HephaGiantElectrobikeGarmin
Sivu 26 / 44 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 16 24 25 26 27 28 36 ... ViimeinenViimeinen
Näyttää tulokset 751 - 780 / 1317

Aihe: Cyclocross VOL. II

  1. #751
    Liittynyt
    09/2012
    Viestit
    1.634
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti CamoN Katso viesti
    Ei ne maasturin mitat erityisesti palvele. Jotain peukalosääntöjä voi tietysti yrittää johtaa, mutta käyräsarvisen geometria on kuitenkin melko erilainen maasturiin verrattuna. Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.

    Perinteinen cyclocross-suositus perustuu siihen, että pyörää käytetään lajille ominaisesti kaikilla alustoilla neulaspoluilta kestopäällysteelle. Jos tuntuu että omat ajamiset painottuu enemmän tielle kuin metsään, voi valita koon lähempää sitä ihanteellista maantiemitoitusta. Jos tuntuu että pyörä menee metsään, kannattanee valita sieltä cyclocross-suosituksen alapäästä ketteryyden ja käsiteltävyyden takia.

    Emäputken mitoissa on cyclocross- ja maantierungoissa varmaan vähän enemmän hajontaa kuin maastureissa. Sinulla ei varmaan ole tarvetta päästä älyttömän matalaan asentoon ainakaan heti kättelyssä, mutta emäputkien korkeus kannattaa ottaa huomioon yhtenä keskeisenä rungon mittana. Jos alkuun tuntuu että kaikkien emäputket on älyttömän korkeita, pitää huomioida ettei cyclocrossissa ole emäputken alla sitä maasturille tyypillistä 100mm joustovaraa.
    Eli tällä periaatteella 182 pituiselle suht normi raajaiselle 56cm on passeli?
    Don’t know if it’s illegal to be handsome and ride a bike at the same time but whatever, I live dangerously


  2. #752
    Liittynyt
    06/2008
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    3.275
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Polun tukko Katso viesti
    Eli tällä periaatteella 182 pituiselle suht normi raajaiselle 56cm on passeli?
    Nimenomaan periaatteessa näin, mutta korostan edelleen pyörän sopivuuden riippuvan vahvasti käyttötarkoituksesta sekä valmistajan mittojen ilmoitustavasta. Silloin ennen vanhaan (eli kaksi vuotta sitten) oli vielä paljon helpompaa kun oli olemassa maantiepyöriä ja cyclocross-pyöriä. Nykyään maantiepyörä-käsitteen alle mahtuu todella laaja kattaus, jossa endurance-pyörät loppuu siihen mistä gravel grinder -pyörät alkaa. Gravel grinderit ei taas isossa mittakaavassa eroa cyclocrosseista merkittävästi, ovat vaan mittojen puolesta etupäästään tyypillisesti korkeampia.

    Oma ruoto on 180,5cm ja jalka 84cm. Maantiepyörä, jolla on ajettu nyt 12tkm tai jotain, on 56 kokoinen ja tuntuu aina vaan paremmalta. Vuosi sitten hankin cyclocrossin eri valmistajalta 54 kokoisena, joka osoittautui mittojen puolesta suoraan verrannolliseksi tuohon maantiepyörään. Eli se oli juurikin tasan "yhtä kokoa" pienempi. Sillä tuli ajettua oikein mukavasti, mutta jotenkin se tuntui aavistuksen liian lyhyeltä minun käyttööni, joka on käyräsarvisella vahvasti tiepainotteista. No cyclocross varastettiin joku aika sitten ja kun hankin sen tilalle uutta, oli selvää että halusin tilalle jotain vähän pidempää. Päädyin kolmannen valmistajan pyörään joka on nimellisesti kokoa 55, mutta se on vain muutamia millejä lyhyempi ja matalampi kuin maantiepyöräni. Toistaiseksi vaikuttaa oikein passelilta.
    "Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15

  3. #753
    Liittynyt
    08/2011
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    963
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti CamoN Katso viesti
    Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.
    Viimeisin mittaus 173 cm josta jalkaa 80 cm, maantiepyörää olen kokeillut koossa 54 cm ja se oli vähän ison tuntuinen eli 52 cm voisi olla aika lähellä oikeaa. Lähdetään siis sellaista ihmettelemään.

    Käyttö nyt olisi pääosin tietä mutta crossari siitä syystä että siihen saa tienpintaolosuhteisiin paremmin käyvät renkaat ja välitykset on heti kättelyssä eturattaiden puolesta järkevämmät. Ei toki tarkoita etteikö jonkun sortin gravel grinder olisi vaihtoehto sekin.
    Foorumitotuuksia vastaan jo vuodesta 2011

  4. #754
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Uusimman lehden krossaritestissä oli pari kiinnostavaa juttua. Trekin pyörä sopeutui hyvin joukkoon, vaikka se oli periaatteessa maantiepyörä. Haarukoissa oli kuitenkin tilaa krossarin renkaille, joten testin mukaan pyörä soveltuu hyvin myös krossariksi. Feltissä oli sama ajatus, tosin välitykset edessä oli aika radikaalit.

    Jokunen aika sitten tein suppean vertailun krossareiden ja gg:n geometrioista, enkä löytänyt niistä tuntomerkkejä, joiden perusteella pyörät voisi sijoittaa tiettyyn ryhmään. Fillari-lehden testi vahvistaa käsitystä, kun nuo maantiepyörämäisetkin vaihtoehdot toimii leveämmillä ja karkeammilla renkailla huonommilla pinnoilla hyvin. Minusta siis ei kannata välittää mainososaston luokituksista, vaan katsella kaikkia sopivalta vaikuttavia vaihtoehtoja. Harmi vaan, että joitain hyviä vaihtoehtoja saattaa helposti jäädä "krossarin" hakijalta huomiotta, kun esim. Feltin sivuilla VR-sarjan pyörät ovat Road-luokassa, eikä cross-luokassa FX-sarjan krossareiden kanssa. Sana juttu Trekillä, Domane ei ehkä ekana tule vaihtoehtona mieleen.

  5. #755
    Liittynyt
    03/2007
    Paikkakunta
    Kempele
    Viestit
    5.933
    Kokonumero voi olla harhauttava, vaakaputken pituus emäputken pituuden lisäksi tuollaisessa normaalihkossa rungossa olis osuvampia lukemia. Olemme vähän lähellä pituusmitoissa mitoissa, 174/84 ja ylävartalo rimpula, minulla 54 Poson Codein, vaakamitta 53, emäputki 130 ja stemmi 100, sopii kuin hansikas. Hieman enemmän ylävartaloa sinulla ja kädetkin saattavat olla vankemmat. Sentti vaakamittaan lisää ja emäputki maun mukaan saattaisi sopia ajokiksi, niinku meinaan.

  6. #756
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    17.300
    Kai pyörissä on muutakin eroa kuin pelkkä geometria ja rengastila. Äkkiä luulisi, että cyclon runko on suunniteltu luokkaa kovempaan käyttöön mitä maantiepyörän runko.

  7. #757
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Toisaalta jos ajetaan teitä pitkin ja jätetään varsinainen maastoajo siihen paremmin sopivalle kalustolle, onko endurace-luokan maantiepyörän runko liian heppoinen? Retkikäyttöön en ehkä sellaista valitsisi, mutta lenkkikäyttöön voisi hyvinkin harkita. Toisaalta kun keveyttä pidetään hyvänä asiana, varmaan jossain keventäminen voi mennä liiallisuuksiinkin. Esim. testin Felt oli hiilikuiturunkoisista painavin (8,9 kg, josta kiekkojen osuus 3,5 kg). Siinä tuskin tällaista riskiä on. Trekin painot oli 8,4 ja 3,3 kg, mutta hintaakin oli yli 5000 €. Siinäkään ei ole äärimmäisyyksiin menty, jos painon perusteella voi asiaa yrittää haarukoida.

  8. #758
    Liittynyt
    08/2013
    Paikkakunta
    oobo
    Viestit
    1.837
    Mulla pituutta 173cm ja focuksen krossari kokoa 51cm. Just hyvä, lyhyet raajat ja pitkä selkä. Stemmi 90mm miinuskulmassa.

  9. #759
    Liittynyt
    01/2006
    Paikkakunta
    Laru, HKI
    Viestit
    21.182
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Mohkku Katso viesti
    ...Jokunen aika sitten tein suppean vertailun krossareiden ja gg:n geometrioista, enkä löytänyt niistä tuntomerkkejä, joiden perusteella pyörät voisi sijoittaa tiettyyn ryhmään....
    Onhan niissä ihan oleelliset erot, mutta ei mennä tässä CX-topicissa nyt siihen. Sehän on eri asia kokonaan jos valmistaja nimittää fillariansa muodikkaaksi soranjauhimeksi vaikka se olisikin enempi CX.

    Pointti oli myös se, että jos henkilö on CX-ostoksilla ei kannata hylätä kaupan seinällä roikkuvaa GG-vaihtoehtoa vain siksi, että on nimellisesti CX hakusessa.

    Eikä se ole loppujen lopuksi tärkeää mihinkä se fillari on määritelty. GG soveltuu auttavasti CX-hommiin ja crossarilla voi ajaa hiekkateilläkin.


  10. #760
    Liittynyt
    04/2005
    Paikkakunta
    Hki
    Viestit
    6.290
    ^ Cyclocross Magazinen fillaritesteissä yleensä mainitaan krossareista, että pitävätkö he testaamiaan pyöriä "gg-kelpoisina". Kyseisen julkaisun testien perusteella monen kisakrossarin ongelma on, että runko ja varsinkin etupää on tehty mieluummin jäykkyyttä kuin mukavuutta silmällä pitäen. Mutta poikkeuksiakin löytyy. Ainakin muistan Cannarin Hyper-X:n, jota kehuttiin myös gg-kisakelpoiseksi.

    Noin periaatteessa ainakin bb-droppien suhteen geometrioissa pitäisi olla eroa. Perinteiset eurokrossarit on korkeita, bb-dropit pyörii jossain 60-65 millin paikkeilla. Joissain vanhemmissa pyörissä voi olla vielä vähemmänkin, mutta trendi näyttäisi olevan suurempien droppien suuntaan. Jenkkityylin krossareissa dropit on luokkaa 65-70 mm, jopa enemmänkin ja puhdasverisissä gg-pyörissä 70-75 mm.

    Mutta se on tosiaan eri asia, miten gg-buumista irti saatavia euroja havittelevat fillarivalmistajat luokittelevat omat tuotoksensa. Varsinkin ensimmäisten sukupolvien "gg-pyörät" olivat helposti käytännössä vain krossareita, joihin oli laitettu yli uci-mittaiset ja vähän krossirenkaita sileämmät renkaat alle.

    CX-magazinessa ajoittain vähän kritisoidaan myös nykyistä ylikokovillitystä. Toisin kuin uci-krossia ajava ammattilainen, tavallinen harrastelija-lenkkeilijä kun ei kaipaa maksimaalista jäykkyyttä pyöräänsä, vaan ihan muunlaisia ominaisuuksia.
    “Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”

  11. #761
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti stenu Katso viesti
    CX-magazinessa ajoittain vähän kritisoidaan myös nykyistä ylikokovillitystä. Toisin kuin uci-krossia ajava ammattilainen, tavallinen harrastelija-lenkkeilijä kun ei kaipaa maksimaalista jäykkyyttä pyöräänsä, vaan ihan muunlaisia ominaisuuksia.
    Varmaan aiheellinen huomio. Tämän aiheen käsittelyssä olisikin varmaan hyvä ottaa lähtökohdaksi luokituksen sijaan pyörältä vaadittavat ominaisuudet. Veikkaan, että suurin osa krossareista päätyy muuhun kuin varsinaiseen cc-käyttöön. Yleensä nuo ovat, kuten Fillarin testissäkin todetaan, sporttisia yleispyöriä eli pääosin ajetaan vähintään kohtuullisessa kunnossa olevaa tietä ja nopeita polkuja. Moni varmaan käyttää niitä myös maantiepyörän korvikkeena toisella kiekkosarjalla tai ainakin paremmin olosuhteisiin soveltuvalla rengastuksella.

  12. #762
    Liittynyt
    08/2011
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    963
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti TERU Katso viesti
    Olemme vähän lähellä pituusmitoissa mitoissa, 174/84 ja ylävartalo rimpula, minulla 54 Poson Codein, vaakamitta 53, emäputki 130 ja stemmi 100, sopii kuin hansikas. Hieman enemmän ylävartaloa sinulla ja kädetkin saattavat olla vankemmat. Sentti vaakamittaan lisää ja emäputki maun mukaan saattaisi sopia ajokiksi, niinku meinaan.
    Tämä oli ymmärtääkseni minulle kohdistettu. Nyt taisi käydä niin että tulee vaakaputkea 534, emäputkea 125, stemmiä 90 ja siitä sitten eteenpäin. Uskoisin että siitä ihan ajettava tulee ja jos ei jostain syystä (todennäköisin syy: kuski) tule niin näistä pääsee kyllä aina eroon nopeasti ja kohtalaista korvausta vastaan.
    Foorumitotuuksia vastaan jo vuodesta 2011

  13. #763
    Liittynyt
    03/2007
    Paikkakunta
    Kempele
    Viestit
    5.933
    Olen tainnut noin huiskauttaa, sentti tuossa omassa haaramitassa liikaa, muisti pettää muutoinkin usein, oman pyörän mitat tyydyttävät edelleen, toivon rungon koon sopivan ajoosi, näppärän kokoiselta vaikuttaa ja säätövaraakin jos pituutta tarvit lisää. En löytänyt mittojasi nyt.

  14. #764
    Liittynyt
    08/2011
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    963
    173/80 tai 172/80 vähän mittauksesta riippuen. Valmistajan oma taulukko tarjosi jo 170 pitkille 54 cm runkoa mutta tuo on 52, myyjä oli sitä mieltä ettei ainakaan yhtään isompaa ja selitti jotain jostain olkakulmasta josta en ymmärtänyt yhtään mitään mutta se on kuulemma nyt oikein. Tässä kohdassa uskon muita koska itse en tajua asiasta vielä puolta sanaa.
    Foorumitotuuksia vastaan jo vuodesta 2011

  15. #765
    Liittynyt
    03/2007
    Paikkakunta
    Kempele
    Viestit
    5.933
    Hyvin ammattitaitoinen myyjä, täydet pisteet, olis vielä mielenkiintoa kuulla mihin runkoon kasataan.

  16. #766
    Ennen on menty vaan maastopyörällä ja nyt se olisi tarkoitus korvata cyclocrossilla. Koko vähän mietityttää kun eri merkeillä näyttää olevan vähän eroja mitoituksessa. Omat mitat on 192/93 eli selkä ja kädet on suht pitkät. Onko geometrian puolesta jotain merkkiä/pyörää joka sopisi paremmin pitkä selkäiselle tai vaihtoehtoisesti pyöriä mitkä ei sovi? Budjettina on 1000e. Käytetty pyörä voisi myös olla vaihtoehto jos sopiva löytyy.

  17. #767
    Jatkona edelliselle viestille kun en pystynyt enää muokkaamaan vanhaa.
    Mittasin arm spanin ja se oli 192-193cm.

    Tällä hetkellä kiinnostaisi tuo Planet X XLA crossari Sramin 1x11 vaihteilla.

    http://www.planetx.co.uk/i/q/CBPXXLA...yclocross-bike

    Toinen mitä olen katsellut on Focus Mares AX.

    http://www.larunpyora.com/tuote/2016...x-disc-tiagra/

    Tuossa Planet X:n pyörässä houkuttelisi tuol 1x11 vaihtesto, mutta mietityttää kun tuo XLA malli on ilmeisesti aika uusi eikä netistäkään löytynyt juuri mitään tietoa siitä.
    Mitä mieltä olette neste vs mekaaniset levyt jokapäiväisessä käytössä?
    Nyt tarvittais viisaampien neuvoja kiitos! Ja tottakai voi ehdotella mitä vaan hyviä noin tonnin pyöriä!
    virtuaalipyöräilijä muokkasi tätä : 16.01.2017 at 23.33

  18. #768
    Liittynyt
    04/2015
    Paikkakunta
    Oulainen
    Viestit
    2.187
    Mulla on apex1 ja se on pelannut hyvin, jarrut myös. 40 piikkiä edessä ja piisannut joka paikkaan mihin olen cyclolla mennyt.

    Lähetetty minun F8131 laitteesta Tapatalkilla

  19. #769
    Myönnän että oli hieman harhaanjohtavaa tekstiä. Tarkotin siis että tuo XLA on uusi malli eikä siitä ole juurikaan löytynyt tietoa.

    Edit. Muokkasin aiempaa viestiä selvemmäksi.

  20. #770
    Liittynyt
    04/2015
    Paikkakunta
    Oulainen
    Viestit
    2.187
    Jarruista halusin sanoa että ovat toimineet hyvin, myös mun hydridissä nestejarrut, eikä valittamista.

    Lähetetty minun F8131 laitteesta Tapatalkilla

  21. #771
    Liittynyt
    08/2016
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    123
    Siirryin viime kesänä mekaanisista hydraulisiin. Paluuta ei ole näkyvissä. Jokapäiväisessä käytössä kuten työmatka-ajossa mekaanisia (bb7 oli käytössä) sai säätää jarrupalojen kulumisen vuoksi ja joskus sattui yllätyksiä ettei jarrut toimineetkaan yhtä hyvin kuin juuri aikaisemmin. Hydraulisilla on tullut ajettua nyt sateessa, loskassa ja paukkupakkasissa ja toiminta on ollut aina odotetun kaltaista. Levyjä saa aina välillä vähän pyyhkiä niin kuin mekaanisissa mutta mitään ei tarvitse säätää. Mulla ei ole sram hydrauliset mutta nekin kuulemma toimii samalla tavalla

  22. #772
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Hayesin mekaaniset ovat olleet käytössä ongelmattomat useamman tuhannen kilsan ajan, vaikka teho ja tuntuma ei ihan hydraulisten tasolla olekaan. Riittävän hyvät kuitenkin. Shimanon hydraulisilla ajan vain maastossa ja yhtä huolettomat ovat olleet. Ajomäärä vähäisempi kuin maantiellä, mutta jarrujen käytön määrä varmasti suurempi.

  23. #773
    Liittynyt
    06/2008
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    3.275
    Mekaanisten kanssa vaijeriviennin toteutus jarrusatulalle on keskeisessä asemassa talvikäytössä. Jos vaijerin pää nousee satulalle (eikä laske esim. takahaarukan yläputkea pitkin) eikä sen päätä ole suojattu erittäin hyvin, ennemmin tai myöhemmin kuoren loppuosa kerää kosteutta. Jonain kiireisenä aamuna vaijeri jäätää jumiin. Tuon ongelman voi väistää säännöllisellä huollolla, mutta paljon vaivattomampaa on jos vaijeriveto on fiksu. Tai jos tilalla on hydraulinen jarru.
    "Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15

  24. #774
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Tosiaan, tuollainen vaijeri kerran jäätyi, kun pesua seuraavana päivänä 7 asteen pakkasessa olin lenkillä. Taisi päästä pesussa vettä kuoresta sisään.

  25. #775
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Canaduh
    Viestit
    5.125
    Ei tarvitse edes pakkaskelia noiden mekaanisten levyjen kanssa kun loppuu toiminta.
    6.7 WTF/kg


  26. #776
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Siinä tapauksessa vika ei luultavasti ole jarrujen tyypissä, vaan jossain muualla.

  27. #777
    Liittynyt
    06/2011
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    650
    Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja

    Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa

  28. #778
    Liittynyt
    05/2000
    Paikkakunta
    Esponia
    Viestit
    2.025
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti duris Katso viesti
    Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja

    Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa

    Ei ne palat tiedä, onko ne mekaanisissa vai hydraulisissa jarruissa. ite olen 2 kautta orkkispalallisilla mekaanisilla (Avid BB7) kisaillut ja samalla pyörällä kommuutoinut pari vuotta ja orkkis palat oli myydessä vieläkin kiinni. Pintaa oli jäljellä.
    ”Mitä enemmän somessa seuraa muiden elämää, sitä vähemmän ehtii elää omaansa…..”

  29. #779
    Liittynyt
    06/2011
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    650
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti EsaJ Katso viesti
    Ei ne palat tiedä, onko ne mekaanisissa vai hydraulisissa jarruissa. ite olen 2 kautta orkkispalallisilla mekaanisilla (Avid BB7) kisaillut ja samalla pyörällä kommuutoinut pari vuotta ja orkkis palat oli myydessä vieläkin kiinni. Pintaa oli jäljellä.

    Ongelma siinä ettei mekaaniset säädy automaattisesti toisin kun hydrauliset, jolloin kahva ottaa tankoon kiinni ennenkuin jarrut puree kun tarpeeksi kuluu. Ongelmaa ei toki työmatkalla ole, mutta ainakin itselle käynny useammin sopivissa olosuhteissa (märkää hiekkaa).

    Tai sitten jarrutan liikaa...

  30. #780
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.165
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti duris Katso viesti
    Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja

    Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa
    Virtuaalipyöräilijän kysymys kuului näin: "Mitä mieltä olette neste vs mekaaniset levyt jokapäiväisessä käytössä?"

    Tuollaisessa käytössä oman pyöräni mekaaniset jarrut ovat kaivanneet säätöä muutaman kerran 4000 kilsan aikana. Varmaan vaihtelua on niin palojen tyypin, jarrujen koon kuin ajotavankin suhteen, mutta oman kokemukseni perusteella on pidä mekaanisia rakenteensa takia millään tavalla huonona vaihtoehtona.



Aiheen tagit

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •