Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0

[Ilborg]

Itselle on jäänyt pyöräilijänä hieman epäselväksi miksi ajoradalla pyöräily on niin kauhea rikos ja autoilijoita häiritsevää käytöstä kun vierellä on kevyen liikenteen väylä mutta muuttuu heti lain mukaiseksi normaaliksi toiminnaksi kun se kevyen liikenteen väylä siitä katoaa vaikka tie saattaa näyttää molemmissa paikoissa ihan samalta? Esimerkiksi omalla kotimatkallani on ihan kaupunkialueella kohta jossa moneen kertaan korttelin välein on kevyen liikenteen väylä ja taas seuravassa korttelissa jälleen tavallinen jalkakäytävä. Joten siirryn jatkuvasti tielle ja tieltä pois jos noudatan sääntöjä. Ja täytyy myöntää että tulee välillä jäätyä sinne ajoradalle myös silloin kun se kelvi siinä on.

PS. on muuten hieman epäselvää sääntöjen kannalta, miten oikeastaan pitää ajaa risteyksen yli silloin kun risteyksen toisella puolella ollaan siirtymässä takaisin kevyen liikenteen väylälle tai toisaalta sieltä tielle? Ajetaanko suojatien kohdalla vai ei? Tai entä jos auto onkin pysähtynyt odottamaan juuri siihen kohtaan kun mennään takaisin sinne kelville? Kuka silloin väistää?

Pelkän suojatien olleessa kyseessä, ongelmahan on pienehkö, vaikkakin merkittävä mikäli riskinä on juurikin sivutieltä tuleva auto joka ajaa jatkeen päälle mitä yrität käyttää. Pyörätieltä ajoradalle liittyessä laki sanoo että tuolloin on väistettävä muita, mutta ajoradalta pyörätielle siirtymisestä ei äkkiseltään löytynyt mainintaa. Se että kuinka paljon suojatietä tuossa käyttää on lain kannalta todennäköisesti yhdentekevää, sillä pakottavista syistä saa muitakin tien osia käyttää, ja tässä tapauksessa pakottava syy voi olla vaikkapa siirtymä ajoradan ja pyörätien välillä. Periaatteessa auton käsittääkseni edelleen kolmion takana ollessaan pitäisi väistää myös ajoradalta pyörätielle tulevaa pyöräilijää, mutta käytännössä autoilija ei voi helpolla tietää onko pyöräilijä siirtymässä ajoradalta pyörätielle, ja täten saattaa hyvinkin ajaa eteen. Käytännössä itse jatkaisin ajoradalla ajoa seuraavaan mahdollisuuteen mikäli pystyn sen tekemään aiheuttamatta pahemmin häiriötä liikenteeseen (tai korttelin verran suoraan ajaminen voi olla vähemmän häiriötä aiheuttava).

Vielä hankalampaa mielestäni sääntöjen kannalta on että kuinka valoristeyksissä kuuluu toimia jossa valoihin saapuessa oikealla puolella on klv, mutta valoista suoraan jatkaessa valojen jälkeen ei ole pyörätietä. Et saa ajaa ajoradalla koska oikealla puolella on klv, ja jalankulkijoiden valoilla et saa ylittää tietä haluamaasi suuntaan. Esimerkiksi tuossa on kyseisenlainen paikka. Toki tuosta pääsee kiertämään muitakin reittejä (tosin niitäkään ei ole osoitettu), mutta jos haluaa valita nopean reitin, niin tuossa suoraan laillisesti ajaminen vaatii jo juristin apua.

[MacKonte]

Oppikirjaesimerkki kelvien puutteellisesta suunnittelusta on Vierumäellä, teiden 363 ja 140 risteys tai oikeammin kiertoliittymän tapainen. Tietä 363 ajaessa kelviä pitkin ja halutessa ylittää tie 140 ei lähimaillakaan ole alikulkua, suojatietä, kelvin jatketta tai yleensä mahdollisuutta tien ylitykseen ilman, että ajaa tien ja kelvin välisen viheralueen ja ojan ylitse. Autoilijoille on onneksi tiellä 140 molemmissa suunnissa varoitusmerkki pyöräilijöistä...

Eilen tuossa risteyksessä taas kerran etsin virallista ylistyskohtaa ja lopulta ylitin tien ajorataa pitkin.

[Mohkku]

Tarkoittaako tuo nyt sitä, että polku pyöräily aktivistit ovat jollakin tapaa alkukantaisia ihmisolentoja?

Enemmän tai vähemmän kyllä, eivätkä muut heimot poikkea noista millään tavalla. Kun evoluutio on muokannut aivoja tietynlaiseksi parin miljoonan vuoden ajan siltä pohjalta, mihin sitä ennen luonnonhistoriassa on päädytty, vaikuttaa se meidän kaikkien käytökseen jollain tavalla.

[Ilborg]

Oppikirjaesimerkki kelvien puutteellisesta suunnittelusta on Vierumäellä, teiden 363 ja 140 risteys tai oikeammin kiertoliittymän tapainen. Tietä 363 ajaessa kelviä pitkin ja halutessa ylittää tie 140 ei lähimaillakaan ole alikulkua, suojatietä, kelvin jatketta tai yleensä mahdollisuutta tien ylitykseen ilman, että ajaa tien ja kelvin välisen viheralueen ja ojan ylitse. Autoilijoille on onneksi tiellä 140 molemmissa suunnissa varoitusmerkki pyöräilijöistä...

Eilen tuossa risteyksessä taas kerran etsin virallista ylistyskohtaa ja lopulta ylitin tien ajorataa pitkin.

Ilmeistti paikka on Tämä: https://goo.gl/maps/T5cHGQa4wYT2. Steet viewistä kun ihmettelee, niin kyllähän tuossa näyttäisi pääsevän klv:tä pitkin risteyksen ylitse, mutta toki missään tapauksessa reitti ei ole jatkuva tai selkeä, vaan loppuu kesken kaiken ja siirtyy ajoradan toiselle puolelle ilman mitään opastusta. Hauska tosiaan on että tuon alituksen hyödyntäminen vaatisi ojan ja kanttareiden ylitystä. Näyttäisi että asematien risteyksestä olisi lähin paikka siirtyä pojois-eteläsuunnassa klv:tä hyödyntäen. Toki ilman suojatietä tai jatketta. Aika paljon kuvaa sitä jatkuvuuden ongelmaa joka on hyvin yleistä klv:llä, eli ilman opastusta pitäisi osata vaihtaa ajoradan puolelta toiselle jossain yllättävässä paikassa. Ylipäänsä pyöräilyä ei ohjata millään tasolla kuin pyörätietä osoittavilla merkeillä, ja suomessa lisäinfoa esim kaistaviivoilla tai luiskilla annetaan hyvin harvoin, esim että nyt ajaminen siirtyy tästä ajoradalle.

[Mohkku]

Vierumäellä on sitten enemmänkin hyvää suunnittelua:

http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...26#post2559326

[MacKonte]

Juuri tuo kohta on kyseessä. Vierumäeltä tultaessa ja Heinolaan päin lähtiessä olisi ajettava tietä 140 pitkin, kunnes keskikoroke päättyy ja sitten koukataan hieman takavasemmalle ja kelville. Asematien kohdalla toisella puolen tietä on metsäpolku tien víerestä kelville. Ainoa "virallinen" ylityskohta on Vikin baarin kulmilla...

[E-Cruiser]

Mittasin Baanan kaistan. Kolmesta kohtaa, sieltä puolivälistä mäen päältä.
Se on 95cm.
Omassa on raideväli 88cm. 3,5cm jää pelivaraa puolelleen.
Laatuväylä Maksimilevyinen 125cm tavarapyörä menisi 30cm kaistojen yli.

[Ilborg]

baanassa tosiaan hauskinta on että jalkakäytävän puolli on monta kertaa leveämpi. Ihmisten erilaisten ajonopeuksien takia nuo kaistat saisi olla vielä reilusti levämpiä tai 2x kaista suuntaansa. En statistiikkaa tiedä, mutta villi veikkaus kuitenkin että kyseinen baanan väli on suositumpi pyöräilyn kuin jalankulun keskuudessa, ainakin jos päästä päähän mitataan.

Pyöräilijähän on nokkelin olento liikenteessä. Muilta ei vaadita samanlaista nopeaa sääntöjen soveltamista kuin pyöräilijältä. Keskellä ajorataa olevat esteet yleensä on paha asia, mutta ainoastaan pyöräilijä joutuu korjaamaan suunnittelussa tehtyjä mahdottomuuksia kuten keskellä pyöräkaistaa oleva bussipysäkki, tai jos oksat lyö kovasti päähän, tai herkulliset asfaltilla olevat omenat vähän häiritsee ajamista.

Tänään taas huomasi että kun siirtyy rakkaaseen Espoon länsinaapuriin, niin on paljon kulkijoita joille ei ollut ihan oikean puolen käyttäminen kovin tuttua. Erityismaininta luoman vpk:n jostain kestityksestä kun parkkipaikka on näköjään siirretty klv:lle (vaikka taitaa olla jopa pysähtymiskiellon merkki kyseisessä paikassa). Ihmisiä juoksee ympäriinsä, autot parkissa klv:llä ovet levällään. Kokeilkaapa samaa ajoradalla, että kuinka kauan kestää kunnes joku on naama punaisena huutamassa.

[Jopoman]

Mittasin Baanan kaistan. Kolmesta kohtaa, sieltä puolivälistä mäen päältä.
Se on 95cm.
Omassa on raideväli 88cm. 3,5cm jää pelivaraa puolelleen.
Laatuväylä Maksimilevyinen 125cm tavarapyörä menisi 30cm kaistojen yli.

Siis yhteen suuntaan vievä pyöräkaista? Kavensivat sitä kyllä reilusti sen uuden talon kohdalta.

[Santerius]

Tarkoittaako tuo nyt sitä, että polku pyöräily aktivistit ovat jollakin tapaa alkukantaisia ihmisolentoja?

Et ole vieläkään vastannut tiedusteluuni siitä, onko sinulla muita harrastuksia kuin yhdyssanavirheet internetissä.

[Ilborg]

Onpa hienoa jättää fillari Tuomarilan asemalle ja takaisin tullessa ulkokumi pois paikoiltaan ja pitkä viilto sisärenkaassa joka ei näytä että olisi ihan ilmaantunut ilman jonkun terävän objektin myötävaikutusta. Ensimmäinen kerta kun on tuollakin mummuskalla liikenteessä, ja ensimmäinen kerta kun noita kumeja testiajon jälkeen ulkoiluttanut. Potentiaalisesti kuitenkin pyörää on käytetty siksi että kävellen matka on pitkä(hkö), ja kumin tuhoaminen moninkertaistaa matka-ajan takaisin. Tässä tapauksessa 20min lisää matkaa, mutta tuollaisen vandalismin tekijä pitäisi laittaa juoksemaan se potentiaalisesti pisin skenaario ilman ruokaa ja juomaa, eli noin 20km juoksulenkki (ja toki uuden sisäkumin hinta korvaten), ja mietitään sen jälkeen että tehdäänkö samaa uudestaan.

Onneksi ja hieman ihmetellen ettei muuta tuhoa näytä tulleen. Näyttää vähän että kumia olisi ehkä yritetty potkia paikaltaan, tiedä sitten kuinka helposti 5bar paineella oleva kumi irtoaa vanteelta.

[YT]

^Sinä itse olit se vandaali. Klassinen asennusvirhe.

[Santerius]

Onpa hienoa jättää fillari Tuomarilan asemalle ja takaisin tullessa ulkokumi pois paikoiltaan ja pitkä viilto sisärenkaassa joka ei näytä että olisi ihan ilmaantunut ilman jonkun terävän objektin myötävaikutusta. Ensimmäinen kerta kun on tuollakin mummuskalla liikenteessä, ja ensimmäinen kerta kun noita kumeja testiajon jälkeen ulkoiluttanut. Potentiaalisesti kuitenkin pyörää on käytetty siksi että kävellen matka on pitkä(hkö), ja kumin tuhoaminen moninkertaistaa matka-ajan takaisin. Tässä tapauksessa 20min lisää matkaa, mutta tuollaisen vandalismin tekijä pitäisi laittaa juoksemaan se potentiaalisesti pisin skenaario ilman ruokaa ja juomaa, eli noin 20km juoksulenkki (ja toki uuden sisäkumin hinta korvaten), ja mietitään sen jälkeen että tehdäänkö samaa uudestaan.

Onneksi ja hieman ihmetellen ettei muuta tuhoa näytä tulleen. Näyttää vähän että kumia olisi ehkä yritetty potkia paikaltaan, tiedä sitten kuinka helposti 5bar paineella oleva kumi irtoaa vanteelta.

Mummopyörän renkaassa 5 baria painetta? Itselläni irtoaa syklon ulkokumi vanteilta omalla voimallaan jo pienessä montussa, jos painetta on yli 4,5 baria.

[Kolnaako]

Pyöräilyn salliminen jalkakäytävällä max.nopeudella 15 km/h tarkoittaisi, että pyörät liikkuisivat 3-4 kertaa nopeammin kuin kävelijät. Mitenkäs jos pienet autot ajaisivat maantiellä 30-40 km/h ja isommat painaisivat 120 km/h. Mitään liikennesääntöjä ei tietenkään olisi.

[TemMeke]

Mitenkäs jos pienet autot ajaisivat maantiellä 30-40 km/h ja isommat painaisivat 120 km/h. Mitään liikennesääntöjä ei tietenkään olisi.

Tuota. Pienet mopoautothan ajaa maanteillä sen 40kmh, ylämäkeen hitaammin. Liikennesääntöjä osaavat noudattaa jokseenkin yhtä huonosti ku jalankulkijatkin.

[mutanaama]

Tuota, niitä mopoautoja on edessä 1-2 päivässä, jalankulkijoita kokoajan

[haedon]

Ja jalankulkijakin kulkee kävellen 6 km/h, juosten 15 km/h, rullaluistimilla 25 km/h keskinopeutta jne....

[TemMeke]

Tuota, niitä mopoautoja on edessä 1-2 päivässä, jalankulkijoita kokoajan

Iltapäivästä kun osuu koulun lähelle, ni tuntuu enempi niinpäin, että mopoautojen seassa on 1-2 autoa.

En mä saanut Kolnaakon murheesta kiinni, että oliko se huolissaan jalankulkijoiden turvallisuudesta, vai pyöräilijän nopeasta etenemisestä? Ekasta kait, jos pyöräily siellä olis vaan sallittua, muttei pakollista?

[ptaipale]

Vielä hankalampaa mielestäni sääntöjen kannalta on että kuinka valoristeyksissä kuuluu toimia jossa valoihin saapuessa oikealla puolella on klv, mutta valoista suoraan jatkaessa valojen jälkeen ei ole pyörätietä. Et saa ajaa ajoradalla koska oikealla puolella on klv, ja jalankulkijoiden valoilla et saa ylittää tietä haluamaasi suuntaan. Esimerkiksi tuossa on kyseisenlainen paikka.

Minusta tuossa ei ole juuri mitään hankalaa. Ajetaan pyörätietä, ylitetään risteävä tie (ajolinjalla on mukavasti vapaata koska risteävän tien liikenteenjakaja on vedetty riittävän kauas), ja risteyksen jälkeen jatketaan ajoradalla.

Koska pyörätie päättyy ja siirrytään ajoradalle, pitää väistää vasemmalla risteyksen jälkeen ajoradalla kulkevia ajoneuvoja kun siirtyy sinne, mutta se ei näytä mitenkään mahdottomalta. Jos sinne ei heti mahdu, niin voi pysähtyä risteävän tien pyörätien kohdalle odottamaan.

[Ilborg]

Ja jalankulkijakin kulkee kävellen 6 km/h, juosten 15 km/h, rullaluistimilla 25 km/h keskinopeutta jne....

Tätä juuri tarkoitan, että ei se mummo 10km/h fillarointivauhdin kanssa sellaisella jalkäytävällä missä on tilaa ole suurempi ongelma. Siirtämällä esimerkiksi hakaniemessä kyseinen fillaristi ajoradalle voi olla hitusen vaarallisempaa kun nopeuserot kasvaa moninkertaisiksi. Sallittiinhan meillä jo max 15km/h kulkevat sähköajoneuvot jalkakäytävällä, enkä nyt näe mitään niin erikoista fillarin hallinnassa etteikö sitä voisi esimerkiksi lyhyen matkan ajaa jalkakäytävällä mikäli siitä ei ole merkittävää haittaa pääasiallisille käyttäjille. Jokainen jalkakäytävä ei kuitenkaan ole täynnä jalankulkijoita 24/7, vaan aika monessakin paikassa kykenee ajamaan jalkakäytävällä kunhan sovittaa ajonopeuden sellaiseksi että pystyy huomioimaan jalankulkijoille tyypilliset asiat.

[Marinka]

4 Jopo-tyttöä kännykät kädessä ajaa vastaan, eikä todellakaan huomaa ennenkuin karjaisen kovaa, että "Kattokaa eteen." Lähellä oli kolari. Aika syvälle ojaan olis pitänyt noita väistää.
PRKL PokemonGo.

[pätkä]

Tätä juuri tarkoitan, että ei se mummo 10km/h fillarointivauhdin kanssa sellaisella jalkäytävällä missä on tilaa ole suurempi ongelma. Siirtämällä esimerkiksi hakaniemessä kyseinen fillaristi ajoradalle voi olla hitusen vaarallisempaa kun nopeuserot kasvaa moninkertaisiksi. Sallittiinhan meillä jo max 15km/h kulkevat sähköajoneuvot jalkakäytävällä, enkä nyt näe mitään niin erikoista fillarin hallinnassa etteikö sitä voisi esimerkiksi lyhyen matkan ajaa jalkakäytävällä mikäli siitä ei ole merkittävää haittaa pääasiallisille käyttäjille. Jokainen jalkakäytävä ei kuitenkaan ole täynnä jalankulkijoita 24/7, vaan aika monessakin paikassa kykenee ajamaan jalkakäytävällä kunhan sovittaa ajonopeuden sellaiseksi että pystyy huomioimaan jalankulkijoille tyypilliset asiat.

Jep, juuri näin. Varsinkin kun on olemassa yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä, joita pyöräilijän on lain mukaan pakko käyttää.

[2wheelfever]

Mulla tuli vastaan kelvillä yksinäinen teinipissix, kädessä kännykkä ja kaksi puudelia fleksien päässä - ns. triple-hazard. En viittinyt karjua koska olen herrasmies, mutta öögaa laitoin kyllä.

Samalla lenkillä kaksi daamia susikoirien kanssa - tällä kertaa koiran ulkoiluttajia, ei koiran ulkoiluttamia. Hyvissä ajoin ennen kohtaamista hurtat pientareen puolelle ja huomio kiinnitetään herkkupalalla. Oppikirja-proseduuri, kiitin kohteliaasti.

Samaten nöösille alkaa aueta, miksi maantiepyöräilijöitä ei usein kelvillä näy. Esim Toijalassa 303:n varressa oleva kölvi on paikoitellen niin järkyttävässä kondiksessa että paikat hakkautuu takahampaista irti. Epätasaisuudet jotka mummopyörällä 15kmh vauhdissa eivät menoa haittaa ovat tuplavauhdissa ja siitä ylöspäin oikeasti vittumaisia.

[mutanaama]

Uudella bling-kellolla olen saanut toistaiseksi erittäin positiivista palautetta koiranomistajilta. Ääni on sen verran kova, että voin kilauttaa noin 30m päästä jolloin kaikille jää riittävästi aikaa reagoida kohtaamiseen. Kävelijöillä kun ei ole peilejä.

[jussi 163]

Kolme ajaa poikaa kohti rinnakkain kännykät kädessä.Hidastan ja ajan aivan oikeassa reunassa missä oli tilaa tarpeeksi kohtaamiseen/ohittamiseen.
Juuri kohdalla ollessa, laitimmainen poika "kaartaa" suoraan kohti katse kännykässä koko ajan.
Onneksi osasin olla varullani ja väisistin ojan pohjaa kohti. Väistö meni Ok koska olin siihen varauunut.
Jos en olisi ajanut asfaltilta sinne ojan pohjalle poika olisi tullut päälle.
Huusin kyllä s..tana katsokaa eteenne.
Toisessa pyörässä on kello (kova ääninen) ja taidan hommata tuohon toiseenkin!

[TERU]

Olipa tänään taas polku pyöräilijöitä liikenteessä. Suurin osa ajeli taas jalkakäytävillä suuntaan jos toiseenkin, ihan kuin se olisi
kevyenliikenteenväylä. Varmasti on hirvittävän vaikeaa autoilijoilla keskittyä heitä väistelemään, kun yhtään ei tiedä mistä suunnasta niitä tulee ja minne päin menee.
Onneksi kohta alkaa pimeä syksy ja talvikausi. Tulee taas puheeksi valot ja minkälaisia ne pitäisi olla, ja jos puuttuu, niin mitä sitten. Onneksi polku pyöräilijöiden määrä vähenee ja ei tarvitse tuntea niin paljon myötähäpeää.

Minulle nassen huumori avautuu. Samoin ihmeissäni monet kerrat mistä niitä putkahtelee, ainoa suunta mistä ei, ylhäältä ei!

[pee]

En muista, että vuosi sitten olisi ollut läheskään näin paljon puhelinta pyöräilessään tuijottelevia. Ja kun tuohon yhdistää napit korvissa ajamisen jossain muualla kuin kulkusuunnassaan oikeassa reunassa, niin itsellä pitäisi olla joku onkivapa, jolla tökätä kanssapyöräilijä hereille. Ja toisena tuo teinien ryhmäpyöräily, jossa katsotaan kaverin suuntaan tai metri eteenpäin ja kelloa kilauttaessa lauma hajaantuu pitkin kelviä. Siitä sitten pujotellaan jostain välistä.

Nämä kun päätyvät tulevaisuudessa auton rattiin, niin hyvä tulee.

[Ilborg]

Samanlaiset jampat on jo auton ratissa...

Taas alkanut illat hämärtymään ja harvalla fillaristilla on valoja pyörässä. Joku pienikin 5€ tuikku olisi ihan hyvä lisävaruste hämärässä. Monet näistä on helposti reppuun mahtuvia malleja jotka voi pitää vaikka varmuuden vuoksi mukana. Laki on jäänyt sinne 90-luvulle jolloin käytettiin hehkulamppuja, lamput oli paskoja ja huomattavasti kalliimpia, mutta nykyään huomiovalaistukseksi kelpaavat valot on lähes ilmaisia helposti kannettavia ja riittävän toimivia tarkoitukseensa. Takavalo saisi olla pakollinen myös pimeässä, ja valokuvioihin saisi myös olla kanta jos valo on hiemankin tehokkaampi.

[Ilborg]

Onkohan kuinka laillisia nuo pitkittäin ajosuuntaan olevat pyörätien merkit? Yleensä lisäkyltti joka selventää vaikutusalueen sivusuuntiin. Eihän niitä näe ajaessa kuin kohdalla ollessaan jos tajuaa kääntää pään. Muutenkin kun klv:n merkit voidaan sijoittaa joko heti risteyksen jälkeen tai 20m siitä pusikkoon, niin ei ole ihan helpointa seurata pyörälle sallittua väylää. Lain noudattaminen ja ennakoitava ajotapa olisi huomattavasti helpompaa jos pyörätien merkit olisi sijoitettu standardoituun paikkaan, eli välittömästi risteyksen jälkeen turvalliseen paikkaan oikealle puolellel poikittain kuljettajaan nähden. Ajoradallekkin samanlaisia niin saa poliisi mukavasti rahaa sakkojen muodossa?

[Mohkku]

Millaista tilannetta tarkoitat? Yleensä merkki on klv:n suuntainen silloin, kun ajoradan yli tullaan klv:lle. Tällöin merkki on tulijoiden suunnasta katsottuna oikein ja klv:llä jo oleville merkin informaatiolla ei ole merkitystä.

Hankalampi tilanne se, jossa ajetaan ajoradalla ja klv alkaa ajoradan vasemmalla puolella jossain viherkaistan takana. Pitäisi siis huomata vastaantulijoiden puolella ojan takanakin olevat merkit, vaikka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ajorataa koskevat liikennemerkit pitää sijoittaa tien oikeaan reunaan ja josta katse niitä myös etsii. Samanlaista johdonmukaisuutta ei klv:n linjauksessa ole kuin ajoradalla. Toisaalta esim. Kaarina-Parainen osoittaa sen, että sujuva ajaminen edellyttää paikallistuntemusta periaatteessa suorallakin osuudella ilman risteyksiä tai alkavaa/loppuvaa klv:tä.