiinnostaa.
http://www.hifiharrastajat.org/fooru...pton+unplugged

Itse innostuin tuon perusteella pari päivää sitten laittamaan varaukseen kirjastosta Eric Claptonin Unplugged cd-version. Ei ole vielä saapunut mutta lähipäivinä varmaan.

ps. Seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti kyseistä foorumia (on muuten ainoa foorumi tän fillarifoorumin lisäksi jossa ylipäätään käyn, täällä useasti) ja lähinnä sitä pyöräsi kuva vastinetta eli otsaketta kuvia laitteistostasi ja kuunteluympäristöstä.
http://www.hifiharrastajat.org/fooru...ensä/page1117
Sisältää muuten 1117 sivua kuvia
Lisäksi joskus lukaisen, jos Densen-topiciin on tullut uusia viestejä. Lisäksi kerran lueskelin sen "millaisia kommentteja olet saanut maallikkovierailtasi", joka oli paikoitellen hauskaa luettavaa.
http://www.hifiharrastajat.org/fooru...likkovierailta

[JackOja]

^noihan olikin hyvät linkit, etenkin tuo referenssilevyosasto. Hyllystähän noita löytyykin, muttei ole osannut sillä lailla ajatella. Pitääkin ottaa projektiksi.

[brilleaux]

Itse innostuin tuon perusteella pari päivää sitten laittamaan varaukseen kirjastosta Eric Claptonin Unplugged cd-version. Ei ole vielä saapunut mutta lähipäivinä varmaan.

Tämä tosiaan on yksi suosikki edelleen. Musiikkinsa(kin) puolesta. Hulluina vuosina tätä höylättiin jatkuvasti pää kiinni ruuvipenkissä.
Sopivalla setityksellä äänimaailma aukeaa kokolailla komeasti.

Neil Youngin tuotannosta löytyy myös hienoa matskua.

Freedom ja This note's for you omina suosikkeina. Freedomilta raita Crime in the city on helvetin hieno. Foni ja skitta vielä hienommat. <3

"Before i ever learned to talk i forgot what to say"

[Köfte]

^noihan olikin hyvät linkit, etenkin tuo referenssilevyosasto. Hyllystähän noita löytyykin, muttei ole osannut sillä lailla ajatella. Pitääkin ottaa projektiksi.

Kah; samalla palstalla itsekin notkahtelevana tuo on jäänyt pimentoon... Pitänee selata "kriittisesti"

^ Niilolta taitaa löytyä kelpoa materiaalia vähän joka lähtöön Me like.

[Köfte]

Tämä on minimalistisuudessaan upea levytys:

https://en.wikipedia.org/wiki/A_Letter_Home



Jack Whiten ystävät ovat myöskin kehuneet..

Minun vinyyllillä ei ole "Box"-version lisiäisiä.

[p bonk]

Ei ollu muuten huono, eikä Claptonkaan yhtään paska...

Ei ollut, silloin joskus samoina vuosina jäähallissa, kun Pink Floyd kävi Lahdessa. Se oli jotain se.

[Köfte]

Ei ollut, tämä(kin) kuuluu "olin muuten" osastoon Floyd Lahdessa jäi kokematta

[p bonk]

^ Samoin Pink Floyd Ullevilla vähän myöhemmin oli kova.

Jottei mene offariksi, pitäisi kai laittaa levy soimaan 505-4:lla ja johtaa se Yamahan kautta Amphionin Argoneihin. Mtähän ne ovat vanhoja, ei ehkä ihan 20 vuotta vielä.

[Markku Liitiä]

Nää Diren remasterit on malliesimerkki siitä miten pilataan hyvät alkuperäistallenteet. Läpsyä takaraivoon aivopierun päästäjälle.

Tuliko tuo läpsy minulle vai remasteroijalle?

Brothers in Armsin tapauksessa on muuten niin, että alkuperäisen levyn vuodelta 1985 ja vuoden 1996 CD-remasteroinnin on tehnyt sama mies, Bob Ludvig. Mies on siis mennyt pilaamaan oman tuotoksensa. Alkuperäisen levyn masteroinnissa tosin oli mukana (ilmeisesti masteroi osan biiseistä) myös John Dent.

Onhan minulla hyllyssä remasterointien lisäksi myös alkuperäiset vinyylit. Ihan yhtä ärsyttävä Brothers in Armsin rumpusoundi on vinyylilläkin. No, tuontyyppinen rumpusoundi oli aikansa tuote ja muotia tuolloin, mutta ei ihan joka iskun tarvitsisi minun mielestäni kuulostaa tykin laukaukselta. Mielipidekysymys toki. Vähän samaan suuntaan kallistuu mielipiteeni myös Springsteenin suhteen
esimerkiksi The Riverillä. Äänittäjä Neil Dorfsmanilla oli sormensa pelissä molemmilla levyillä. Springsteenille Dorfsmanin soundipolitiikka sopii sentään paremmin.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että tuoreeltaan 1985 ostamani vinyyliversio Brothers in Armsista on tehty Suomessa. Kannen on painanut Kirjapaino E. Kuronen ky ja itse levyn etiketissä lukee "Made in Finland".

Dire Straitsin kehityskaari on minulle sikäli hiukan herkkä asia, että diggasin bändin ekasta levystä ihan kauheasti. Muistan vieläkin, kun kuulin sen radiosta vuonna 1978. Ihan totta, tuolloin Yle saattoi soittaa jonkun levyn kokonaan putkeen! Sittemmin bändi lähti aika pian minun kannaltani katsoen väärään suuntaan. Vaan eipä Knopfler meikäläisen mielipidettä valitettavasti kysynyt.

[JackOja]

Noitten remasterointien kannalta onkin tärkeää, että on niitä muitakin versioita hyllyssä.

Pitää ostaa monta kertaa samat piitlesit, rollarit, dylanit, nipat jne.

Itse tulee lähes aina valittua kuunteluun remasteroiduin versio.