Kestävyysurheilun perusteet

[pulmark]

hyvä teos, pikalukuna läpi. 2 asiaa otan ulos: on ihan selvää, että koville treeneille on aikansa. tää on fakta kaikille niille jotka treenanneet limiitillä. kertooko sykevaihtelu sen ajan? , jos on eepposta uskominen, niin kertoo. piättää ilmeisesti kokeilla, onko muilla kokemuksia?

Ida Heikuran opinnäytetyössä on yksi konkreettinen malli, miten toteutetaan:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/...pdf;sequence=1

Yleisenä periaatteena, että tehoharjoittelua kun sykevälivaihtelun lyhyen aikavälin juokseva keskiarvo (5-7pv) pitemmän ajan (esim. 4 - 6vk) tilastollisen keskiarvon tuntumassa. Heikuran mallissa keskiarvon tuntumassa oleva ns. vaihteluväli lasketaan käyttäen keskihajontaa. Heikuran malli ainakin mulla ohjaa tehoharjoittelublokkeihin, joissa peräkkäisiä tehoharjoittelupäiviä seuraa sitten pitempi kevyempi vaihe.

Menetelmässä on ajatuksena että kun sykevälivaihtelu suurta tai pientä niin silloin kevyempää/määräharjoittelua, jolla vältetään liiallinen, ei-kehittävä kuormitus (NFOR) ja ns. ylikuntoon ajautuminen. Tehoharjoittelujaksoina kehoon saadaan riittävä suuri, kehittävä kuormitus kun ne aloitetaan "sopivasti" palautuneena. Heikuran mallissa tuo sopivuus tarkoittaa sitä että sykevälivaihtelu palaa riittävän lähelle pitemmän aikavälin keskiarvoa (lasketun vaihteluvälin sisäpuolelle).

Heikuran malli on vähän samankaltainen kun aikaisemmin käytetty ortostaattinen testi ja sen avulla suoritettu harjoittelun yksilöllinen optimointi. Sykkeen sijaan vaan mitataan sykevälivaihtelua. Teen aamulla sykevälivaihtelumittauksen samalla kuin ortostaattisen testin ja seuraan sykevälivaihtelua sekä pitkällään että seisten.

Datan siirrän taulukkolaskentaohjelmaan johon koodasin Heikuran mallissa käytetyt tilastolliset kaavat ja joka sitten laskennan tuloksena pullauttaa ulos yes tai no eli onko tehopäivä vai ei.

Yksi asia, mistä on myös tehty tutkimusta on se, että mitataanko sykevälivaihtelu levossa vai pienen fyysisen ärsykkeen jälkeen seisten ja millaisia eroja eri mittaustavoissa on tai mitä tilastollisia suureita sykevälimittauksesta kannattaa käyttää. Aika yleisesti käytetty suure mm. kännyköissä on peräkkäisen näytevaihtelun neliöllinen keskiarvo skaalattuna 0 - 100 välille (20 x lnRMSSD). Sitten on olemassa vähän kehittyneempiä ohjelmia kuten Kuopion Yliopistossa kehitetty KubiosHRV, jolla saadaan sykevälivaihtelukäppyrästä enemmän dataa irti:

https://www.facebook.com/kubios/

EDIT: KubiosHRV käyttö edellyttää että mittauksesta saa alkuperäisen ns. raakadatan esille.